Voi Porvoo minkä teit!
Viime viikonloppuna jouduin toteamaan, että olen kaikki nämä vuodet ollut väärässä. Olen nimittäin pitänyt Porvoota vain ihastuttavana kesäkaupunkina. Talvinen viikonloppu osoitti jotain ihan muuta. Porvoon talvi on nimittäin aivan pökerryttävä ihana! Katso nyt näitä lumen kuorruttamia värikkäitä puutaloja. Voiko näitä olla rakastamatta?
Aiemmassa postauksessani hehkutin Savonlinnaa lumoavana talvikaupunkina. Mutta kyllä Porvookin on lumoava! Kun Savonlinnasta tekee satumaisen upea luonto ja sijainti saarilla sekä keskiaikainen linna, niin Porvoossa ihastuttavat nämä Vanhan Porvoon puutalokorttelit idyllisine putiikkeineen ja kahviloineen.
Kulkiessa Vanhan Porvoon lumisilla kujilla on hauska ajatella, että näitä samoja katuja ovat aikanaan astelleet myös J.L. Runeberg, Albert Edefelt, Ville Valgren ja Louis Sparre sekä tietysti keisari Aleksanteri I:n Porvoon valtiopäivien aikaan. Täällä voi vielä aistia keskiaikaisen kaupungin tunnelman, ja päivä Porvoossa onkin kuin hyppy menneisiin päiviin.
Punamultamaalilla maalatut ranta-aitat vitivalkeaa lunta vasten eivät voi olla ihastuttamatta. Hehkuvan punaisen värinsä nämä aitat ovat saaneet jo 1700-luvulla, kun Porvoossa valmistauduttiin Ruotsin kuningas Kustaa III:n saapumiseen kaunistamalla kuninkaan kulkureitille sattuvia taloja.
Porvoolaiset kauppiaat ovat koristaneet puotiensa ikkunat ja ovet niin houkutteleviksi, että on melkein mahdotonta olla astumatta näihin putiikkeihin tekemään löytöretkiä.
Pääkaduilta me poikkeamme myös syrjäisemmille kujille. Täällä on niin rauhallista.
Kun turistit ihastelevat Vanhan Porvoon kujia, tekevät ostoksia pikku puodessa ja herkuttelevat kahviloissa runebergintortuilla, paikalliset ovat tulleet Linnamäelle pitämään hauskaa! Mäenlasku näyttää niin hulvatoman riemukkaalta touhulta, että melkein tekisi mieleni varastaa sen pienen lettipäisen tytön pulkka ja hurauttaa itsekin mäkeä alas.
Illan hämärtyessä kaupunki hiljenee, mutta juuri silloin, sinisellä hetkellä, kaupunki on kaikkein kauneimmillaan.
Pittoreskien puutalojen ja historiaa kuiskivien kujien lisäksi Porvoossa pääsee kokeilemaan erilaisia gastronautintoja. Meidän ravintolavalintamme on tällä kertaa Tuomiokirkon naapurissa, keltaisen puutalossa sijaitseva fine dining -ravintola SicaPelle, joka on saanut nimensä kuvanveistäjä Ville Vallgrenin lemmikkipossulta Sikapelleltä. Villen lemmikkipossulle kävi kyllä melkoisen ikävästi, kun Akseli Gallen-Kallelan lemmikkisusikoirat Kova ja Kiivas päättivät pistää sen suihinsa.
SicaPelle Wining & Dining on kunnianosoitus luovuudelle, hulluudelle, rohkeudelle ja ennenkaikkea Ville Vallgrenin lemmikkiporsaalle, Sikapellelle.
Surullisesta tarinasta huolimatta meidän ravintolailtamme on enemmän kuin onnistunut. Viiden ruokalijin menu viineineen saa minun poskeni hehkumaan. Voin melkein vieläkin maistaa täyteläisen tryffelirisoton maun suussani. Entä se artisokasta tehty jälkiruoka. Se oli ehkä erikoisuudessaan yksi parhaista saamistani jälkkäreistä, vaikka useimmiten mieluiten valitsisinkin aterian huipennukseksi jotain suklaista.
Talvinen Porvoo oli ihana – värikäs, tunnelmallinen ja romanttinen. Ehdottomasti yksi minun suosikkitalvikaupungeistani!
19 Comments
Annika Ruohonen
29.1.2016 at 14:03Satumaisen kauniit kuvat! Ihana muisto! <3
maailmanaarella
29.1.2016 at 16:06Kiitos Annika! Porvoo oli ❤️
Outi
29.1.2016 at 15:58Porvoo on kyllä aivan huikean kaunis kaupunki. Mulla tulee aina Astrid Lindgrenin sadut Porvoosta mieleen.
Ihanaa viikonloppua.
maailmanaarella
29.1.2016 at 16:07Talvinen Porvoo oli tosiaan kuin satukirjasta. Ihanaa viikonloppua myös sinulle Outi?.
Ansku BCN
29.1.2016 at 21:29Todella kauniita kuvia!! Täällä katsellaan näitä lasten kanssa ja he haluavat Suomeen just nyt 😀
maailmanaarella
29.1.2016 at 21:33Ihana! Nyt teidän pitää sit ruveta suunnittelemaan Suomen matkaa :).
Anna / Muuttolintu
30.1.2016 at 09:31IHANAN näköistä. Pakko käydä joskus Suomen matkalla, ennen joulua vaikka. Muistutti kyllä myös siitä, miten nolottavan huono Suomen historian tuntemus miulla on…
maailmanaarella
30.1.2016 at 12:55Joulun aikaan Porvoo on varmasti oikein supertunnelmallinen. Historian kertaus tekee itselleki aina välillä hyvää… 🙂
Huli
30.1.2016 at 12:38Huh, aivan huikeat kuvat. Porvoo on niin kaunis! Ja SicaPelleä voin minkäkin suositella, kuten myös ravintolan yhteydessä toimivaa hotellia Onnea. Hurmaava paikka. ❤️
maailmanaarella
30.1.2016 at 12:47Kiitos Huli <3. Ensi kerralla olisikin mukava jäädä yöksi vaikka tähän Onniin! Mukavan lyhyt matka olisi sitten illalliselta petiin :).
Annika Ruohonen
30.1.2016 at 22:22Katselen uudestaan näitä kuvia ja tekis niin mieli tuota risottoa ja jälkkäriä! <3
maailmanaarella
31.1.2016 at 13:08Joo, ne oli kyllä niin herkkua. Nam.
Kati /Villa Valko
31.1.2016 at 10:45Ihania kuvia! Ohan kuin jostain satukirjasta ja vielä sininen hetkikin! Upeaa!
maailmanaarella
31.1.2016 at 13:03Kiitos Kati! Porvoon sininen hetki oli kyllä niin ihana <3
Mari Jokinen
31.1.2016 at 16:30Ihanuus onkin sitten siinä Wanhassa Kaupungissa. Suurin osa kaupunkia on vähemmän ihanaa ja kaunista.
maailmanaarella
31.1.2016 at 16:43No näinhän se on melkein missä tahansa. Miten se onkin niin, että 1950-luvun jälkeen ei juuri ole osattu rakentaa enää mitään kaunista. Porvoossa on kuitenkin säilynyt paljon vanhaa, toisin kuin useimmissa Itä-Suomen kaupungeissa. Vanhat puutalot tuhotaan kiireen vilkkaa rumien kerrostalojen tieltä. Surullista.
Leena
1.2.2016 at 14:30Upeat kuvat ja tunnelma välittyy kuvista aistittavaksi. Porvoo on myös yksi omista suosikkikaupungeista ?
maailmanaarella
1.2.2016 at 15:12Kiitos Leena! Luin juuri tänään jutun, jonka mukaan japanilaiset matkanjärjestäjät ovat listanneet 30 maailman kauneinta kaupunkia ja Porvoo oli joukossa mukana! En kyllä ihmettele yhtään ❤️
Tuija
4.12.2016 at 17:02?