Kun reissu-Leevi jää kotiin (=oodi koiranhoitajille)

img008_2

Ai niin, entäs Leevi?

Olen kamala ihminen: unohdan kerta toisensa jälkeen rakkaan perheenjäseneni. Matkakuume saa minut varaamaan matkoja seurauksista välittämättä. Jos yhtään matkaa ei ole varattuna, alkaa ahdistaa. Jotta voisin olla rauhallisin mielin, pitää matkalippuja olla pinossa mieluiten useita.

Kun matkanvarauksen jälkeinen huuma alkaa helpottaa, alkavat järki ja muistikin pikkuhiljaa palailla.

Ai niin, entäs se Leevi?

img008

Onneksi on ihana anoppi ja äiti ja isä ja mies ja ystävät. Ensimmäisen puhelun saa anoppi.
Olikos sinulla suunnitelmia syyslomalle/joululomalle/hiihtolomalle/pääsiäiselle /vapulle/kesälle/mille tahansa viikonlopulle?

Jos mies ei lähde reissuun mukaan, siltä ei edes kysytä. Hoitovuoro lankeaa auttomaattisesti.

Useimmiten Leevi lähtee kuitenkin anoppilaan, maalle peltojen keskelle – syömään hirvenpaistia, nukkumaan sängyssä, juosta viilettämään vapaana pitkin pientareita, ajamaan moottoriveneellä, ravustamaan ja kalastamaan jättihaukia. Tekemään kaikkia niitä asioita, joista kotona kaupungissa on turha edes unelmoida.

Leevi_koira_vesilla

Leevi_kalassa

Aina hoitojärjestelyt eivät kuitenkaan hoidu yhdellä puhelinsoitolla (vaikka onneksi useimmiten hoituvat), mikä minua tietysti kummastuttaa, koska joskus on vaikea ymmärtää, että muillakin saattaa olla suunnitelmia. Silloin otetaan käyttöön luovuus (tai ehkä paremminkin rakkaitteni hyväntahtoisuus).

Esimerkki eräästä joululomasta:

Anoppi on luvannut hoitaa Leeviä viikon. Sitten hän lähtee itse reissuun. Uudenvuoden jälkeen jyväskyläläinen ystäväni on tulossa lomamatkalta Suomeen ja on valmis ottamaan Leevin hoitoon, mutta väliin jää muutama päivä ilman hoitajaa ja Jyväskyläänkin anoppilasta on matkaa kolmisensataa kilometriä. Ei kai Leeviä sentäs voi bussiin panna yksin matkustamaan…

Olen luvannut, etten vie Leeviä porukoille tappelemaan heidän koiran (Leevin pojan – tämä isä – poika-suhde ei nimittäin ole kaikista herttaisimpia) kanssa ja häiritsemään heidän joulurauhaansa, mutta jotain on pakko keksiä.

Niinpä…
Puhelinsoitto isälle:

 – Isi kiltti, voitko tulla uudeksivuodeksi hoitamaan Leeviä?
 – Ai että olisin yksin koko uudenvuoden?
 – Ei. Onhan sinulla Leevi. Niin, ja pieni juttu, uudenvuoden jälkeen Leevi pitäisi viedä Jyvväskylään…

Ja niin isä ajaa Kuopiosta parisataa kilometriä Leeviä hoitamaan. Ja uudenvuoden jälkeen Leevin kanssa kolmisensataa kilometriä lisää. Ja sitten vielä kotia parisensataa…

Luojan kiitos minulla on niin ihania ihmisiä ympärilläni – ja luojan kiitos Leevi on maailman suloisin ja kiltein koira, jota ei voi olla rakastamatta (no, joku voi tästä tietysti esittää eriävänkin mielipiteen).

Leevi_ja_hauki
Onneksi Leevi ei ole millänsäkään, vaikka hoitaja välillä vaihtuu. Se on tottunut reissaaja. Kun Leevi oli pentu, me matkustettiin junalla ympäri Suomea. Silloin Leevi aina uudessa majapaikassa kömpi yöksi kassini päälle. Jos tämä kassi jatkaa matkaa, jatkan minäkin. Vieläkin Leevillä on tapana reissussa poteroitua auki jääneeseen matkalaukkuuni.

Omatuntoani matkalle lähtiessäni rauhoittaa, kun tiedän, että Leevi nauttii omasta lomastaan hoitopaikassaan (missä se sitten onkaan). Vaikka Reissu-Leevini tuntien luulen, että se osaisi nauttia jopa rantalomasta Rivieralla <3.

Kesa_Leevi
Tällä kirjoituksella haluan kiittää teitä kaikkia ihania rakkaitani, jotka olette vuosien varrella hoitaneet Lellukkaa, kun minä olen ollut maailmalla. Ja Ritu, anna Lellulle mamilta rapsutukset ja pusut (ja älä anna liikaa herkkuja… ja muista pestä siltä hampaat. KIITOS! 🙂 ).

 

42 Comments

Add yours →

  1. Ihana. rakastettava Leevi ❤

    Liked by 1 henkilö

  2. Ihana Leevi! Kyllähän tuollaselle suloselle karvakasalle varmasti löytyy innostuneita hoitajia, itsekin olisin mielelläni koiravahtina, jos tuttavilla olis sellaselle tarvetta.

    Liked by 1 henkilö

  3. Aaaaw ihana isä sulla! Tässä on juurikin syy, miksen ikiomaa koiraa tai kissaa ole vielä ottanut, vaikka eläinkuume on kova. Sen sijaan onni on kennelinpitäjä sisko, jolta olen voinut adoptoida omakseni yhden koiran Suomessa ollessani, mutta jolle voi näppärästi myös Pluton antaa hoitoon kun ulkomaat kutsuvat. Vähän niin kuin olisi koiranomistaja, muttei ihan kuitenkaan 🙂

    Liked by 1 henkilö

  4. No on se hyvä että Leeville ottajia löytyy 🙂 Ja mikäs on ottaessa, on se vaan niin ihanan näköinen heppu ❤

    Liked by 1 henkilö

  5. Olen ollut parina jouluna vahtina kahdelle kissalle Helsingissä. Samalla pääsen itse asumaan kissojen kotona Helsingissä, eli geokätköilemään.

    Liked by 1 henkilö

  6. En kestä miten söpö tyyppi ❤ Mä haluaisin koiran ihan hirmuisen paljon, mutta kun työn puolesta matkustaa ainakin kerran kuussa ja asuu yksin, ei tuo oikein itelleni toimi. Voisin kyllä ottaa hoitoon tällasen! 😀

    Liked by 1 henkilö

  7. Vau, mikä isä sulla! Mahtavaa, kun läheiset ymmärtää sun halun matkustaa ja auttaa koiran hoidossa! 🙂

    Liked by 1 henkilö

  8. Ihana koiruli! Luotettavat koiranhoitajat ovat kyllä kullanarvoiset, vielä parempi jos käytettävissä on useampi hoitopaikka. Vanhempani ovat hoitaneet 15-vuotiasta yorkshirenterrieriämme kymmeniä kertoja kaikkien näiden reissuvuosien aikana, piakkoin koiravanhus lähtee jälleen lomalle ’mummolaan’ 🙂

    Liked by 1 henkilö

    • Joo, onni on hyvät koiranhoitajat! Munkin Leevi on ehtinyt 14 vuoden aikana olla aikamoisen monta kertaa hoidossa! Yhteen aikaan kun olin aina koko kesän reissussa, oli Leevi porukoilla viettämässä mökkilomaa sen ajan. Mut onneks se nauttii mökkeilystä ja maalla olosta ihan täysillä!

      Tykkää

  9. Voi miten söpö Leevi <3. Meidän perheen naisväellä on ollut hirmuinen koirakuume jo vuosia, mutta juuri reissaamisen takia omaa koiraa ei voi hankkia, hoitopaikkoja kun ei ole. Ehkä sitten joskus, kun reissaamisesta on saanut kyllikseen ja on oma talo ja puutarha…

    Liked by 1 henkilö

  10. Ihana postaus ja ihana Leevi 🙂 Meilläkin Luumu käy aina silloin tällöin hoidossa, milloin anoppilassa, milloin jonkun kaverin luona. Onneksi se aika hyvin sopeutuu uusiin paikkoihin ja varsinkin, jos on tuttu ihminen hoitajana. Vähän joutuu kyllä reissuja ja menoja suunnittelemaan sen mukaan, pystyykö järjestämään hoitopaikkaa – ei ainakaan extempore voida varata äkkilähtöä minnekkään, koska koiralla pitää tietysti olla hoitopaikka valmiiksi mietittynä ja lyhyellä varoitusajalla voi olla hankala järjestää hoitoa. Onhan noita koirahotelleja, mutta en sellaiseen voisi Luumua viedä. Ei se pärjäisi yksin missään kopissa tai häkissä.

    Liked by 1 henkilö

    • Kiitos Anne! En minäkään voisi Leeviä koirahoitolaan jättää. Jos häkkiin panisivat, sydärin varmaan saisi pieni. Se on niin tottunut vapaana viilentämään ja saamaan huomiota. Oli kuulemma viikonloppuna Leevin maalaistyttöystävä tullut sitä ovelle raapimaan ulos ja sit ne oli yhdessä vetäny rinkiä pihalla ja viilettäneet pitkin peltoja. Ei taida paljoa mua ikävöidä… 😊. Itse tulee aina varattua matka eka ja sit tulee se paniikki, saanko TAAS Leeville hoitajan… Onneks anoppila on niin lähellä ja jos vaan ovat itse kotona, hoito kyllä järjestyy. Luumu – ihana nimi❤️.

      Tykkää

  11. Tuotahan se reissaavien lemmikinomistajien elämä on 🙂 Itsellä on omakohtaista kokemusta sekä koirasta että kissasta – molemmissa omat haasteensa on ollut. Koira on siitä helpompi, että sen suostuu ottamaan hoitoon lähes kuka tahansa, kissan ottajat ovat harvassa. Sisäkissan etu toisaalta on sitten se koiraan verrattuna, että riittää kun joku käy katsomassa sitä parin päivän välein. Kolmen viikon reissu on sitten jo eri tarina 🙂 Joka tapauksessa omaan perheeseeni ei tule enää uutta lemmikkiä kuin vain kuolleen ruumiini yli, juuri tämän takia 😀

    P.S. Aurinkolasikuva oli huippu!

    Tykkää

    • Totta, että reissaajan elämää lemmikki aikalailla hankaloittaa, mutta kyllä ne lemmikit tuo niin paljon iloa elämään, että en tiedä, osaisinko elää ilman. Lellu useimmiten nauttii, kun sitä kuvataan. On pienestä pitäen tottunut poseeraamaan😊.

      Tykkää

  12. Haasteellinen tuo eläimet ja matkailu -yhdistelmä. Tuttavapariskuntakin oli 10 viikkoa jumissa kotimaassa (mikä heille ei ole tavallista), kun piti hoitaa tyttären kissat 10-viikkoisen häämatkan aikana. No, ehkä niitä jälkikasvun häämatkoja ei sentään ole kovin usein 😦

    Liked by 1 henkilö

  13. Tuttuja ongelmia, sillä kaksi kissaa meillä kaipaa aina rakastavaa kotia. Oli muuten välillä vähän epätoivo kun oltiin vuodeksi lähdössä pois että mistä kissoille koti. Aina hädän tullen tietysti tiedetään että anoppilaan voi viedä mutta mielummin muualle kuitenkin.

    Onneksi on aina yleensä löytynyt joku passeli paikka. Vielä ei olla ehditty hakea kissoja kotiin, kun vasta neljä päivää sitten palattiin. Lisäksi kissat tuntuvat viihtyvän niin hyvin hoitajansa luona, etten tiedä raaskitaanko niitä enää edes takaisin pyytää..

    Liked by 1 henkilö

    • Mulla tämä muutama kuukausi on kyllä maksimi, että kehtaan Leevin hoitoon jättää, mutta koirasta onkin varmasti enemmän hommaa kuin kissoista. Minäkin vähän pelkään, että Leevi saattaa tottua hoitopaikan all inclusive -meininkiin niin, että voi vähän möksätä ku haetaan kotia.

      Tykkää

  14. Meillä myös laitetaan viesti tai otetaan puhelu ennen viimeistä varaa-painallusta. Jotenkin liikaakin luotan siihen, että äidilleni aina sopii, ja joskus puhelu on tullut otettua vasta varauksen jälkeen…Mutta kyllä on helpompi itsekin lähteä, kun tietää kaverin olevan hyvissä käsissä. Koirahoitolaan en millään pystyisi cavalierpoikaa, sellaista sohvanlämmitintä, viemään.

    Liked by 1 henkilö

  15. Mulla ei enää ole koiraa, mutta sisarellani on. Ihan sama rumba hänellä aina. Ensin varataan koiralle hoitola paikka, sitten lentoliput : ) Hänellä on ihan hyviä kokemuksia koirahoitoloista, eli sinne se karvakasa useimmiten päätyy.

    Liked by 1 henkilö

  16. Ihana koiruli 🙂 Mullakin olisi koira haaveissa mutta vielä ei ole sen aika kun en tiedä edes että missä olen vaikka puolenvuoden päästä 😀 Näyttää siltä että Leevi kyllä nauttii kun pääsee hoitoon! 🙂

    Liked by 1 henkilö

    • Onni tosiaan, että Leevi on tottunut reissaaja ja viihtyy myös hoitopaikoissa! On varmasti fiksua sinun odottaa koiranhankinnassa, että elämä vähän vakiintuu… Vaikka yllättävän sopeutuvaisia koiratkin näköjään osaavat olla – ainakin osa 😊.

      Tykkää

  17. Kyllä, tutun kuuluisia ongelmia. Lemmikit ja matkailu on hankala yhdistelma etenkin ulkosuomalaisena, ja se on yksi syy siihen miksei olla taalla hauvaa otettu.

    Liked by 1 henkilö

  18. Oon aina miettinyt, että en voi ottaa eläintä, kun matkustan niin paljon. Mutta ihana kuulla, että niitä hoitajia sieltä ympäriltä löytyy! 🙂

    Onpa muuten valtava hauki tuossa yhdessä kuvassa!

    Liked by 1 henkilö

  19. Tuttua juttua! Minulla ranskispoika Kalle on tottunut jo ihan pennusta hoitajiin, jotka onneksi tähän mennessä ovat löytyneet ystäväpiiristä tai perheen sisältä. Omat tyttöni ovat hoitaneet Kallea silloin kun eivät itse ole olleet mukanani reissussa ja sisareni, jota kutsumme Kallen kummitädiksi, on myös innokas hoitaja. Kullanarvoisia ovat nämä hoitopaikat, sydän särkyisi jos ei tietäisi pikkuisella kaiken olevan hyvin matkojeni aikana.

    Liked by 1 henkilö

  20. Ihana reissukaveri! 🙂 Ite en oo koiraa ottanut juurikin siitä syystä, että siinä on liikaa vaivaa reissailun suhteen. Reissukaverista ei kuitenkaan nyt vältytä, kun helmikuussa koittaa laskettu aika :-D…

    Liked by 1 henkilö

  21. Mahtavaa että Leeville löytyy hoitopaikka tarvittaessa, vai pitäisikö tuo kuitenkin nähdä niin että Leevi se tässä on se joka pääsee itse reissailemaan. Maistuisi nimittäin meikäläisellekin nuo kauniit maisemat, hirvenpaistin syömiset, ravustukset ja jättihaukien kalastamiset. Eikä sängyssä nukkuminen, pientareita pitkin vapaana juokseminenkaan hullummalta kuulosta.=D

    Liked by 1 henkilö

  22. Voi miten ihana hauveli! 🙂 Ja huippua että hoitopaikkoja löytyy aina tarvittessa, se on tärkeää.

    Liked by 1 henkilö

  23. Meilläkin on niin, että ennen kuin matkan uskaltaa varata, niin täytyy varmistaa että koiran hoitopaikka järjestyy. 😀 Meillä tosin on arka hauva, joten ihan mihin tahansa ei voi viedä, käytännössä hoitopaikkoja on vain yksi, mutta toisaalta aina on onnistunut sinne vieminen eikä ole tarvinnut jättää reissuja väliin koiran takia.

    Liked by 1 henkilö

  24. Yhdelle on vielä helppoa löytää hoitopaikka, mutta meillä koiria on enemmän, mulla kun on se kennel…. tällä hetkellä omia vakituisia 9 ja maaliskuulle saakka yksi Ruotsiin muuttoa odottava pentu sekä kymmenes aikuinen joka on meillä varmaankin kesän yli… ja edelleen mä kuvittelen että kunhan nyt viikon ikäiset pennut on saateltu maailmalle, me palkitaan itsemme reissulla 😅
    Reilu vuosi sitten tehtiin ensimmäinen viikon reissu niin että koirat oli jaettuina tuttuihin hoitopaikkoihin, 2-3 koiraa samaan paikkaan. Sitä ennen meille on tullut hoitaja kotiin, mutta taloudenhoitaja mokoma matkustelee itse niin paljon nykyään ettei ehdi enää meille.
    Tuo ”palkintoreissu” tullee todennäköisimmin olemaan reissu Eurooppaan omalla autolla, joten meinaan että otettaisiin 2 koiraa mukaan, siippa ei tosin tiedä tätä vielä… 😜

    Liked by 1 henkilö

Jättämällä kommentin piristät päivääni.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: