Menu

Romanttinen Hallstatt ja kauneuden kirous

Updated 31.1.2020

Kesän viimeinen reissu vie minut lumoavan kauniiseen kylään Hallstätter-järven rannalle.  Ennen matkaani olen nähnyt niin kauniita kuvia tästä Ylä-Itävallassa, vuorten kainalossa sijaitsevasta piskuruisesta kylästä, etten oikein osaa edes nauttia Wienin antimista. Minulla on kiire Hallstattiin.

Ja kyllä minä ihastun. Enemmänkin. Enkä voisi kuvitella parempaa paikkaa viettää loman loppua. Hallstatt on kylä joka tekee minut onnelliseksi. Eivätkä edes kujilla tungeksivat turistit minua häiritse. Löydän Hallstattin rauhaisan puolen. Koen verkkaiset illat ja uneliaan aamun. Kierrän innoissani maastokengät jalassa lähes koko Hallstätter-järven ja iltapäivällä, kun aurinko paistaa kaikkein kuumimmin,  pulahdan Hallstätter-järven raikkauteen – melkein ikiomalla rannalla.

Mutta annan sinulle neuvon: älä mene Hallstattiin päiväretkelle! Se olisi kamala virhe. Sillä Hallstatt on parhaimmillaan silloin, kun päiväretkeläiset ovat sulloutuneet takaisin busseihinsa ja poistuneet paikalta.

Annan myös toisen neuvon: jos haluat, että lomasi on todella erityinen, vietä Hallstattissa ainakin yksi yö (mielellään useampi) ja valitse hotelli, joka tekee sinut onnelliseksi. Minä voin vinkata sinulle yhden.

Hallstatt

Hallstatt – liian kaunis kyläksi

Hallstat on  niin kaunis, että Etelä-Kiinassa on jopa rakennettu täydellinen kopio tästä kylästä. Ja totta kai kiinalaiset ja muutkin aasialaiset ovat nyt löytäneet Hallstattin. Kauneudesta on tullut tämän piskuisen kylän kirous.

Mutta minä en anna sen häiritä. Suurin osa turisteista pysyttelee rantakujalla ja keskiaikaisen torin tuntumassa. Kun kapuan rinnettä mutkittelevaa kapeaa kujaa ylöspäin, löydän oman lomaparatiisini. Täällä on ihastuttava hotellimme Hallstatt Hideaway, joka tarjoaa toinen toistaan viehättävämpiä sviittejä.

Ja minua odottaa hotellilla tällainen näkymä.

Hallstatt

Aamu Hallstattissa on yksi kesäni kauneimmista. Eikä minun edes tarvitse poistua hotellihuoneestamme nähdäkseni kauneutta, joka saa minut melkein kyyneliin. Herättyäni ikkunan takana minua tervehtii aamun sininen, rauhaisa hetki.

Hallstatt

Hallstatt

Ainut mikä harmittaa on, että tämäkin loma loppuu liian pian.

Hallstatt

Hotellin jokainen sviitti on erilainen. Meidän sviittimme erikoisuuksia ovat iso kirjahylly ja kamiina.

Hallstatt_Hideaway

Hallstatt Hideawaylla on jopa oma salainen puutarha ja rantakaistale, jossa me vietämme päivän kuumimmat hetket.

Hallstatt_patikointi

Löydämme myös patikkapolun, jolle mukavuudenhaluiset päiväturistit eivät onneksemme eksy.

Hallstatt

Ja patikkapolun varrella on pakko pysähtyä lukemattomia kertoja kaiken tämän kauneuden äärellä.

Ennen loman loppua ehdin onneksi vielä kuljeskella kylän kapeilla kujilla. Ehdin pysähdellä ja ihmetellä. Nähdä kun kaupunki herää ja unenomainen sinisyys muuttuu kirkkaudeksi.  Ehdin nähdä Hallstattin illan hämäryyden ja hetken, kun katuvalot syttyvät. Näissä hetkissä on Hallstattin taika. Nämä ovat ne hetket, jotka minä tallennan muistoiksi – muistoiksi jotka jäävät.

Hallstatt

Hallstatt

Hallstatt

Hallstatt

Hallstatt

Hallstatt

Hallstatt

Hallstatt

Hallstatt

Hallstatt

Matkaterveisin Heidi ♥


Matka- ja tunnelmakuvia sekä pieniä matkatarinoitani pääset seuraamaan blogini lisäksi Facebookissani.
Käy kurkkaamassa myös Instagramiani, jonne tallentuvat ne kuvistani kauneimmat.
Blogiani pystyt nyt näppärästi seuraamaan Blogit.fi-sivuston kautta.
Maailman äärellä -matkablogini on myös Twitterissä.
Tervetuloa mukaan matkoilleni.

Copyright © 2017 Maailman äärellä – Heidi Lehtosaari. All rights reserved.

About Author

Hei! Olen Heidi, luontoluksusta rakastava outdoor- ja luontokuvaaja sekä matkakirjoittaja. Blogissani kirjoitan erityisesti luonto- ja patikointireissuista sekä road tripeistä Suomessa ja maailmalla.

45 Comments

  • Johanna @ Out of Office
    27.8.2017 at 21:52

    Voi kuinka mahdottoman kaunista siellä onkaan! Kerrassaan lumoavan kaunista ? Ja tuo kirjahyllyllinen sviitti on ihana!

    Tuli kauhea ikävä Sveitsiin. Katselin juuri veljeni ottamia kuvia yhdeltä via ferratalta – hiukseni nousivat pystyyn puhtaasta kauhusta kun ajattelin minkälaista siellä olisi killua maan ja taivaan välillä.

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      27.8.2017 at 21:56

      No siellä tosiaan oli melkein epätodellisen kaunista ja sviitti kyllä kruunasi koko loman. Harmitti vaan aika paljon jatkaa matkaa – varsinkin kun seuraavat hotellit olivat sitten suorastaan rähjiä tämän rinnalla ?. En kyllä yhtään ihmettele Sveitsi-ikäväksi! Onnekas olet kun on sellainen paikka, jonne aina palata!

      Reply
  • virpis (@taynnatieontar1)
    27.8.2017 at 22:02

    Kerrassaan lumoavan kauniita näkymiä, ihania sinisiä hetkiä! Voi että! Hetken piti tuota kirjahyllyä katsoa, että onko tämä hotellihuone. Mielenkiintoinen yksityiskohta. Mutta siis, taas jälleen kerran voi vain todeta, kyllä maailmassa on paljon kauneutta!

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      27.8.2017 at 22:06

      Harmi ettei vaan aika riittänyt, että olisi kirjahyllynkin antimista nauttinut. Mutta kylä oli ihana ja aamu niii-in kaunis. Kuin sadusta!

      Reply
  • Milla
    27.8.2017 at 22:10

    Jos ei lumoudu Itävallan kuvista, joissa näkee Hallstattin, ei todennäköisesti lumoudu mistään Itävallassa. En tiedä koska itse bongasin Hallstattin jostakin listalta tai kuvista, mutta se on ehdottomasti paikka, johon joskus haluan! Miten matkasitte Wienistä Hallstattiin ja miten kauan matkassa meni? Olen matkannut Itävallassa perheeni kanssa jo lapsena, mutta varsinaisesti menetin maalle sydämeni asuessani Wienissä kolme kuukautta tehdessä harjoittelua paikallisessa ministeriössä kauan sitten valmistuttuani. Olen matkannut takaisin Wieniin kerran tuon jakson jälkeen, ja siitäkin on kohta 10 vuotta. Kaipaan kaupunkia ja kaipaan Itävaltaa kamalasti, minulle siinä on jotain samaa kuin baijerilaisessa elämänmenossa, mutta toisaalta siinä on ripaus italialaista spontaaniutta ja jonkinlaista tulisuutta. Odotan innolla muita postauksia reissultasi.

    Ihanaa uutta viikkoa <3

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      27.8.2017 at 22:20

      Hieman ennen matkaamme sain kuulla, että Hallstattin ovat löytäneet jo kaikki ja että se on kamala turistirysä, ja minä
      olin vasta löytänyt sen. Olin siis hieman kauhuissani, että onko Hallstatt jo ihan pilalla. Mutta ei se ollut. Minä ainakin rakastuin. Ja iso syy oli tämä ihana hotelli ja sen oma ranta, jonne myös pääsi pakenemaan ihmisvilinää. Menimme Wienistä ensin Linziin junalla (kesti noin tunnin), Linzistä vuokrasimme auton ja matkalla kävimme useammassakin kyläsessa ja ihailimme Itävallan ihania järviä. Jostain syystä en saanut otetta Wienistä. Sitä vastoin Salzburgissa oli jotain johon kovastikin tykästyin. Sinulla on varmasti ollut upea harjoittelu Wienissä. Ja isot kaupungit useimmiten vaativatkin pitemmän ajan, että ne saa haltuun.
      Ihanaa uutta viikkoa myös Sinulle Milla ❤️

      Reply
      • Milla
        28.8.2017 at 07:21

        On ihan parasta, kun löytää juuri omanlaisiaan paikkoja maailmalla. Mutta Hallstatt on kyllä kaunis.

        ❤️

        Reply
  • Saara
    27.8.2017 at 22:13

    Niin kaunista, että vetää ihan sanattomaksi. Taianomaista ja lumoavaa. Melkein lähdin varaamaan matkaa tuonne tältä istumalta. Melkein 🙂

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      27.8.2017 at 22:23

      Hallstattin talvikin olisi varmasti ihana! Ja ehkäpä myös vähemmän ruuhkainen, jos turistilaumoja karttaa. Minäkin olin varmaan koko Hallstatt-ajan liikuttuneisuuden tilassa. Oli siellä niin kaunista ❤️.

      Reply
  • Suunnaton
    27.8.2017 at 22:32

    Tuonne! Tuonne on päästävä!
    Menin heti googleen katsomaan, missä Hallstatt sijaitsee. Josko sittenkin lähtisi ensi kesänä Alpeille….

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      27.8.2017 at 22:35

      Ja sitten varaa tarpeeksi aikaa! Siellä on niin paljon upeita paikkoja, että viikko (minkä me reissussa olimme) ei meinaa riittää mihinkään. Ja Hallstattissa on sitten oltava yötä – ehdottomasti!

      Reply
  • Menninkäinen
    27.8.2017 at 23:23

    Ei oo todellista, miten huikeat maisemat… Mä olen koko ikäni himoinnut jonnekin Alppimaisemiin, tässä olisi kyllä yksi upea vaihtoehto!

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      27.8.2017 at 23:31

      Maisemat oli todella epätodellisen kauniit ❤️. Luulen, että Itävalta kutsuu minua vielä toisenkin kerran.

      Reply
  • Jari Mäkilä
    28.8.2017 at 09:17

    Näyttää niin hienolta.Myöskin näyttää niin mun silmään sopivalta 🙂

    Reply
  • Leo
    28.8.2017 at 11:05

    Tosi kaunis paikka mutta jos haluaa saada selville että “kauneus on katoavaista” kannattaa piipahtaa kylän “luu ja pääkallohuoneella” miettimässä elämän rajallisuutta ja katoavaisuutta. Hallstattissa on maata niin vähän että vainajatkin kaivetaan kirkkomaalta esiin kun ovat tarpeeksi maatuneet ja sijoitetaan luukasat kellariin kallo ylimpänä. Sieltä opaskierrokselta tullessa on tunne kuin kuolleista heränneellä joka tarvitsikin tällaista kokemusta nähdä kaiken taas kauniina uudelleen.

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      28.8.2017 at 12:14

      Kun tulimme patikoimasta Hallstätter-järven ympäri, johti patikkapolku meidät Hallstattin kauniille hautausmaalle. Mutta tästä “luu- ja pääkallohuoneesta” en ollut kuullut, vaikka nyt kun mietin, olen siitä tainnut jonkin kuvan nähdä. Todennäköisesti olisin halunnut siellä vierailla ja vielä todennäköisemmin olisin sitten ahdistunut – ehkä siis parempi, että keskityimme vain tähän Hallstattin lumoavaan kauneuteen. Mutta kiitos Leo vinkistä! Ehkäpä joku muu blogini lukija tästä innostuu.

      Reply
  • Outi
    28.8.2017 at 12:09

    Kuvat ovat kuin suoraan sadusta. Aivan ihastuttava paikka lomailla ❤️
    Mukavaa viikkoa sinulle!

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      28.8.2017 at 12:22

      Kiitos Outi! Hallstatt oli kyllä satumaisen kaunis pikku kylä (turistipaljoudesta huolimatta).
      Ihanaa viikkoa myös Sinulle <3.

      Reply
  • Oi ihanuus, mitkä maisemat ja mikä hotellisijainti ! Allekirjoitan sanasi kauneudesta, jotka saavat melkein kyyneliin – Nämä ovat niitä ihanan satumaisia hetkiä, jotka jäävät elämään sydämeen ikiajoiksi! <3

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      28.8.2017 at 19:37

      Näkymä meidän sviitin ikkunasta oli niin ihana, ettei me raaskittu edes lähteä ravintolaan syömään vaan pantiin piknik pystyyn ikkunalaudalle ?. Tätä reissua muistellaan varmasti vielä pitkään! Ainut huono puoli oli, että kaikki reissun seuraavat hotellit kalpenivat tämän rinnalla ja olivat sitten pieniä pettymyksiä…

      Reply
  • Matkalla lähelle tai kauas
    28.8.2017 at 21:07

    Kyllä on kaunista! Tulee mieleen tarinastasi viime vuoden viikko Comojärvellä. Istuskelin illat ihailemassa parvekkeella maisemia. Aamulla ikkunasta näkyvä järvimaisema lämmitti mieltä suunnattomasti.

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      28.8.2017 at 21:12

      Sinun Como-tarinoista on taas minulle tullut kaipuu päästä niihin ihaniin Italia-maisemiin. Joskus vielä. Onneksi maailmassa on kaiken pahan vastapainoksi niin paljon uskomatonta kauneutta ❤️.

      Reply
  • Elina | Vaihda vapaalle
    29.8.2017 at 08:13

    Monesti olen ihastellut Hallstattia kuvista ja toivottavasti pääsen joskus vielä näkemään sen omin silmin. Voin uskoa, että tuolla todellakin kannattaa yöpyä, eikä vain käväistä päivävieraiden seassa nappaamassa paria kuvaa. Ihanan oloinen tuo majapaikkanne!

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      30.8.2017 at 14:10

      Majapaikka oli todellinen helmi, joka kruunasi meidän loman. Ehdottomasti on yöpymisen arvoinen paikka, mutta jos ei jostain syystä halua yöpyä, kannattaa kuitenkin tulla joko aikasin aamulla tai myöhään illalla (paitsi jos haluaa päästä mukaan turistihälinään).

      Reply
  • Annika | travelloverblogi
    29.8.2017 at 17:04

    Kuten sanoit, melkein jo liiankin kaunista! Kuvasi ovat kuin postikorteista. Kuin olisit ostellut turistikaupasta ja skannaillut. 😀 Itävallassa olen ollut vain Wienissä. Kyllä pitää vuorille päästä. Etelä-Saksakin ollut haaveissa pitkään. Keski-Euroopassa olisi niin paljon kaikkea ihana – mutta minun kaukokaipuuni tahtoo viedä aina vielä kauemmas.

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      30.8.2017 at 14:13

      Hih, mistä arvasit että skannailin turistikaupan kortteja :D. Meidän matka jatkuikin Itävallasta Etelä-Saksaan ja oli sielläkin ihanaa, vaikka etukäteen olin ajatellutkin, etten nyt Saksasta voi tykätä, kun puhuvat niin rumaa kieltäkin siellä. Euroopassa on siitä ihana matkustaa, ettei siirtymiin mene paljoa aikaa.

      Reply
  • Sanna I Tuntematon turisti
    29.8.2017 at 19:10

    Oooo <3 Hallstatt on mullakin ollut haaveissa jo pitkään ja kyllä tämä tuota paloa vaan kasvatti! Lumoavan kaunista! Olen nähnyt tuolta myös todella satumaisia talvikuvia ja kyllä kelpaisi silloinkin! Tuolla sitten vaan kaminan äärellä päivän päätteeksi sviitissä lekottelisi… <3 Vaikka niin houkuttelevalta näyttää kyllä tuo hotellin puutarha ja rantakin, että vaikea keksiä kovin montaa parempaa paikkaa kesäpäivän viettoon!

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      30.8.2017 at 14:14

      Minulle tulee nykyään tosi useista paikoista tunne, että haluaisin nähdä tämän talvella. Hallstatt oli juuri tällainen. Ainakin jos se olisi saanut kauniin lumikuorrutuksen, olisi se varmasti aivan epätodellisen lumoava – niin kuin oli kyllä nytkin, varsinkin aamun sinisessä valossa.

      Reply
  • Jenna / Huge passion for life
    29.8.2017 at 20:50

    Tämä paikka on vain niin ihana! Suosittelen menemään joskus talvella. Silloin se vasta onkin upea ja tyhjä myös turisteista. Harmittaa, että mun omat kuvat Hallstattista katosivat jokunen vuosi sitten hajonneen tietokoneen myötä. Ihana oli palata tuonne sun kuvien muodossa. Voi huokaus.

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      30.8.2017 at 14:22

      Jostain syystä talvella tulee useimmiten paettua jonnekin lämpöön, vaikka usein olen miettinyt, miltä Hallstattin kaltaiset Euroopan kohteet näyttäisivät talvella. Joskus vielä. Ja nyt ainakin tietäisin, minkä hotellin ja minkä huoneen haluaisin Hallstattista varata, jos sinne palaisin. Nimittäin lämmin kaakao tai lasi viiniä takkatulen loimussa kuulostaisi melkein liiankin täydelliseltä… <3.

      Reply
  • Katariina/Maisemajahdissa
    31.8.2017 at 20:29

    Upeita maisemia kerrassaan! Ja tuo on niin totta, että tämäntyyppisissä turistien suosimissa kohteissa paikan päälle kannattaa ehdottomasti jäädä yöksi, sillä silloin paikan saa melkein itselleen sentään aamuisin ja iltaisin 🙂

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      3.9.2017 at 10:22

      No näin on, jatkossa pitää enemmänkin suosia tällaista “ainakin yksi yö kohteessa” -taktiikkaa. Päiväretkillä ei oikein ehdi saada kunnon käsitystä kohteensta. Tosin useimmiten tuntuu, ettei yksikäään yö riitä mihinkään. Ja aina sama lopputulos, oli miten pitkällä matkalla ja lomalla tahansa: se loppuu aina liian pian :D.

      Reply
  • Huhhuh! Tämä oli todella upea paikka!! Laitanpa korvan taakse 🙂 ja tuo resortti!! Täydellistä! Oltiin juuri viime viikolla makedonian matka canyonilla ja siellä kanssa kannatti olla yötä, jotta näki ripauksen siitä ilman suuria määriä turisteja 🙂

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      3.9.2017 at 10:23

      Oi, Makedonia kuulostaa hienolta! Sinne haluan vielä itsekin. Ja tämä Hallstattin hotelli oli tosiaan helmi. Ei voi kuin suositella.

      Reply
  • Johanna / Fin Nomads
    1.9.2017 at 13:04

    Ihana tunnelma tässä jutussa ja kuvissa 🙂 Kyllä noissa maisemissa kelpaisi vaellella, vaikka olisikin sitten muita turisteja ympärillä. Olin viime syksynä Itävallassa lomalla äitini kanssa, ja oli aika tunnelmallista laittaa päivän kylmässä kävelyn jälkeen takkaan tuli ja juoda siinä punaviiniä!

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      3.9.2017 at 10:25

      Kiitos Johanna. Vaellusreitti oli kyllä aika kiva ja siellä sai jo olla ihan rauhassa. Kirjoittelen patikkaretkestäkin tarkemmin, kunhan ehdin. MInua melkein harmitti, että sattui niin helteiset päivät Hallstattiin, ettei takkaan viitsinyt tulta panna. Ehkä joskus vielä talvisaikaan palaan. Olisi aika ihanaa <3.

      Reply
  • Katja / Lähtöselvitetty
    1.9.2017 at 23:32

    Mietinkin tuossa ihan alussa, että miten iso prosentti Hallstattin matkailijoista on päiväturisteja. Itse inhoan päiväretkiä juuri siitä syystä, että yleensä kohteet ovat aidoimmillaan aikaisin aamulla ja myöhään illalla – päiväretkillä taas tulee kuljettua samoja polkuja kaikkien muiden kanssa. Minä haluaisin aina yöpyä jokaisessa paikassa – mieluiten vielä useamman yön. Ja Hallstattissa mahdollisimman monta!

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      3.9.2017 at 10:28

      Ihan sama juttu! En tykkää päiväretkistä. Yksi kamala päiväretkipaikka on Venetsia. Ensimmäisellä kerralla erehdyin sinne päiväretkelle. Toisella kerralla olin viisaampi ja olin yhden yön hotellissa. Nyt vieläkin viisaampana varasin Venetsiasta asunnon syyslomalle jopa neljäksi yöksi. Saapas nähdä, mitä matkaseuralaiseni tykkää, kun rymylehdin sitten joka aamu ulos ennen aurinkoa :D.

      Reply
  • Anna Koskela
    3.9.2017 at 07:12

    Itävallan ja Sveitsin vuosritot ja pienet kylät vuorien välissä ovat kyllä parhautta. Päiväturistit (joihin siis itsekin luettelen itseni kuuluvan) saavat välillä tungosta aikaan, mutta jos malttaa yöpyä, illat ja aamut ovat mukavan rauhalisia.

    Liikumme aina autolla, joten kyliä ehtii kokea montakn päivässä. Vaikeinta on päättää missä niistä yöpyisi. Kaikki kun yleensä näyttävät kivoilta.

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      3.9.2017 at 10:31

      Loppukesän Itävalta-Saksa-kierros jätti tosiaan tunteen, että takaisin pitää päästä kyliä, vuoristoteitä ja järvien rantoja koluamaan. Ja enemmän aikaa pitää varata vuoripatikoihin. Ne jäi tällä reissulla ihan liian vähälle (kun miehellä oli kiire Trieriin rallia katsomaan ja tällä kertaa olin lupautunut, että mieskin saa päättää, mitä tehdään :D).

      Reply
  • Kattivaara / Päivi
    22.9.2017 at 19:46

    Kuinka kauniisti kirjoitettu kuvaus – ihanaa luettavaa näin syyskuun iltana kotisohvalla.
    Parasta elämässä on muistot, jotka jäävät

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      22.9.2017 at 21:41

      Voi kiitos Päivi kauniista kommentistasi . Harmillisen monet päivän lipuvat ohi jättämättä suuria muistijälkiä. Päivät Hallstattissa eivät todellakaan kuulu niiden joukkoon. Nämä päivät minä muistan. Näitä minä vaalin. Päivät täynnä kauniita hetkiä ❤️.

      Reply
  • Katja/jumalainenseikkailu
    28.9.2017 at 09:49

    Ja toiset asuu tuolla 😀 Ei ole ihan reilua. Huikean kaunista!

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      28.9.2017 at 09:57

      Mutta on niillä onnekkailla ne selfiekeppituristit riesana. Talojen seinille olikin laitettu kylttejä, joissa pyydettiin olemaan hiljaa ja huomioimaan, että taloissa asuu ihan oikeita ihmisiä. Mutta oli kyllä ihan satumaisen kaunista ❤️

      Reply

Leave a Reply