Menu

Färsaaret – 18 saaren luontoparatiisi

Updated 31.1.2020

Olen löytänyt paratiisin.
Mitä enemmän ehdin kiertää ja nähdä, sitä vakuuttuneemmaksi tulen.  Nämä 18 saarta pohjoisella Atlantin valtamerellä, Skotlannin ja Islannin välissä, kuuluvat ehdottomasti maailman kauneimpiin – ainakin kauneimpiin minun näkemistäni.

Färsaaret lampaat

On minulla jo etukäteen ollut pieni aavistus Färsaarten lumovoimasta.
Mutta että tällaista.
Sitä en olisi koskaan voinut uskoa.

Joka kulman takaa me löydämme jotain uutta ihasteltavaa ja automatkalla  jännitämmekin, mitä seuraavan mutkan takaa paljastuu.

Färsaaret

Färsaaret – lampaita, lunneja ja maailman kauneimpia maisemia

On suloisia lampaita – ihan mahdottomasti lampaita – ja niitä maailman veikeimpiä lintuja, puffineita, niin kuin me rakkaan reissuystäväni Live now – dream later -blogin Saanan kanssa niitä kutsumme. Niitä joita jo Skotlannin villikkosaarilla pääsin kuvaamaan.

Yhden tien päässä on ruohokattoisten talojen kylä, toisen villinä ryöppyävä vesiputous. Patikkareissuilla taas kiipeämme kukkuloille, joilta avautuu maisema, joka salpaa hengen. Ja kun aurinko tulee esiin pilvien raosta, alkaa koko allamme avautuva maisema hehkua.

Tällaista färsaarelaista valoa ja hehkua en ole nähnyt missään muualla.

Toisena päivänä patikoimme laaksoon, jossa on salainen järvi. Sen rantaan me istumme piknikille, hengästyneinä kaikesta näkemästämme.

Färsaaret lunni

Gjógvin kylästä lähtevä patikkapolku vie meidät kallion reunalle, missä pääsemme ihastelemaan suloisia lunneja.

Färsaaret vesiputous

Mulafossur – Gásadalurin kylässä sijaitseva vesiputous on yksi Färsaarten kauneimmista.

Jokaisella Färsaaren 18 saaresta on omat erityispiirteensä. Minä rakastun erityisesti saarista eteläisimpään,  Suðuroyn saareen, jonne lautta vie meidät kahdessa tunnissa. Siellä me nautimme Färsaarten kesän kuumimmasta päivästä, färsaarilaisittain helteestä, jolloin varjossa on lämpöä 17 astetta.

Färsaaret majakka

Färsaarten eteläisin majakka hohtaa auringossa kesän kuumimpana päivänä.

Tämän saaren aivan eteläisimmässä kolkassa, Akrabergissa, jonne olemme saapuneet majakkaa katsomaan, tapaamme Samyn, paljasjalkaisen suðuroylaisen, joka on koko ikänsä asunut Suðuroyn saarelle, pienessä, viehättävässä Sumban kylässä.

Hän tuntee oman kotisaarensa läpikotaisin ja haluaa  esitellä meille saaren kauneimmat helmet. Me Saanan kanssa yritämme pysytellä perässä, kun Samy harppoo lenkkareissa vauhdikkaasti kaltevia kukkuloita, joiden ruohopinta tuntuu vaelluskenkienikin alla vaarallisen liukkaalta.

Syke nousee maksimiin niin vauhdista kuin kaikesta kauneudestakin, jota me kohtaamme.
Mutta ilman paikallisopasta me emme ikinä olisi osanneet näille Suðuroyn kauneimmille kukkuloille.
Ja kuinka paljon kauneutta meiltä silloin olisikaan jäänyt näkemättä!

Färsaaret

Färsaarelainen uusi ystävämme Samy ja hänen karvaiset ystävänsä.

Färsaaret

Samy esittelee meille Suðuroyn kauneimpia maisemia.

Viikon aikana ehdimme koluta neljä saarta. Muista kuulemme vain tarinoita. Niin kuin siitä Färsaarten pienimmästä saaresta Lítla Dímunista, jota asuttavat vain kesäasukkaat – lampaat, jotka viedään kesäksi saarelle laiduntamaan. Tai sen naapurista Stóra Dímunista, jossa asuu vain yksi perhe, jolla on saarella oma helikopterikenttä.

Färsaaret

Lítla Dímun eli lampaiden kesälomasaari.

Färsaarten värikkään pikkukylät ja lautaselle päätyvät pallopäävalaat

Färsaarelaiset pikkukylät ovat värikkäine taloineen kuin satukirjasta. Mutta huvituksia tai edes kunnon ravintoloita näistä pikkukylistä on useimmiten turha etsiä. Vain Färsaarten pääkaupungissa Streymonin saarella sijaitsevassa Tórshavnissa saattaa tulla valinnan vaikeus ravintolaa valittaessa. Mekin päädymme useimmiten kokkaamaan itse ruokamme, vaikka modernia pohjoismaista keittiötä edustava ravintola Koks, joka on pokannut ainakin The Nordic Prize -palkinnon ja käyttää vain paikallisia raaka-aineita, hieman houkutteleekin.

Färsaaret

Viehättävä pikkukylä Gjógv on Eustyroy-saaren pohjoisin kylä. Siellä asuu alle 50 asukasta.

Kerran me kuitenkin saamme oikeaa kotiruokaa. Kun lähitienoon ainoa ravintola, josta olisi saanut lämmintä ruokaa (färsaarelaista kalakeittoa) on ehtinyt sulkea ovensa, ennen kuin me Saanan kanssa sinne ennätämme, kutsuu herttainen Airbnb-emäntämme Súsanna meidät ruokapöytään. Tarjolla on herkullista Tanskasta tuotua kanaa, ei perinteistä färsaarelaista kalaa – eikä, luojan kiitos, pallopäävalasta eikä lunnia.

Pallopäävalaiden ja merilintujen, kuten näiden suloisten lunnien, metsästys  on tosiaankin ollut sukupolvien ajan färsaarelaisille tärkeä elinkeino, vaikka nykyään ympäristömyrkyt uhkaavatkit näitä vanhoja perinteitä. Kun kyselemme Súsannalta, olisiko hänen kotirannassaan mahdollista nähdä valaita, hän alkaa kertoa valaanpyynnistä. Siitä miten koko kylä tulisi rantaan valasta teurastamaan ja miten lihat sitten jaettaisiin kyläläisten kesken.

Ihan tällaista vastausta minä en viattomaan kysymykseemme olisi osannut odottaa.

Airbnb-majoitus Färsaarilla ja se kaikista ihanin ruohokattoinen talo

Färsaarten suurin lumo on tietysti luonnossa, ja jotta voisimme viettää mahdollisimman paljon aikaa maastokengissämme luontokohteita kiertäen, olemme valinneet majapaikkamme strategisesti niin, että jokaiselta olisi helppo päästä uusiin, erilaisin luontokohteisiin.

Ensimmäinen majoituksemme sijaitsee Färsaarten suurimmalla saarella, Streymoylla, pikkuruisessa Kvívikin kylässä, herttaisen Súsannan hoivissa. Súsannan talo on niin lämminhenkinen ja suloinen, että siellä on helppo tuntea olonsa kotoisaksi.
(Lisätietoja voit kurkata täältä Airbnb:n sivuilta.)

Ja millainen maisema pihalta avautuukaan!

Färsaaret

Maisema ensimmäisen Airbnb-talomme pihasta.

Toinen majoituksemme sijaitsee Suðuroylla, saarella josta tuli minun suosikkini. Tänne saarelle päästäkseen täytyy hypätä lautan – tai helikopterin – kyytiin.

(Tietoja Suðuroyn majoituksesta pääset kurkkaamaan täältä.)

Mutta se kaikkein ihanin majoituksemme on viimeinen, se jossa on ruohokatto ja jonka pihalla laiduntavat lampaat herättävät meidät uuteen aamuun. Tämä suloinen färsaarelaistalomme sijaitsee Vágarin saarella, vain 15 minuutin ajomatkan päässä lentokentältä.

(Lisätietoja löydät täältä.)

Färsaaret

Oma ruohokattoinen talo vuonon rannalla – aika täydellistä!

Färsaarelainen unelma

Yhdessä viikossa on tietysti mahdottomuus tutustua kaikkiin Färsaarten 18 saareen. Vaikka käytämmekin viikon tunnit tehokkaasti, malttamatta oikein edes nukkua, ehdimme tutkia vain pienen osan Färsaarten luontoaarteista.   Mutta toisaalta, jo neljän saaren koluaminen on saanut minut auttamattomasti rakastumaan tähän mielettömään luontoparatiisiin.

Jopa niin, että iltaisin auringonlaskun aikaan, kun siemailemme ihanan reissuystäväni Saanan kanssa  skumppaa kuksasta, ajatukset eksyvät unelmaan omasta ruohokattoisesta talosta, vuonon rannalla, kaukana kaikesta kiireestä…

Färsaaret

Onnellisin reissuterveisin Heidi♥


Matka- ja tunnelmakuvia sekä pieniä matkatarinoitani pääset seuraamaan blogini lisäksi Facebookissani.
Käy kurkkaamassa myös Instagramiani, jonne tallentuvat ne kuvistani kauneimmat.
Blogiani pystyt nyt näppärästi seuraamaan Blogit.fi-sivuston kautta.
Maailman äärellä -matkablogini on myös Twitterissä.
Tervetuloa mukaan matkoilleni.

Copyright © 2018 Maailman äärellä – Heidi Lehtosaari. All rights reserved.

About Author

Hei! Olen Heidi, luontoluksusta rakastava outdoor- ja luontokuvaaja sekä matkakirjoittaja. Blogissani kirjoitan erityisesti luonto- ja patikointireissuista sekä road tripeistä Suomessa ja maailmalla.

46 Comments

  • Sini
    19.8.2018 at 13:50

    Lunnit on aivan ihanan näköisiä. Just näin telkusta dokkarin Islannista. Siinä kuvattiin lunneja ja oli myös juttua valaista. Vaikka en jälkimmäisiä haluaisi tapettavan niin jotenkin yritän edes ymmärtää kulttuureja, joissa näin tehdään. Islannissa ja Färsaarilla tuo on ollut tärkeä elinkeino pitkään.

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      19.8.2018 at 14:49

      Minunkin on vaikea ymmärtää valaidenpyyntiä. Mutta jotta ymmärtäisin hieman lisää tästä färsaarelaisesta perinteestä, olen tänään menossa Savonlinnan luontoelokuvafestivaaleille katsomaan dokumenttia The Islands and the Whales, joka kuvaa färsaarelaisten elämää ja mm. näitä perinteisiä elämäntapoja. Samalla toivon hetkeksi pääseväni takaisin näihin uskomattomiin maisemiin.

      Reply
  • Marttiina / Onioni.fi
    19.8.2018 at 13:53

    Vau.? Instagramin puolella jo kuviasi ihailinkin; vitsi kun pääsisi jonain päivänä noihin maisemiin, nämä on ollut niin pitkään haaveena. Ja tietty puffinit.❤️Nyt täältä Kiinasta on vähän pidempi matka.. mutta Färsaaria odetellessa. Ihanat kuvat ja postaus, kiitos inspiraatiosta!

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      20.8.2018 at 08:51

      No Kiinasta on kyllä aika pitkä lähteä Färsaarille puffineita katsomaan :D. Vaikka olisi nämä saaret vaikka pitkänkin matkan arvoisia. Niin upeat saaret, jotka todella saivat pään pökerryksiin.

      Reply
  • Matkalla lähelle tai kauas
    19.8.2018 at 16:14

    Jo viime vuonna aloin haaveilemaan Fär saarista mutta tämä juttu saa kuumeen tuohon suuntaan kasvamaan. Tuollaiseen paratiisiin olisi kyllä hienoa päästä. Tuli mieleen, että tuolla pikkusaarella ei taida kovinkaan paljon tasamaata olla 🙂

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      19.8.2018 at 16:21

      Färsaaret on todella ihan mieletön luontoparatiisi, ja siellä pääsee luontoseikkailemaan vielä uskomattomassa rauhassa. Jollain patikalla, kun mielessä kävi pelko sumusta, melkein olisi toivonut, että olisi nähdyt edes yhden ihmisen :D. Useimmiten nähtiin vain lampaita :D. Paitsi Vágarin saarella, jossa lentokenttä sijaitsee, oli sitten jo enemmän turisteja, muttei toki häiriöksi asti sielläkään.
      Pienellä saarella tarkoitat varmaan tätä “lammassaarta”. Siellä ei tosiaan ollut tasamaata, ja me Saanan kanssa ihmeteltiinkin, miten ihmeessä lampaat voivat siellä asua ja elää. Hyvin, vakuutti Samy, ja näytti meille kuvatodisteen lampaista tämän pikku saaren jyrkkää seinämää kapuamassa.

      Reply
      • Matkalla lähelle tai kauas
        19.8.2018 at 16:24

        Juuri sitä lammassaarta tarkoitin. Tulipa mieleen, että koskakohan turismi kansoittaa liikaa saaria? Toivottavasti ei koskaan.

        Reply
        • Maailman äärellä / Heidi
          20.8.2018 at 08:54

          Färsaarilla ainakin nyt oli sen verran vähän majoituskapasitetttia, joten toivotaan, että jo se pitää matkustusbuumin Färsaarille aisoissa. Tälle pääsaarelle oli kyllä ihmisiä jo Aasiasta asti löytänyt, joten varmasti tulevina vuosina Färsaaret turistikohteena houkuttaa yhä useampia. Toivotavasti säilyy kuitenkin tällaisena puhtaana luontoparatiisina. Vaikka meret Färsaarten ympärillä me ihmiset olemmekin jo onnistuneet saastuttamaan.

          Reply
  • Heli / Heli voyage
    19.8.2018 at 17:43

    Onpa upeita kuvia! Luontokohteet kiinnostaa mua nyt just ihan uudella tavalla, kierreltyäni muutaman viikon luontokohteita Kanadan länsiosissa ja Oregonissa. Färsaaretkin siis houkuttelee.

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      20.8.2018 at 08:56

      Oi että, sinullakin on ollut varmasti mielettömät reissut. Kanada on ollut itselläkin haaveissa. Mutta Färsaaret on tosiaan upea kohde. Yksi ehdottomasti upeimmista, missä koskaan olen käynyt!

      Reply
  • Suunnaton
    19.8.2018 at 19:22

    Voi vau! <3 Ihan mieletöntä, miten jyrkkärantaisina saaret kohoavat merestä. En ole tajunnutkaan, että Färsaarilla on näin upean näköistä. Tästä paikasta haluan tietää lisää!

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      20.8.2018 at 08:57

      Ihan varmasti me Saanan kanssa kirjoitamme vielä monta Färsaaret-juttua, joten kannattaa jäädä kuulolle. Nämä todella on upeat saaret, jonne minäkin joskus haluan palata takaisin.

      Reply
  • Matkoja, retkiä, hetkiä
    19.8.2018 at 20:18

    Oooh, taisin saada juuri uuden haavekohteen, aivan uskomattoman näköistä!

    Reply
  • virpis (@taynnatieontar1)
    20.8.2018 at 08:13

    Voihan ihanuus mitä kuvia! Aivan mahtavan reissun olette tehneet , kyllä noissa maisemissa kelpaa patikoida. Enkä yhtään ihmettele, ettei tuolla malta mennä edes nukkumaan!
    Täytyyhän sitä alkaa Färsaaristakin unelmoida, sen verran vaikuttavia kuvia! <3

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      20.8.2018 at 09:00

      Kiitos Virpi! Oli tosiaan mahtava reissu, en olisi osannut ihan tällaista upeutta odottaa. Mutta onneksi emme ehtineet koluta ihan kaikkia saaria – on hyvä syy palata takaisin :).

      Reply
  • Saana
    20.8.2018 at 10:00

    <3 <3 <3 Kiitos vielä kerran mitä parhaimmasta reissuseurasta! Olen itse asiassa aika onnellinen, että meidän ensimmäiset suunnitelmat Italiasta ja Sveitsistä kariutui ja Färsaaret syöksyi kärkisijoille. Tämä kohde meni nimittäin minullakin kauneipien koskaan näkemieni paikkojen kärkeen. Ja kyllä niitä juttuja täältäkin vielä alkaa tulla… kunhan saan juttujonoa purettua! 🙂

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      20.8.2018 at 12:51

      Kiitos vaan sulle ihana! On tosiaan onni, että Sveitsistä ja Italiasta ei tullutkaan mitään. Färsaaria parempaa kohdetta juuri tämän kesän loppuun ei olisi voinut olla eikä toivoa. Tästä reissusta jäi kyllä niin paljon ihania muistoja – ja kuvia, joita kaikkia en vieläkään ole ehtinyt käydä läpi :D.
      (Ehdin muuten päivittää haavelistani… katsotaan, miten käy, kuten sanoin, aika monesti niillä kirjoitetuilla haaveilla on ollut tapana toteutua – yllättävänkin pian! 🙂

      Reply
  • Anni|Rajatapaukset
    20.8.2018 at 14:21

    Voi jestas miten ihania maisemia! ❤
    Muistuttaa Islannin upeista paikoista kaikista parhaalla tavalla. Tuonne lähtisin kyllä mielelläni!

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      20.8.2018 at 19:40

      Färsaaret todella on maisemaparatiisi! Siellä on kaunista ihan joka puolella. Ja välimatkat paljon lyhyempiä kuin Islannissa, joten autossa ei tarvitse viettää niin paljoa aikaa. Me ajettiin viikon aikana noin 500km ja nähtiin niiiiiin paljon upeutta! Ehdottomasti suositeltava kohde luonnonystävälle.

      Reply
  • Elsa
    20.8.2018 at 16:09

    En ole tiennyt Färsaarista paljonkaan ennen tätä tekstiä. Nyt ei voi sanoa, kuin wau? Vaikuttaa ihan paikalta, jota rakastaisin. Färsaaret on kyllä aivan pakko lisätä bucket listille!

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      20.8.2018 at 19:46

      Lisää ihmeessä Färsaaret unelmalistallesi! Tähän kohteeseen ei voi pettyä! Minä haaveilen jo uudesta reissusta, sillä jäi vielä monta saarta koluamatta <3.

      Reply
  • Frida Ingrid - Ikimatkalla
    20.8.2018 at 21:21

    Vautsi todellakin, mitkä maisemat! <3 Ihan huikeet. Tais Färsaaret saada meikäläisestä uuden vierailijan tän postauksen jälkeen. Muutenkin käytän melkein pelkästään Airbnb-majoitusta reissuilla, ja otan perhemajoituksen usein ihan vain siksi, että siellä pääsee paikallisten kanssa eri tavoin jutulle. Nuo näyttävät ihanilta paikoilta, missä te olette yöpyneet. 🙂

    http://www.rantapallo.fi/fridaingrid/

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      24.8.2018 at 10:16

      Nämä oli tosiaan kaikki omalla tavallaan ihania majoituksia. Ensimmäinen majoitus otettiin Súsannan luota juuri sillä ajatuksella, että päästään heti kuulemaan paikalliselta tarinoita Färsaarista. Mutta sitten osa aika haluttiin olla omissa oloissa ja pakkohan sitä oli saada se oma ruohokattoinen unelma meren rannalta loppuhuipennukseksi. Se olikin ihana! Melkein liian ihana – hyvä että malttoi sieltä seikkailemaan lähteä :D.

      Reply
  • Jenna / Huge passion for life
    21.8.2018 at 21:58

    Niin upeita maisemia! <3 Voi huokaus, tuonne on joskus päästävä. Ihastelinkin jo sydän sykkyrällä teidän kuvia Instassa. Taisi tosiaan olla aika onnistunut reissu! 🙂

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      24.8.2018 at 10:18

      Oli kyllä ihan mieletön reissu! Oli meillä toki ihan mahdoton tuuri säittenkin kanssa: taisi olla kesän kaunein viikko Färsaarilla. Monta saarta jäi vielä meiltäkin koluamatta, joten on hyvä syy palata…

      Reply
  • Jetlaggies
    22.8.2018 at 14:30

    Färsaaret ovat meidänkin unelmareissulistalla – ja tämä sinun postauksesi ei todellakaan ainakaan vähentänyt tuota salaista intohimoamme sukeltaa lähitulevaisuudessa noiden pienten saarten sielunelämään ja maisemiin ❤ Lentoja olen jo ensi vuodelle katsellut. Olen pohtinut matkustusaikaa. Voisikohan saarille uskaltautua jo toukokuussa tai aikaisemmin, vaikka suurin osa paikoista on kiinni?

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      24.8.2018 at 10:37

      Lähetin tämän kysymyksesi matkustusajankohdasta uudelle färsaarelaiselle ystävälleni. Palaan tähän, kun saan hänen mielipiteensä. Mutta voisin kuvitella, että toukokuu on ihan ok kuukausi. Luontohan on aina auki. Tietysti jos toukokuussa sataa ihan mahdottomasti ja on tosi sumuista, se saattaa estää patikointia. Toisaalta, kuulemma tämän vuoden heinäkuukin oli ollut tosi sumuinen.
      Färsaarilla ei ole mahdottomasti mitään “paikkoja”, jotka edes voisivat mennä kiinni :D, kun “paikkoja” ei vaan mahdottomasti ole. Ravintoloitakaan kun ei ole kuin lähinnä pääkaupungissa. Mekin tosiaan useimmiten sitten kokkailtiin itse. Ja koska järkevintä on majoitttua eri saarilla (minun mielestä), ei kannata jäädä vain pääkaupunkiin, siispä Airbnb on hyvä idea ja varmasti kivoja majoituksia siis löytää ympäri vuoden.

      Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      24.8.2018 at 14:49

      Sain nyt Färsaarilta vastauksen kysymykseen, jossa kysyin, olisiko toukokuu hyvä aika matkustaa sinne. Tässäpä vastaus: Yes, I think so. Especially, second half of May when the grass is getting greener and the sun shines more. And the summer fog is typically not as prevelent. I also think that the worst fog period is from late June and throughout July, although, everything is as green as it gets in that period.

      Reply
  • Katja/jumalainenseikkailu
    23.8.2018 at 12:50

    Mikä satukirjojen maailma <3 Noista kuvista tuli jotenkin tunne ihanasta, raikkaasta ilmasta ja hiljaisuudesta. Tuolla ei varmaan ole kellään kiire koskaan…

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      24.8.2018 at 10:24

      Färsaaret tosiaan näyttäytyi meille satukirjojen maailmana, paikalta, jossa ei tunneta stressiä. Mutta ei kai se ihan niin ole. Paikalliset sanoivat että on heillä toki ongelmansa, niin kuin varmasti joka paikassa. Monet matkustavat töiden perässä pois Färsaarilta, mm. Tanskaan. Ja erityisesti naisista Färsaarilla olisikin pula. Ja barmasti sääkin asettaa omat haasteensa. Maata on vaikka kuinka, mutta ei siellä kasvatettu kuin perunaa ja raparperiä. Tuulessa eivät puutkaan kasva. Suomalaisena puuton maisema näyttikin aika kummalliselta.

      Reply
  • Annika | travelloverblogi
    23.8.2018 at 16:03

    Färsaaret on <3 Rakastuin itse muutama vuosi sitten täysin. Oikeastaan ainoa syy, miksi en ole palannut, on hinta. Matkalle tulee kohtuuttomasti hintaa ajatellen, että ollaan kuintenkin Pohjoismaissa, melkein kuin kotona. Lunnit ovat vielä minulla siellä näkemättä. Muistaakseni syyskuussa ne lähteävät talvea karkuun. Helikopterillakin jäi lentämättä, koska jo varattu matka peruttiin huonojen sääolojen vuoksi. Kunpa Färsaarista ei koskaan tulisi uutta Islantia, jossa on liikaa turisteja.

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      24.8.2018 at 10:31

      Färsaaret tosiaan veivät myös minun sydämeni. Ja minusta on vain hyvä puoli, etä Färsaarille lentääkseen, ja tällaista mieletöntä kauneutta nähdäkseen, ei edes tarvitse istua tuntikausia lentokoneessa. Eivätkä ne lennotkaan maksaneet kuin 200€. Airbnb-majoituksia oli sitten monen hintaisia. Yksi ongelma oli, että vuokrattavat talot olivat usein niin isoja! Pieniä mökkejä ei juuri ollut tarjolla. Meilläkin yhdessä talossa oli kolme makuuhuonetta. Ihan riittämiin kahdelle ihmiselle! 😀
      Mekään ei ehditty helikopteriajelulle, ja monta saarta jäi vielä tutkimatta, joten joskus on varmasti palattava.
      Lunnit tosiaan jättävät Färsaaret syyskuussa, kun taas sieltä Skotlannista ne lähtivät jo elokuun alussa. Me oltiin kuviteltu, että lunneja pitää mennä katsomaan Mykinesin saarelle asti, mutta eipäs sitten tarvinnutkaan: törmäsimme niihin ihan sattumalta patikkaretkellä Eysturoyn saarella. Kuulemma Vágarin saarellakin niitä voi bongata, ainakin jos sattuu olemaan onnea ja hyvä sää. Ehkä ne sateella viettävät aikaa pesäkoloissaan…

      Reply
  • Kohteena maailma / Rami
    25.8.2018 at 00:23

    Vitsit, olisi kiva käydä tuolla itsekin! Olen haaveillut siitä siitä asti, kun tein Lukiossa esitelmän Färsaarista. Kuten laitoinkin sulle Faceen, niin rakastuin saariin karttoja piirrellessä – saaret ja kylät tuli nimistä tutuiksi 🙂 Kiva oli katsella näitä upeita maisemia ja tunnelmallisia tarinoita lukea.

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      25.8.2018 at 17:04

      Totta kai sinun täytyy joskus lähteä Färsaarille! Ihania olikin ne näyttämäsi kartat :D. Olutpubeja Färsaarilla ei mahdottomasti ole ja olutta saa muutenkin vain niistä harvoista (6 kpl) färsaarilaisista “Alkoista”, mutta muuten varmasti sinäkin tykkäisit :D.

      Reply
  • en kesta!!! Aivan mielettomat maisemat! Tasta vaan nousee kamala matkakuume tuonne. Vaikka rakastan palmuja seka rantoja, niin kylla jokin myos vetaa tuollaisiinkin maisemiin.

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      25.8.2018 at 17:07

      Minäkin ennen matkustin palmujen perässä. Nykyään taas yhä useammin valitsen jonkin viileämmän kohteen. Patikointi 15 asteessa on paljon mukavampaa kuin esim. Barbadoksen 30 asteen polttavassa porotuksessa. Mutta toki aina välillä pitää päästä palmukohteisiinkin. Mutta Färsaaret on todella kohde, jota voin suositella. Aivan mielettömän kaunista joka puolella.

      Reply
  • Elina | Vaihda vapaalle
    25.8.2018 at 07:30

    Färsaaret on kyllä jotenkin ihan käsittämätön paikka. Täynnä luonnonkauneutta ja jotenkin todella villi. Maisemien puolesta se on kiehtonut ja kiinnostanut jo pitkään, mutta ne paikallisten valaiden teurastus”bileet” on saanut toistaiseksi pysymään poissa tuosta maailmankolkasta.

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      25.8.2018 at 17:14

      Kyllä minustakin tämä valaiden teurastus tuntuu pahalta, mutta toisaalta, se on färsaarelaisille ollut aina tärkeä elinkeino. Tuskin meren takaa rahdattu tehotuotettu nauta on juuri sen parempi ratkaisu. Maa taas on siellä sen verran karua, että siellä kasvaa kuulemma vain peruna ja raparperi. Kauppojen vihannesosastot näyttivätkin usein surullisen nuhjuisilta.
      Toisaalta färsaarelaisten on pitänyt vähentää valaanpyyntiä jo senkin takia, että me ihmiset olemme saastuttaneet vedet niin pahoin, että valaiden elohopeapitoisuudet ovat vaarallisen korkeita.
      Turismi, kun ei vaan räjähdysmäisesti kasva, on kuitenkin Färsaarille tärkeä elinkeino, kun nämä perinteiset elinkeinot hiipuvat. Minä en siis jättäisi matkustamatta Färsaarille vain sen takia, että siellä pyydetään valaita.

      Reply
  • jonnahah / Allergic to Kiwi
    25.8.2018 at 11:52

    Ihan huikeita maisemia ja tekstistä aistii innostuksesi niin selvästi että ihan tarttuu itseenkin ? Jos tuonne Norjaan edes pääsisi ensiksi niin sitten voisi ottaa erillisen reissun Färsaarille. Jotenkin meidän viime aikojen matkat on silti aina lipsahtaneet Keski-Euroopan vuoriseuduille, vaikka Norja onkin ollut ekana mielessä.

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      25.8.2018 at 17:18

      Keski-Euroopan vuorilla onkin varmasti vaikka kuinka paljon tutkittavaa. Meidänkin seuraava reissu suuntautuu Dolomiiteille, mutta ensi kesäksi haaveilen Norjaa, jossa olen käynyt vain kerran aiemmin, vaikka se niin mielettömän upea maa onkin.
      Onneksi on vielä niin paljon kauniita paikkoja, joista voi haaveilla ja joihin voi suunnitella uusia seikkailuja.
      Färsaaret on todella kohde, josta ei voi olla innostumatta. Hyvä jos rakastumiseni välittyi tekstistä ja kuvista <3.

      Reply
  • Saara
    25.8.2018 at 23:05

    Nämä kuvat <3

    Reply
  • Maisemaonnellinen Johanna
    31.8.2018 at 21:29

    Voi noita kauniita maisemia ja upeita valokuvia! Tuota lampaiden pikkusaarta katsellessa on pakko miettiä, kuinka monta lammasta noiden jyrkkien rinteiden saarelta putoaa mereen? 😉

    Kun kerroit tuosta valaanpyynnistä, muistan nähneeni niitä pahan olon aikaan saaneita kuvia, joissa tapetut merinisäkkäät makaavat verenpunaisessa rantavedessä. Varmaan perinteikästä ja osin ehkä edelleenkin tarpeellista, mutta silti kovin julmaa ja tarpeetonta uskaa tuottavaa.

    Mutta kyllä minä silti voisin tuonne harkita matkustavani – noiden maisemien ja ruohokattoisten talojen tähden <3 . Mutten kenties ihan kokonaan malttaisi olla paheksumatta tuota valaiden teurastusta. Tämä maailma ei kehity, ellei vanhoista julmista tavoista päästetä irti…

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      2.9.2018 at 17:41

      Kiitos Johanna <3.
      On tosiaan hämmästyttävää, miten ketteriä nämä färsaarelaiset lampaat ovat, kun pystyvät taiteilemaan ihan mahdottomilta näyttävillä jyrkänteillä. Minä sain Färsaarilla toisen nilkkani turpamaan lähes jalkapallon kokoiseksi paljoin loivempia rinteitä kavutetessa…
      Kyllä minuakin valaanpyynti kauhistuttaa, vaikka yritän katsoa asiaa myös färsaarelaisten kannalta. Itse kun en pysty oikein pikku ötököitäkään tappamaan vaan kuljetan ne aina ovesta pihalle :D. En tiedä, miten paljon valaat teurastuksessa kärsivät. Toivottavasti eivät paljon. Mutta en myöskään halua lautaselleni surkeissa oloissa kasvatettua lihaa, eikä esim. tehokasvatetun naudan tuonti Färsaarille kuulosta sekään oikein hyvältä idealta. Valaanpyyntiä on joka tapauksessa viime vuosina vähennetty Färsaarilla jo senkin takia, että ne sisältävät vaarallisen paljon elohopeaa. Onkin surullista, miten me tätä maapalloa vähä vähältä tuhoamme.
      Mutta kyllä minä luulen, että aika onnellisen näköisenä sinäkin färsaarelaisia polkuja siellä vapaana temmeltävien lampaiden seassa kulkisit, jos sinne päätyisit. On ne saaret vaan todellinen maisemaonnellisen luontoparatiisi!

      Reply
  • Tiia
    19.4.2019 at 00:56

    Tulimme juuri unelmareissulta Färsaarilta ja oli kiva fiilistellä näitä hienoja kuviasi katsellen! Olemme matkustelleet paljon (noin 100 maassa) ja kyllä Färsaareet kohteena nousi ehdottomasti top 4:seen.
    Uskomattoman kaunista ja levollista. Luonto on pääosassa kaikkialla ja niin mykistävän rouhean upeaa. Itsekin löysimme oman ”ruohokattoisen mökin” pienestä Bourin kylästä – suosittelemme lämpimästi (”The View”).
    Ainoa pieni miinus tulee aukioloajoista: paikalliset ravintolat ja kahvilat ilmoittavat olevansa auki nettisivuillaan mutta paikan päällä huomaamme että kiinni on. Tämä tapahtui meille viikon aikana todella usein.. Kävimme myös Koks-ravintolassa, joka sai pari kuukautta sitten toisen Michelin-tähtensä. Unohtumaton kokemus, jo sijaintinsa johdosta.
    Toivon kyllä salaa että Färsaaret pysyy suurten massaturistivirtojen ulottumattomissa ja säilyttää kauneutensa ilman suuria hotellikomplekseja ja bussilasteja.
    Vaellusreittejä on runsaasti ja ne ovat suhteellisen helppoja – ja saarten tiet ovat autoilijan unelma.
    Olen jo päättänyt palata saarille takaisin parin vuoden sisällä, ehkä syksyllä.

    Reply

Leave a Reply