Menu

Mistä rakkaus alkaa?

Santorini

Jokaisella tarinalla on alku. Tämä tarina alkoi jo kolmekymmentä vuotta sitten. Tarina ensirakkaudesta – uteliaasta, ujostelevasta, kömpelön kiihkeästä.

Noin kolmekymmentä vuotta sitten istuimme hyvän ystäväni Piian kanssa hämärässä asunnossa nuoriso-ohjaaja Piitsun luona. Diaprojektori hyrräsi lempeästi taustalla ja yrttitee höyrysi kupissa.

En vielä siihen aikaan kotona juonut teetä, muttä täällä tee maistui jotenkin erilaiselta- eksoottiselta ja… aikuiselta.
(Niin, ihan eriltä kuin kotoinen Lipton-pussitee.)

En koskaan unohda sitä hetkeä, kun hämärän asunnon seinälle räpsähti kuva turkoosista merestä ja valkeaksi kalkituista taloista, joita koristivat purppuraa leiskuvat bougainvilleat. En ollut koskaan aiemmin nähnyt mitään niin kaunista. Siellä diaprojektorin valossa, kuvien vaihtuessa seinällä, sain kuulla tarinoita matkoista maailmalle. Tarinat ovat mielestäni jo haalistuneet, mutta kuvat auringon valossa säihkyvästä merestä ja vitivalkeina hohtavista taloista ovat liimautuneet sieluuni.

Ehkäpä rakkauteni matkustamiseen ja janoni kauneuden kokemiseen sai alkunsa siellä diaprojektin äärellä – ainakin rakkauteni Kreikkaan syntyi juuri siellä.

Santorini Kreikka

Santorini

Sivupolkuja

Vuosien varrella tuli myös muita rakkauksia, jotka välillä jopa jättivät varjoonsa ensimmäisen. Tuli Espanja, tuli Italia.

En silti koskaan unohtanut ensirakkauttani. Haaveilin edelleen valkeaksi kalkitusta talosta, jonka pihalla kasvaa pistaasipuu, syvän turkoosista merestä ja suolaveden tuoksuisesta kujasta, joka johtaa autiolle kivikkorannalle.

Haaveilin yksinkertaisesta elämästä: lautasellisesta tuoretta kreikkalaistasalaattia, valkosipulilta tuoksuvasta tsatsikista ja lasillisesta aniksen makuista ouzoa.

Santorini
Tänään olen matkalla ensirakkauteni luo. Monen vuoden, monen sivupolun jälkeen.

<3

Jutun kuvat olen ottanut kesällä 2007 Santorinilla, kun olin Välimeren risteilyllä elämäni kaikkein suurimman rakkauteni kanssa.

Jopa Kreikkaa, Italiaa tai Espanjaa suuremman.


Jos haluat nähdä, miten Kreikan matkani edistyy, kannattaa siirtyä seuraamaan matkakuviani myös Instagramini puolelle. Sieltä löydät minut nimellä @heidimaailmanaarella.

Uusimmat matkatarinat taas saat nopeimmin luettavaksi käymällä klikkaamassa tykkää-nappia Facebookissa.

About Author

Hei! Olen Heidi, luontoluksusta rakastava outdoor- ja luontokuvaaja sekä matkakirjoittaja. Blogissani kirjoitan erityisesti luonto- ja patikointireissuista sekä road tripeistä Suomessa ja maailmalla.

14 Comments

  • Outi
    7.6.2016 at 09:44

    Rakkaudentäyteistä matkaa <3

    Reply
  • Inari
    7.6.2016 at 10:48

    Heti kun luin tuon otsikon, alkoi musiikki soida mielessäni jatkoa ‘se on salaisuus….’ Mutta onneksi sinä avaat meille näitä ‘salaisuuksia’ <3

    Reply
    • maailmanaarella
      7.6.2016 at 14:42

      Heh, itse asiassa minäkin hyräilin samaa biisiä, kun otsikko tuli mieleeni – ja sitten olikin ihan pakko valita juuri tämä otsikoksi :).

      Reply
  • Johanna @ Out of Office
    7.6.2016 at 12:17

    Nostit ihokarvani pystyyn <3

    Myös muistoni nousivat pintaan. Kreikka on ollut myös minun ensirakkauteni. Ensimmäinen ulkomaanmatkani (Tukholmaa ei lasketa) suuntautui Kreetalle yläasteikäisenä, viime lokakuussa kuolleen rakkaan tätini kanssa. Sen jälkeen saaria monta muuta saarta: Lefkas, Mytilini (nyk.Lesbos), Rhodos, Santorini, Naxos ja pari tusinaa pikkuruisia saaria jotka koluttiin kahden kesän aikana purjeveneellä. Santorinin auringolaskut haluaisin kokea uudelleen.

    Reply
    • maailmanaarella
      7.6.2016 at 14:53

      Oi ihana… olisihan tämäkin pitänyt jo aavistaa :). Ja tietysti olet käynyt myös Naxoksella, jonne me tänä iltana (toivottavasti) pääsemme. Purjeveellä Kreikan saarten kiertäminne kuulostaa aivan unelmalta! Onhan sinulla kuvia tallessa? Saako taas kerran tehdä toiveen tulevasta postauksen aiheesta? 😉

      Reply
      • Johanna @ Out of Office
        7.6.2016 at 21:27

        Kyllä sieltä jotain kuvia lienee tallessa, täytyy kaivaa pöytämäkin syövereistä. Oli hienoja lomia, mutta aikansa kutakin 🙂

        Naxoksella olimme samassa yhteydessä muutaman päivän, en muista sieltä oikein muuta kuin uimarannan jolla kävin juoksemassa – ja yhtäkkiä tajusin että olinkin ainoa jolla oli vaatteet päällä 😀

        Reply
  • Johanna @ Out of Office
    7.6.2016 at 12:19

    (pahoittelut läpi päässeistä kirjoitusvirheistäni. Näköjään paitsi omat blogitekstit, myös muiden blogeihin kirjoitetut kommentit voisi oikolukea ennen “send”-painallusta 🙂 )

    Reply
  • salaine
    7.6.2016 at 13:08

    Kreikka on minunkin ensirakkauteni! Meillä oli kaksi kuukautta voimassa oleva junalippu välillä Tukholma-Ateena. kahden päivän junamatkailun jälkeen saavuimme pohjois-Kreikkaan Kateriniin. Siitä matkasimme vielä Volokseen ja Ateenaan. Sen jälkeen on tullut käytyä Kyproksella, Kreetalla ja muutama kerta Lefkaksella. Tällä hetkellä haaveilen saarihyppelystä Kreikassa.

    Reply
    • maailmanaarella
      7.6.2016 at 14:59

      Kiitos Salaine kommentistasi. Ihana kuulla, että matkabloggaajissa on muitakin Kreikkaan ihastuneita. Kreikassa todellakin on jotain, vaikka se onkin jo pidemmäksi ajaksi itselläni jäänyt kaikkien muiden ihastuksien ja rakkauksien varjoon. Saa nähdä, miten hullaantuneena tältä matkalta palaan kotiin <3.

      Reply
  • katja/jumalainenseikkailu
    17.1.2017 at 17:54

    Oh! Mikä ihana teksti! Mahdoitko lukea minun juttuni Kreikasta…? 🙂 Hyvin samanlaisia tunteita.
    Paitsi minun haaveissani se on sitruunapuu kalkitun talon pihalla!
    Mutta niin, Kreikka on rakkauksistani suurin.

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      18.1.2017 at 11:19

      Voi kiitos Katja <3. Kreikalla on kyllä aina paikka sydämessäni, vaikka usein tieni viekin Kreikan sijaan mm. Espanjaan tai Italiaan (mikä johtuu osittain siitä, että osaan espanjaa ja italiasta vähän alkeita mutta kreikkaa en osaa paria sanaa enempää. Opiskelin kyllä yliopistossa muinaiskreikkaa, mutta siitä ei ole juuri iloa ollut. Ja nyt sekin taito on kyllä tyystin unohtunut.) Sinun Kreikka-rakkaustarinasi minulla taitaa olla lukematta. Kunhan pahin kiire on takana, etsin sen käsiini. Oletko sinä muuten tulossa matkamessuille?

      Reply

Leave a Reply