Lähdin tänä kesänä Kalajoelle meren houkuttelemana. Itä-Suomen kasvatille matka Länsi-Suomen rannikolle oli kuin hyppy, jos ei nyt ihan tuntemattomaan, niin kuitenkin niin erilaiseen, että siellä meren äärellä tuli tunne, että olisi jossain kaukana kesäparatiisissa arjen tavoittelemattomissa – siis juuri sellainen tunne, jota ulkomaanmatkoiltanikin lähden aina hakemaan.
Meri on Kalajoella todella vallitseva ja vangitseva elementti. Kalajoella onnen täyttymykseen minulla riittäisi jo tämän alati väriään vaihtavan meren tuijottelu.
Sain paikalliselta hyvän vinkin, että erityisen rauhallinen paikka aaltojen kuvaamiseen ja ihailuun olisi lyhyen auto- tai pyöräilymatkan päässä Vihaspauhassa, Paskaperän (voi apua mitä nimiä!) läheisyydessä.
Vihaspauhan ranta, ainakin meidän vierailulla, oli tosiaan aivan autio. Vain yksinäinen kalastaja seilasi rannan tuntumassa auringon kultaaman meren välkkeessä.
Kalajoki on Suomen surffiparatiisi
Kalajoki on vesiurheilulajeja rakastavan paratiisi. Tietysti mekin halusimme Kalajoella päästä meren aaltoihin purjelautailemaan ja suppailemaan. Enemmän kokemuksistamme Kalajoella suppailusta ja purjelautailusta voit lukea aiemmasta postauksestani täältä.
Kalajoella kävelykierros pitkin meren rantaa tuulen tuivertaessa hiuksissa on elämys jo itsessään. Lisämaustetta minun lenkilleni antoivat rannalla nököttävät auringon punaa hohtavat piskuiset mökit, jotka aivan kuin odottivat, että pääsisivät poseeraamaan kameralleni.
Kalajoella herkutellaan meren antimilla
Mielestäni kokemus merellisestä Kalajoesta jäisi vajaaksi, jos Kalajoella ei nauttisi kunnon kala-ateriaa. Olin kuullut paljon hyvää Lohilaaksosta, mutta erään kalajokilaisen suosituksesta päätimme kuitenkin mennä testaamaan Siikarysää. Meitä etukäteen varoitelttiin, että palvelu ei saattaisi olla kovin kummoista, mutta palvelusta viis – me halusimme vain päästä syömään paikallisia kalaherkkuja.
Kun saavuimme Siikarysään, oli siellä niin hiljaista, että epäilin, ettei sieltä saisikaan sinä päivänä enää ruokaa. Tiskin takana oleva nainen kuitenkin vakuutti, että siikaa olisi tarjolla. “Tällaista täällä on tarjoiltu viimeiset 40 vuotta”, nainen tokaisi nostaen ritilältä yhden paistetun siian meidän nähtäväksemme. “Kelpaako tämä?” Tokihan se kelpasi. Olisi kelvannut enemmänkin, sillä 20 euroa yhdestä, ei niin suurikokoisesta siiasta, jonka lisäksi tarjolla ei ollut muuta kuin rieskaa ja mehua, tuntui melkoisen suolaiselta hinnalta. Mutta hyvää se oli, suorastaan erinomaista! Ja sekään, että siika tarjoiltiin voipaperin päältä, ei haitannut yhtään. Ei siis ihan fine diningia, eikä edes casual diningia, mutta emmepä me sellaista olleet vaillakaan.
Täytyy rehellisyyden nimissä tunnustaa, ettemme me molempina Kalajoella viettäminämme iltoina nauttineet meren antimia, sillä ensimmäisenä iltana ravintolaksemme valikoitui Ravintola Dyyni, josta oli hulppeat maisemat merelle ja jonka annokset (pitsaa ja hampurilaisia) veivät isommankin nälän.
Siiponjoen luontopolulla
Vaikka Kalajoki on erityisesti merenrantakohde, jossa nautitaan vesiurheilusta ja loikoilusta auringossa, on Kalajoella paljon muutakin tarjottavana. Luontoihmisenä minun oli tietysti pakko päästä Siiponjoen luontopolulle kuultuani, että sellainenkin helmi Kalajoella on.
Siiponjoen luontopolku on kokonaisuudessaan 20 kilometriä pitkä, mutta me kiersimme siitä vain osan, 6 kilometriä pitkän lenkin, joka kulki osaksi läpi kuivien mäntykankaiden ja osaksi pitkin Siiponjoen rantatöyrästä ja kosken viertä.
Siiponjoen luontopolku lienee tunnettu erityisesti rantojen jyrkistä, paikoin jopa 30 metriä syvistä hiekkakanjoneista ja Kourinkallion muinaishaudoista.
Reitillä oli erittäin selkeät opasteet, joten sinne uskaltaa varmasti tottumattomampikin patikoija lähteä retkeilemään!
Särkkäin lankkupolut
Särkkäin lankkupolut lähtevät leirintäalueelta ja kiemurtelevat ensin pitkin rantamaisemia ja jatkuvat sitten läpi merenrantaniittyjen kohti Poukamakotaa ja lintutornia. Yhteensä puupolkuja Kalajoella on 8 kilometrin verran.
Me päätimme toisena iltanamme Kalajoella lähteä katsomaan auringonlaskua Poukamakodan lähellä sijaitsevalle lintutornille. Mukaan reppuun pakkasimme rasian mansikoita ja kuohuviinipullon.
Hiekkasärkiltä lankkupolut veivät kauniisiin niittymaisemiin. Kalajoella on ryhdytty pelastamaan näitä rantaniittyjä, jotka ovat nykyään jo katoavaa perinnemaisemaa. Rantoja on alettu raivata suurikokoisista kasvilajeista, jotka valtaavat nopeasti alaa matalilta niittykasveilta. Myös laidunnus on alueella aloitettu uudelleen. Mekin näimme retkellämme suloisia lampaita laiduntamassa.
Iltaretkemme päätepisteenä oli lintutorni, jonne kapusimme ihailemaan laskevaa aurinkoa ja nostamaan maljat kuohuvaa.
Ainut huono puoli retkessämme oli, että auringon laskettua ja kuohuviinipullon tyhjettyä meidän piti vielä kävellä takaisin majapaikkaamme.
Majoitus Kalajoelta kannattaa varata hyvissä ajoin
Alun perin olin suunnitellut, että majoittuisimme Kalajoella jossain suloisessa kesämökissä. Olin kuitenkin sen verran myöhään liikkeellä, että kaikki kiinnostavat mökit olivat jo varattuja. Sentään kaikki majoitusvaihtoehdot eivät vielä olleet täynnä, ja keskusvaraamon kautta löysimme mukavan lomahuoneiston loma-asuntomessualueelta.
Loma-asuntomme sijaitsi Meritähden kolmannessa kerroksessa. Siinä oli yhdistetty keittiö-olohuone, makuuhuone, wc/suihku/sauna ja lasitettu parveke, josta oli upeat näköalat merelle.
Havulan kartano ja Kalajoen vanha kaupunki Plassi
Kolmantena aamuna oli aika hyvästellä Kalajoen hiekkasärkät. Ennen kuin suuntasimme matkamme kohti etelää ja Kristiinankaupunkia, halusimme vielä käydä tutustumassa Kalajoen vanhaan kaupunkiin.
Vanhan kaupungin kirkkain helmi lienee tämä sahanjohtaja Oskari Santaholman vuonna 1912 rakennuttama jugendtyylinen huvila Havula, jossa on keittiön lisäksi jopa 14 huonetta, yhteensä noin 700 neliötä kahdessa kerroksessa. Valitetavasti me emme kuitenkaan malttaneet jäädä tutustumaan Havulan sisätiloihin, sillä meidän olisi pitänyt odottaa seuraavan opastetun kierroksen alkamista melkein tunti (kesäaikaan Havulan opastukset on aina tasatunnein).
Sen sijaan kävimme Havulan pihapiirissä sijaitsevassa Kahvila Siirissä herkuttelemassa suussa sulavan herkullisilla paikanpäällä leivotuilla suklaaleivoksilla.
Kalajoen vanhassa kaupungissa eli Plassissa on säilynyt jonkin verran vanhoja rakennuksia. Siellä on muun muassa pappila, Jokisuun koulu, sairaala, lainajyvämakasiini sekä muutamia 1800-luvulta olevia kantatilojen päärakennuksia pihapiireineen sekä pienempiä käsityöläisille, kalastajille ja sahatyöläisille kuuluneita asuntoja.
Kun sade yltyi pienestä ripeksinnästä rankkasateeksi, oli aika juosta autoon ja sanoa heipat Kalajoelle. Jo muutama päivä Kalajoella osoitti, että tämä länsirannikon merellinen kaupunki on paljon muutakin kuin meren kimmellystä ja hiekan narsketta jalkapohjien alla. Olin löytänyt Suomen surffiparatiisista monta ihanaa helmeä, joista en aiemmin ollut kuullutkaan.
13 Comments
Sandra
20.8.2015 at 09:04Kiitos tästä! Ensi kesänä suunnitelmissa mennä Kalajoelle kaveria moikkaamaan, joten postaus tuli tarpeeseen. Kauniita kuvia!
maailmanaarella
20.8.2015 at 09:06Kiitos Sandra kommentistasi! Kalajoki on ihana, ehdottomasti kannattaa mennä, jos tulee tilaisuus.
innu1606
20.8.2015 at 19:21Länsi-Suomessa syntyneenä vähän hävettää sanoa, että Kalajoella en ole käynyt. Tämän vierailun katsottuani, päätin, että asia täytyy korjata 🙂
maailmanaarella
20.8.2015 at 19:23Innu, nyt heti suunnittelemaan Kalajoen reissua! ?
Annika Ruohonen
3.9.2015 at 20:50Onpas kivoja vinkkejä! Pitää muistaa tämä postaus ja kertoa sitten kun multa taas kysellään Kalajoki-vinkkejä. Itse olen aina tylsästi ollut samassa paikassa ja tehnyt samat jutut.
maailmanaarella
3.9.2015 at 20:51Kiva jos oli jotain hyötyä vinkeistä?. Oli se Kalajoki kyllä ihana!
Maria-Leena Isopahkala
14.4.2016 at 08:15Kiitos, paljasjalkaisena Kalajokisena nautein kuvista ja teksteista. Matkoilta palattuani kayn heti katsomassa merelle.
maailmanaarella
14.4.2016 at 08:25Kiitos Marja-Leena! Ja minä jonain päivänä varmasti palaan Kalajoelle! Aivan ihastuttava paikka <3.
Raija
22.6.2019 at 12:32Tuolla seudulla lapsuuden ja nuoruuden viettäneenä tulee tietysti paljon muistoja mieleen. Hienoa seutua todella. Kalajoen edustalla on myös kaksi saarta Maakalla ja Ulkokalla. Maakallaan on ainakin aiemmin päässyt laivaretkellä. Siellä on pieni puukirkko.
Johanna @ Out of Office
19.4.2016 at 18:46Olipas ihana juttu <3
En lainkaan ihmettele että tätä on jaettu vimmaisesti, tämähän on Kalajoelle aivan fantastista positiivista näkyvyyttä. Huikea kuvaus upeasta paikasta!
Upea tuo teidän auringonlaskuretkenne lintutorniin! Harrastamme samantyyppisiä. Bellagiossa meillä oli vaelluksella valkkaripullo ja juustoa mukana repussa, ja pysähdyimme nauttimaan ne pitkällä tauolla näköalapaikalla korkealla Bellagion yläpuolella. – Siellä tosin tunnelmaa häiritsi jossain lähettyvillä mekastanut lehtipuhallinmies, joka tietysti sammutti helvetinkoneensa heti kun pullo oli juotu 🙂
maailmanaarella
19.4.2016 at 19:00Kiitos Johanna <3.
Ei kuulosta yhtään hullummalta teidänkään retki Bellagiossa! Ei todellakaan – pienestä meluhaitasta huolimatta. Kalajoella saatiin kyllä nauttia ihanasta rauhasta ja hiljaisuudesta. Ihana, että Suomessakin on tällaisia lomakohteita.
Johanna @ Out of Office
19.4.2016 at 19:32Ja hyvä että niistä kerrotaan, jotta useampi rauhaa rakastava esteetikko päätyisi Bellagion kukkuloiden lehtipuhaltimen ujelluksesta Kalajoen rauhaan 🙂
maailmanaarella
19.4.2016 at 19:37❤️