Menu

Kotona

IMG_5528
Kesän jäljiltä kaikki on hieman rempallaan:
Kesäsade on vihmonut ikkunat läikikkäiksi, ja sisään livahtanut kärpänen on jättänyt jälkensä lasin pintaan. Lehtikasat lojuvat pöydillä ja koreissa lukemattomina. Jääkaapin ovi narahtaa, kun otan sieltä kermapurkin, johon kerma on jähmettynyt paakuksi.

Terassin lattiaan liimautunut punaviinitahra muistuttaa pitkäksi venyneestä illasta.
Kukkapenkissä rehottavat ruusujen sijaan rikkakasvit, ja mansikat ovat kasvattaneet metriä pitkät rönsyt.

Lomalla sitä ei huomaa. Lomalla ei tartuta yksityiskohtiin.
Lomalla aurinkoisena aamuna keitetään kuppi kahvia, istutaan aurinkotuoliin ja annetaan auringon porottaa nenä punaiseksi. Lomalla polkaistaan pyörällä torille ostamaan mansikoita tai levitetään viltti rantahiekalle.

Tai sitten ollaan tulossa ja menossa: matkalaukkua pakkaamassa ja purkamassa.  Merisuolan ja aurinkorasvan tuoksuiset ryppyyntyneet vaatteet sullotaan pesukoneeseen, ja sitten matkalaukku täyttyy taas puhtaista, raikkaalta kesäilmalta tuoksuvista kesämekoista.
Sitten mennään.
Kohti uusia seikkailuja.

Nyt loma on loppu.
Yritän kuitenkin vielä hetken olla välittämättä häiritsevistä yksityiskohdista ja nauttia kesän viimeisistä rippeistä: kupillisesta vastakerättyjä mustikoita, savusaunan pehmeistä löylyistä, elokuun pimenevistä illoista ja oranssia, punaista ja purppuraa hohtavista auringonlaskuista.

Työpäivän jälkeen istahdan terassille ja kuuntelen tuulta puiden latvoissa.
Nautin siitä että olen kotona. En ole tulossa enkä menossa. Olen tässä.
Ainakin tämän hetken.

IMG_5510 IMG_5478

IMG_5530 IMG_5534 IMG_5553 IMG_5555 IMG_5572

IMG_5582

Sain innoituksen tämän blogitekstin kirjoittamiseen maabongari Meriharakan postauksesta 198: How I Ran Out of Countries -kirja. Meriharakka esitteli tässä artikkelissaan todellisen maailmanmatkaajan, maailman jokaisessa maassa käyneen Gunnar Garforsin teosta, jossa Garfors kertoo kokemuksistaan eri puolilta maailmaa. En ole kirjaa (vielä) lukenut. Haluan kyllä. En siksi, että maabongaus minua kiinnostaisi. Ei kiinnosta. Sen sijaan minua kiinnostaa ihmisten erilaiset kokemukset paikoista, joissa olen käynyt tai joihin haluan mennä, sekä paikoista, joissa en varmasti ikinä tule käymään. Maita mieluummin minä bongailen elämyksiä ja kokemuksia. Entä mitä tekemistä tällä Meriharakan artikkelilla ja Garforsin teoksella on sitten minun pienen tekstini kanssa? No, yksi Garforsin teoksen luvuista on nimeltään Kotona. Minulla ei ole mitään käsitystä (vielä) siitä, mitä Garfors tässä luvussaan pohdiskelee, mutta luvun nimestä tuli niin hyvä olo ja se sopi niin hyvin tämän hetkiseen mielentilaani, että halusin varastaa sen itselleni.

Tekstin kuvat ovat Instagram-kuviani elokuun ajalta kotikulmiltani ja kesämökiltä – siis niistä minulle kaikkein rakkaimmista paikoista, missä on ihana levähtää omien rakkaiden kanssa seikkailujen välillä.

Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka järjestäjinä toimivat
Destination UnknownKaukokaipuu ja Veera Bianca.
Lue ohjeet täältä.

Minut löydät instagramista nimellä @heidimaailmanaarella
Blogini on myös Facebookissa:  https://www.facebook.com/maailmanaarella

About Author

Hei! Olen Heidi, luontoluksusta rakastava outdoor- ja luontokuvaaja sekä matkakirjoittaja. Blogissani kirjoitan erityisesti luonto- ja patikointireissuista sekä road tripeistä Suomessa ja maailmalla.

16 Comments

  • Pirkko / Meriharakka
    3.9.2015 at 08:40

    Kiitos linkkauksesta Heidi! Ja pakko tuottaa heti pieni pettymys – Gunnarin Kotona-osiokin on “vain” reipasta kuvausta niistä maista, joissa hän on asunut, lapsena, opiskellessa tai myöhemmin töiden takia. Ei hän paljoa ehdi tunnelmoimaan, vauhdikasta elämää viettävä nuori mies 🙂

    Reply
    • maailmanaarella
      3.9.2015 at 08:43

      Pirkko, minä yritin käydä kirjaa etsimässä meidän kirjastosta, mutta ei sitä sinne oltu valitettavasti tilattu. Mutta olisiko se oikeasti niin hyvä, että kannattaisi omaan kirjahyllyyn hankkia?

      Reply
  • Jenna
    3.9.2015 at 15:52

    Ihania kuvia <3

    Reply
  • Annika | travelloverblogi
    3.9.2015 at 16:57

    Voi miten tunnelmallisia kuvia. Kunpa kotona saavuttaisia aina saman seesteisyyden, joka kuvistasi välittyy.

    Reply
  • Annika Ruohonen
    3.9.2015 at 20:41

    Punaisin kuva on minusta ihanin. Vaikka on ne kaikki ihania! <3

    Reply
  • Satu VW I Destination Unknown
    4.9.2015 at 10:48

    Ihana postaus, pienistä hetkistä ja arjesta nauttiminen kotona on ihan parasta, reissujen lomassa. Ja en voi muuta kuin kompata Annikaa mitä tulee kuvien tunnelmaan. Terkkuja täältä Färsaarilta kesälomalaiselta!! 🙂

    Reply
    • maailmanaarella
      4.9.2015 at 10:50

      Kiitos paljon Satu! Vau, Färsaaret, varmasti hieno paikka! Nauti lomasta ?. Minä käynkin heti kurkkaamassa, onko sulla jo postauksia Färsaarilta.

      Reply
  • Heidi Stillman
    4.9.2015 at 18:56

    Aivan ihanat kuvat ja ihana postaus. Toimi jopa niin hyvin, että pysähdyin hetkeksi itsekin ja ensimmäisen kerran varmaan ikinä tajusin hieman kaipaavani Suomen syksyä ja sen pysähtyneisyyttä. Läsnäolon voimaa sanoisin.

    Reply
    • maailmanaarella
      4.9.2015 at 20:55

      Kiitos Heidi kauniista sanoistasi. Suomen luonto on kyllä niin kaunis, sitä parasta Suomea!

      Reply
  • Marikaw
    4.9.2015 at 19:18

    Tosi kauniita ja tunnelmallisia kuvia! Vielä voi olla kesätunnelmassa ja nauttia alkavasta syksystä eikä tarvii kiinnittää huomiota niihin kaikkiin yksityiskohtiin 😀

    Reply
    • maailmanaarella
      4.9.2015 at 21:00

      Kiitos Marikaw! Ihan totta, pitää nyt nauttia viimeisistä lämpimistä päivistä ennen syksyn sateita ja siirtää tylsiä puuhia syksymmälle. Tänään kun vanhempani tulivat pitkästä aikaan kylään, piti kyllä heti selitellä likaisia ikkunoita ?.

      Reply

Leave a Reply