Menu

Kuusamon kuvauksellisimmat retkikohteet TOP 7

Updated 10.9.2020

Kuohuvia koskia ja jylhiä kanjoneita, komeita vaaramaisemia ja tuntureita, maisemassa mutkittelevia jokia ja  aapasoita. Sekä tietysti suloisia poroja maisemaa koristamassa. Kuusamo tarjoaa todellista maisemaeksotiikkaa ja toinen toistaan kiinnostavampia ja valokuvauksellisempia retkeilyreittejä.
Ei siis ihme, että Kuusamo on valittu Suomen kauneimmaksi kunnaksi.

Minuun Kuusamo jättää ensimmäisellä kerralla (talvella 2018) sellaisen jäljen, että on pakko palata. Tykkypuiden ja revontulten talvinen Kuusamo on jotain niin kaunista, että melkein itkettää.

Heinäkuussa 2019 vihdoin pääsen palaamaan. Ja eikä mene kuin muutama kuukausi, kun palaan taas.
On pakko tunnustaa: Kuusamo-kuume on tarttunut minuunkin.

Konttainen_Kuusamo
Kuusamo-kuumeinen onnellistumassa Kuusamossa.

Kuusamossa kauneuden kaipuista todella hemmotellaan ja retkeilyreittejä on tarjolla niin sankarivaeltajille kuin  kevytreppulaisillekin. Sankarivaeltaja kiertää tietysti koko Karhunkierroksen mutta maisemaeksotiikasta pääsee nauttimaan paljon helpommallakin. Valokuvaava retkeilijä ei voisikaan juuri  Kuusamoa parempaa kohdetta valita.

Kuusamon  seudun kuvauksellisimmat retkikohteet

1. Pieni Karhunkierros – klassikko vailla vertaa

Pieni Karhunkierros Oulangan kansallispuiston eteläosassa on tietysti klassikko, jonka 12 kilometrin pituinen maisemareitti on kuvauksellinen ihan jokaisena vuodenaikana. Matkan varrella on pysähdyttävä kuvaamaan ainakin  Niskakosken, Myllykosken ja Harrisuvannon riippusiltoja, Myllykosken, Jyrävän ja Aallokkokosken kuohuja, Myllykosken vanhaa myllyä, Pyöreälammen kauniita heijastuksia, suon yli vieviä pitkospuita ja tietysti komeita maisemia Kitkajoelle!

Pienellä Karhunkierroksella ei hengästytäkään pelkästään mäkien vuoksi vaan myös näiden uskomattomien maisemien, joita on pitkin reittiä!

Myllykoski_Kuusamo
Ruska-aikaan Myllykoski on lumoavan kaunis.

Syyskuisena perjantaiaamuna me lähdemme kiertämään Pikku Karhua hyvissä ajoin, ennen kuin polku ruuhkautuu. Olen nimittäin lukenut, että Pieni Karhunkierros on nykyään niin suosittu, että viikonloppuisin kierroksella marssitaan pahimmillaan jonossa.

Aamuvarhaisella me saammekin nauttia Myllykoskesta ilman ruuhkia. Paikalle ei ole vielä ehtinyt ketään muita. Kaiken kukkuraksi aamuaurinko valaisee vanhaa myllyä reunustavia ruskan värjäämiä koivuja niin, että koko maisema tuntuu hehkuvan kullan sävyissä.

Vasta reilusti puolen välin jälkeen reittiä kohtaamme ensimmäiset vastaantulijat.

Kuusamo_myllykoski
Näissä maisemissa skumppa maistuu, vaikka sade pääsisikin yllättämään retkeilijän!
Myllykoski_Kuusamo

Kitkajoen upein putous on tämä 9-metrinen Jyrävä.

Retken aikana kameran muistikortti täyttyy Kitkajoen kurveista.

Kuusamo_Aallokkokoski
Aallokkokoski – hengästyttävän kaunista täälläkin!

Vaikka ruska-aikaan syyskuun puolen välin tienoilla Pieni Karhunkierros on oikea retkeilijän unelmakohde, ei se kesälläkään ole hullumpi.
Erityisesti Myllykoski, jonne Basecamp Oulangan parkkipaikalta on vain lyhyt henkonen, eikä Juumaltakaan kuin puolisentoista kilometriä, on ehdottomasti kuvausreissun arvoinen!

Myllykoski_Kuusamo
Heinäkuussa 2019 harjoittelen Kuusamo-opiston valokuvauskurssilla kuohujen pysäyttämistä.

Talviaikaan, kunnon pakkaspäivänä,  Myllykoski on taas aivan oma satumaailmansa.
Jos innostut talviaikaan kiertämään koko Pikku karhun, kannattaa jalkoihin nyörittää nastakengät ja kiertää lenkki vastapäivään, sillä erityisesti Kallioportilta laskeutuvat portaat saattavat olla TOSI liukkaat.

Myllykoski
Talvinen Myllykoski ihastuttaa.
Myllykoski
Kosken kuohuja pakkaspäivänä.

Pieni Karhunkierros kartalla:

Polarini mukaan 12 kilometrin lenkki venähtää meillä valokuvauskoukkausten myötä 14,3 kilometrin mittaiseksi ja aikaa reitillä kuluu reilut viisi tuntia.

Pieni_karhunkierros_kartta

2. Konttainen – paras auringonlaskun aikaan

Jos Kuusamossa haluaa valokuvata auringonlaskua, kannattaa suunnata joko Konttaiselle tai Iivaaraan. IIvaaran valloitus jää meiltä vielä odottamaan seuraavaa kertaa, mutta Konttaselle me ehdimme.  Onneksi ehdimme! Konttaisen huippu osoittautuu nimittäin täydelliseksi paikaksi ihailla auringonlaskua.

Konttaisen huipulle päästäkseen ei tarvitse juuri edes rehkiä. Vain reilun parinkymmenen minuutin  sykkeennostatusnousu vie uskomattoman kauniisiin maisemiin.

Konttaselta avautuvat hulppeat näkymät Konttaisenjärvelle, Valtavaaralle, Rukalle ja Pohjois-Kuusamoon. Ja auringonlaskun aikaan maisema saa kultaiset sävyt.

Konttainen_Kuusamo
Vaaran laella on useita tasanteita, jonne pysähtyä kuvaamaan, nautiskelemaan maisemista tai vaikka juomaan skumppaa kuksasta.
Konttainen_Kuusamo
Auringonlaskun aikaan kuusamolainen metsämaisema on hehkuvan kaunis.
Konttainen_Kuusamo

Kävelyminuutteja kertyy Konttaisella yhteensä 45. Paljon enemmän aikaa menee kuitenkin maisemista nautiskeluun. Ei tännekään siis ihan kiireellä kannata lähteä, vaikka huipulle pääseekin hetkessä.

Reittimme kartalla:
(Gps:ni heräsi ja pääsi kartalle vasta käveltyämme muutaman sata metriä, joten matkaa oikeasti kertyi ees taas siis kaksi kilometriä.)

Konttainen_kartta

3. Pähkänäkallio – aamuvirkkujen oikukkaan ihana Pähkänä

Auringonnousun kuvaamiseen Kuusamon kaunein paikka on taas ehdottomasti Pähkänäkallio. Mutta varoituksen sana: Pähkänä voi olla välillä vähän oikukas! Toisaalta, se voi näyttäytyä niin huumaavan kauniina, että sydän jättää lyömättä muutaman lyönnin ja tuntuu kuin pökertyisi. Niin kävi minulle ihan vaan kuin katsoin valokuvaa, jonka rakas ystäväni Jaana Pähkänäkalliolta eräänä syksyisenä aamuna tallensi.

Itselläni ei ole ollut ihan niin hyvä tuuri Pähkänän kanssa.

Pahkanakallio_Kuusamo
Pähkänäkallio pilvisenä heinäkuun aamuna. Ei toivoakaan aamuauringon säteistä.

Sankarivaeltaja päätyy Pähkänälle kiertäessään 82 kilometrin mittaista Karhunkierrosta, mutta kevytreppulainen körryyttelee autolla kapeaa metsäautotietä kymmenisen kilometriä aina Pähkänäkallion parkkipaikalle asti, josta onkin enää vajaa kilometri kävelyä juurakkojen valtaamaa polkua pitkin Pähkänän komeille maisemakallioille.

Talviaikaan Pähkänälle vievää tietä ei aurata, joten kuvausreissu Pähkänälle kannattaa ajoittaa kesään tai syksyyn, jolloin onkin paras mahdollisuus nähdä Pähkänä aamusumuun kietoutuneena.

Heinäkuisella reissulla, ollessani Kuusamo-opiston järjestämällä luontokuvauskurssilla,  lähdemme metsästämään Pähkänälle Kuusamon kauneinta auringonnousua, mutta lupaavasta sääennusteesta huolimatta raskaat pilvet peittävät auringon.

Kun seuraavan kerran syyskuussa saavun Pähkänälle aamukuuden aikaan, on maisema vuorostaan kietoutunut niin tiheään sumuun, että tälläkin kertaa kauniit kuvat jäävät saamatta.

Pahkanakallio_Kuusamo
Viltti ja repullinen evästä on tarpeen, kun odotamme sinnikkäästi – mutta turhaan – parisen tuntia, että sumuverho raottuisi ja paljastaisi Kitkajoen kauniit kaaret.

Parempi onni on ystävälläni Jaanalla, kun hän muutama päivä minun jälkeeni saapuu tällä samalle paikalle kameransa kanssa. Jaanalla on suorastaan satumainen onni.

Katso, miten jumalaisen kauniin maiseman hän onnistuikaan vangitsemaan! Voiko tämä kauneus olla edes todellista!

Pahkanakallio_Kuusamo
Kuva: Jaana Paananen

Lisää Jaanan kauniita Kuusamo-kuvia voit katsoa hänen Instagram-tililtään.

Kun Pähkänäkallion maisemat peittyvät minun vierailullani sumuun, täytyy minun tyytyä kuvaamaan sumuista metsää, polun varrella lepäävää sumuista lampea ja aamukuuran koristamaa suota (joka on muuten ihan siinä Pähkänän parkkipaikan vieressä).

Kuusamo

Täältä voit kurkata kohteen tarkan sijainnin kartalla.

Reippaasti kävellen parkkipaikalta Pähkänälle ehtii vajaassa vartissa. Kauneimpina aamuina Pähkänä on kuitenkin nykyään jo niin suosittu, että parhailla kuvauspaikoilla saattaa olla ruuhkaa. Aamuvirkuimmat kuvaajat saapuvatkin paikalle jo reilusti ennen auringonnousua!

Reittimme Pähkänälle Polarin piirtämänä:
Pahkanakallio_kartta

Lue myös yhden sankarivaeltajan tarina Pähkänäkalliolta Retkipaikan sivulta.

4. Oulangan kanjoni ja Kanjonin kurkkaus

Oulangan kansallispuiston pohjoisosassa kulkee ihastuttava 6 kilometrin mittainen päiväreitti häkellyttävän komeissa kanjonimaisemissa. Jos tarkkoja ollaan, reitti ei kulje Kuusamon vaan Sallan puolella, mutta koska Kuusamon keskusta tänne ajelee jo tunnissa, kannattaa Kuusamon-reissuun Kanjonin kurkkauskin ehdottomasti sisällyttää!

Parhaimmat maisemat kanjonille ja Oulankajoelle alkavat, kun on ohittanut Kirkasvetisenlammen ja kivunnut kanjonin päälle.

Syyskuun puolivälissä syksy on jo jättänyt ensimmäiset  merkkinsä reitin vartta koristaviin lehtipuihin, mikä tekee maisemasta entistä kauniimman.

Oulangankanjoni_Kuusamo

Oulankajokea pääsee kuvaamaan myös riippusillalta, joka lähtee Savilammen autiotuvalta.

Oulanka_Kuusamo

Myös heinäkuussa valokuvauskurssin yhteydessä käymme Oulangan kanjonilla. Silloin sataa kaatamalla ja kipaisemmekin lyhyintä reittiä suoraan parkkipaikalta Savilammen autiotuvalle ja sieltä parhaille kuvauspaikoille. Vaikka sää ei tälläkään kertaa meitä valokuvauskurssilaisia suosi, on maisema kaunis ja kuvaamisen arvoinen.

Oulangankanjoni_Kuusamo


Oulangankanjoni_Kuusamo

Syyskuisena poutapäivänä me kierrämme koko tämän noin kuuden kilometrin mittaisen Kanjonin kurkkauksen vajaassa kahdessa tunnissa, mutta reittiin saa toki kulumaan paljon enemmänkin aikaa, jos haluaa pysähtyä vaikka Kirkasvetisenlammen rannalle evästelemään.

Kanjonin kurkkaus Polarini piirtämänä:

Kanjonin_kurkkaus_kartta

5. Riisitunturi – ihastuttavia tunturimaisemia ja suloisia poroja

Vaikka Riisitunturikaan ei sijaitse  Kuusamon puolella vaan Kuusamon naapurikunnassa Posiolla, Lapin puolella, on tämäkin niin kaunis ja kuvauksellinen retkikohde, ettei sitä passaa jättää välistä Kuusamon-reissulla!

4,3 kilometrin mittaisen Riisin Rääpäisyn varrelle osuva Ikkunalampi, Riisitunturin ja Pikku Riisitunturin huippujen  taitteessa, lienee Riisitunturin ikonisin ja kuvatuin kohde.
Ja kaunis se onkin – erityisesti syksyllä, maaruskan aikaan!

Riisitunturi_ikkunalampi
Riisitunturin Ikkunalampi syysasussaan.

Jos Riisin Rääpäisyn sijaan haluaa kiertää pitemmän Riisin Riettaan (10,7 km), joutuu tekemään pienen ylimääräisen koukkauksen nähdäkseen tämän Riisitunturin ikioman infinity poolin, josta on näkymät aina Yli-Kitka-järvelle asti.

Riisin Rääpäisyn reitti on niin helppokulkuinen, että täällä on helppoa keskittyä patikoinnin oheen valokuvaamiseen. Nousu Riisitunturin huipullekin  on melkein naurettavan loiva. Koko reitin kiertääkin helposti parissa tunnissa, vaikka vähän väliä pysähtelisikin valokuvaamaan tunturilta avautuvia maisemia.

Syyskuussa minä keskityn kuvaamaan ruskan värejä.

Riisitunturi_ruska

Siis siihen asti, kunnes Riisitunturin huipulta laskeutuessani yhtäkkiä näen sarven vilahduksen kuusen takana. Tämä kaunis  ja komeasarvinen poro on hetkessä varastanut kaiken huomioni.

Syksyinen Riisitunturin-vierailu on minun kolmanteni. Edelliskerran kävin kiertämässä Riisin Rääpäisyn valokuvauskurssin kanssa heinäkuussa.

Totta kai silloinkin pysähdyin tallentamaan Ikkunalampea, joka heijasti kauniisti taivaan sineä.

Vaikka ihastunkin Riisitunturin kesäiseen ja syksyiseen kauneuteen, ei se ole mitään verrattuna Riisitunturin talveen! Talvi Riisitunturilla on jotain häkellyttävää. Epätodellista.
Suorastaan unenomaista.
Satumaista.
Talvella Riisitunturi uinuu puhtaan valkean lumivaipan alla.
Tämä on ehdottomasti maisema, johon minä haluan vielä palata.

Riisitunturi
Riisitunturi

Jos kiinnostuit talvisesta Riisitunturista, lue myös blogiartikkelini
Lumikenkäilyä Riiritunturin lumivalkeassa talviparatiisissa.

6. Valtavaara – tunturimaisemia ja lumoavan kaunis lampi

Olen etukäteen lukenut Luontoon.fi-sivulta, että Valtavaaran huiputus on 5,7 kilometrin mittainen rengasreitti, jonka  kävelee noin puolessatoista tunnissa.
– Helppo aamupalan sulatuslenkki siis!

Näin minä kuvittelen, enkä ota päiväreppuuni evääksi kuin pullollisen vettä. Olenhan juuri syönyt tuhdin aamupalan. Kaikki ei mene kuitenkaan ihan niin kuin olen kuvitellut.

Enkä oikeastaan vieläkään ymmärrä, missä meni vikaan.

Lähdemme nousemaan kohti Valtavaaran huippua Itä-Rukalta, Saaruan pysäköintialueelta.
Koko alkumatka onkin pelkkää nousua.

Mutta ripeä nousu palkitaan upeilla tunturimaisemilla.

Jo alkumatkasta alan aavistella, että kauneimmat vaaramaisemat saattaisivat meiltä jäädä näkemättä. Sillä mitä ylemmäksi polku meitä johdattaa, sitä  tiiviimmän otteen sumu maisemasta saa.

Mutta toisaalta, on sumussa oma viehätyksensäkin.

Valtavaara_Kuusamo

Erityisesti tämä Valtavaaran lampi sumun syleilemänä on suorastaan epätodellisen kaunis.
On niin hiljaistakin, että voi melkein kuulla, kuinka sumu laskeutuu syksyn värjäämille koivunlehdille.

Valtavaara_Kuusamo
Valtavaara_Kuusamo

Lammen rannalla, tässä idyllisessä maisemassa nököttää laavu, joka olisi aivan täydellinen paikka keitellä aamusumpit. Enkä voi ymmärtää, miksi ihmeessä jätimme retkirepun kahvinkeittovälineineen auton takakonttiin, vaikka tavallisesti se on meillä aina mukana. Juuri evästelyhän on retkeilyn ydinihanuuksia!

Koska kahvit jäävät tänä aamuna keittämättä, on syytä jatkaa matkaa kohti huippua.

Valtavaaran huipulla meitä on vastassa valkea sumuseinä ja suloinen palovartijan mökki.
Olemme kävelleet jo puolisentoista tuntia ja Polarini mukaan viitisen kilometriä, vaikka koko reitin piti olla vain reilut viisi kilometriä. Tässä on jotain, mitä minä en nyt käsitä.
Nälkäkin alkaa pikku hiljaa kurnia vatsassa, eikä vesihörppy juuri lämmitä.

Valtavaara_Kuusamo

Reitin nousuosuus on nyt kuitenkin – onneksi – takana ja loppumatka menee paljon vikkelämmin ja keveämmin.
Ohitamme ensin Valtavaaran kodan ja sitten polku sujahtaa metsään  ja loppumatkasta ylitämme pitkospuita pitkin kauniin pienen suon.

Valtavaara_Kuusamo

Matka-aikaa Valtavaaran huiputukseen kertyy lopulta 2 tuntia ja 23 minuuttia, ja Polarini väittää kilometrimääräksi 8,48 km. Vaikka hulppeimmat tuntirimaisemat Valtavaaran huipulta jäävät tällä kertaa kokonaan kokematta, osoittautuu Valtavaara  ihastuttavaksi retkikohteeksi.

Loppujen lopuksi tästä retkestä selvitään ihan hyvin ilman eväitäkin, mutta toista kertaa en kuitenkaan aio tehdä tätä samaa virhettä. Ainakin varasuklaat ja -pähkinät kulkevat jatkossa jokaisella patikkaretkelläni mukana!

Reittimme kartalla:
Valtavaara_Kuusamo

7. Julma-Ölkky – kanjonieksotiikkaa Hossan kansallispuistossa

Yksi Kuusamon mielenkiintoisimmista retki- ja kuvauskohteista on Julma-Ölkyn kanjonijärvi Hossan kansallispuistossa, noin 50 kilometriä etelään Kuusamon keskustasta.  Tämän  Suomen suurimman kanjonijärven, jolla on mittaa kolme kilometriä, kiertää 10 kilometrin mittainen rengasreitti  Ölökyn ähkäsy. Jos ei ole aikaa kiertää koko Ölökyn Ähkäsyä (ohjeellinen kulkuaika 5 tuntia), voi puolessa välin matkaa ylittää  Julma-Ölkyn riippusillan ja kiertää lyhyemmän, 5 kilometrin mittaisen, Ölökyn ylityksen.

Näin me teemme.

Hossa_Julma_Olkky
Maisema Julma-Ölkyn kanjonijärvelle riippusillalta

Julma-Ölkyn  rengasreitit on merkitty vaativiksi reiteiksi. Toki reiteillä on paljon nousuja ja polulla matkantekoa hidastavia juurakoita, (joten kunnon vaelluskengät on suositeltavat!) mutta muuten ainakin tämä lyhyempi Ölökyn ylitys ei tunnu erityisen vaativalta. (Ei ainakaan Norjan vuoripatikoihin verrattuna!)   Varsinkin riippusillan ylityksen jälkeen rotkojärven itäpuolen polku on tasoiteltu varsin helppokulkuiseksi.

Hossa_Julma_Olkky
Julma-Ölkyn riippusilta rotkojärven itäpuolelta kuvattuna.

Rotkojärven länsipuolella kuvaamista hankaloittavat lukuisat kalliojyrkänteen päällä keikkuvat puut, joten esteettömimmät näkymät ja kuvauspaikat kanjonijärvelle ovat ehdottomasti rippusillalta ja riippusillan jälkeen rotkojärven itäpuolelta.

Hossa_Julma_Olkky
Hossa_Julma_Olkky
Ei hullumpi levähdyspaikka.

Ölökyn ylitykseen meillä kuluu aikaa kuvaustaukojen ja termarikahvin kera 2 tuntia 20 minuuttia ja gps-näyttää, että kilometrejä on kertynyt kuusi.

Reittimme kartalla:
Julma_Olkky_Kuusamo

Muita Kuusamon kiinnostavia retkikohteita

Kuusamo on tälläkin syysreissullamme todistettu aivan täydelliseksi retkeilykohteeksi. Ongelmaksi osoittautuu vain ajanpuute. Joka paikkaan kun ei  millään ehdi. Kokematta jäävät muun muassa Suomen komeimmaksi vesiputoukseksi itseään tituleeraava Kiutaköngäs Oulangan kansallispuistossa, Ristikallio, tämä jylhä kalliomuodostelma Aventojoessa sekä Pikku-Pyhävaaran laelle vievä Pyhän-Jyssäyksen rengasreitti.

Ja koska se Pähkänäkin jäi vielä vähän harmittelemaan, on Kuusamoon vielä palattava. Jos uskaltautuisi Kuusamon 82 kilometrin mittaiselle sankarivaellukselle, ehkä Kuusamo-kuumekin paranisi.
Tai sitten siinä kävisi juuri päinvastoin.

◊◊◊◊◊◊

Lue ja katso upeat kuvat siitä, millainen on Kiutaköngäs talvipakkasessa, Ristikallio kesäpäivänä ja usvainen Pyhän Jyssäys:
Retkipaikka – Paukkupakkasen kesyttämänä Kiutaköngäskin kohmettuu
Retkipaikka – Kuusamon Ristikalliolle johdattaa kesällä metsäkukkien polku
Retkipaikka – Pyhän Jyssäys on rentouttava metsäretki Rukan kupeessa

Lisää vaellus- ja patikointireittejä Kuusamossa ja Kuusamon ympäristössä löydät täältä:

https://www.ruka.fi/vaellusreitit


Matka- ja tunnelmakuvia sekä pieniä matkatarinoitani pääset seuraamaan blogini lisäksi Facebookissani.
Käy kurkkaamassa myös Instagramiani, jonne tallentuvat ne kuvistani kauneimmat.
Blogiani pystyt nyt näppärästi seuraamaan Blogit.fi-sivuston kautta.

Tervetuloa mukaan matkoilleni.

Copyright © 2019 Maailman äärellä – Heidi Lehtosaari. All rights reserved.

About Author

Hei! Olen Heidi, luontoluksusta rakastava outdoor- ja luontokuvaaja sekä matkakirjoittaja. Blogissani kirjoitan erityisesti luonto- ja patikointireissuista sekä road tripeistä Suomessa ja maailmalla.

18 Comments

  • Menninkäinen
    6.10.2019 at 14:14

    Kuusamo on kyllä kaunis paikka! Ja hiihtosesongin ulkopuolella saa hulppeitakin majoituksia todella edullisesti, kun majapaikoista on ylitarjontaa. Eipä varmaan turhaa lauleta: “Kuusamo… taas kutsuu mua Kuusamo…”

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      6.10.2019 at 14:40

      Kuusamo todella on oikea retkeilijän (ja valokuvaajan) aarreaitta. Ja jokaisena vuodenaikana se on niin omanlaisensa. Olisi kyllä niin ihana päästä taas ensi talvena tykkylumien aikaan Kuusamoon. Me saatiin talvella 2018 tosi ihana mökki vuokralle ihan siitä Pienen Karhunkierroksen lähtöpisteen luota (siis Juumalta). Eikä sekään tosiaan ollut mikään kallis.
      Viimeksi eli nyt syyskuussa ja heinäkuussa taas pääsin ystäväni ihanalle mökille Itä-Rukalle. Hänen Kuusamo-kuumeensa kun yltyi niin pahaksi, että piti ihan oma mökki hommata :D.

      Reply
  • Outi
    6.10.2019 at 20:16

    Eipä tässä voi mitään muuta todeta kuin, että kyllä Suomi on kaunis maa. Todella paljon upeita nähtävyyksiä ja ulkoilupaikkoja Kuusamossa <3

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      7.10.2019 at 14:51

      Kiitos Outi! Suomessa on tosiaan niin paljon lumoavan kauniita kohteita ja Kuusamossa niitä on ihan hämmästyttävä määrä! uskomattoman kaunis paikka, jonne tekee mieli aina vaan uudestaan.

      Reply
  • Maisemaonnellinen Johanna
    7.10.2019 at 14:29

    Kuusamo on luontoihmisen paratiisi!

    Kyllä siinä käy niin, että kun sen Karhunkierroksen 82 kilometrin sankarivaelluksen tekee, se kuume vaan pahenee, ei parane. Olen siitä elävä esimerkki 😉

    Ai että miten mieleni minun tekevi palata noihin maisemiin. Syyskuussa ajettiin Kuusamon ohi, mutta aikaa edes pysähdykselle ei ollut.

    Upeita kuvia olet saanut! <3

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      7.10.2019 at 14:52

      No näin minä vähän uumoilin. En tiedä, pitääkö minunkin joskus vielä sinne sankarivaellukselle lähteä… No, ainakin päivärepun kanssa taas jonain päivänä uudestaan. Ihan varmasti!

      Reply
  • Samuel
    7.10.2019 at 20:45

    Kaunis <3<3<3

    Reply
  • katjavaulio
    20.10.2019 at 11:53

    Tänne on päästävä, sitten kun taas iäisyyden päästä olen takaisin Suomessa. Tällä hetkellä se tuntuu kuin joltain toiselta elämältä?Niin kutsuvia kuvia olet taas ottanut!

    Reply
    • Maailman äärellä / Heidi
      12.1.2020 at 17:00

      Oi,miten olinkaan unohtanut vastata tähän kommenttiisi. Kiitos Katja. Kuusamo on ihan mielettömän ihana. Haluan taas palata sinne. Voi kun pääsisin jo tänä talvena. Sielä kun on oikea talvikin, toisin kuin täällä Savonlinnassa…

      Reply
  • Ruka majoitus
    12.1.2020 at 13:26

    Hienoa! Mahtavia kuvia jälleen kerran ja hyviä vinkkejä Kuusamoon matkaaville!

    Reply
  • Helena
    15.9.2020 at 08:03

    Suuret kiitokset vinkeistä ja kuvista! Etenkin niistä vinkeistä, missä ei tarvitse olla sankarivaeltaja, vaan autolla pääsee lähelle ja kävelymatka lyhyt. Olen innokas luonnon kuvaaja, mutta kävelen (reippaasti) kyynärsauvan avulla. Joten kaikki vinkit minikierroksiin otan kiitollisena vastaan ? Ensi viikolla Kuusamoon kuvaamaan ?

    Reply
    • Heidi - Maailman äärellä
      15.9.2020 at 09:22

      Hei Helena, onpa kiva kuulla, että vinkeistä on iloa. Kuusamo on aivan mielettömän upea kuvauskohde, ja niin mielelläni itsekin sinne erityisesti nyt ruska-aikaan lähtisin kuvaamaan. Ihanaa Kuusamoa ja kauniita kuvauspäiviä Sinulle!

      Reply
  • Kiitos näistä kattavista vinkeistä!

    Reply
    • Heidi - Maailman äärellä
      7.3.2021 at 19:30

      Eipä kestä! Mahtava, jos niistä on apua reissusi suunnitteluun!

      Reply
  • Ilkka
    16.9.2021 at 20:29

    Olipa ilo löytää tämä sivu ja hienot kuvat ja kokemuksesi. Kiitos! Tänään iltapäivällä kävin kuvaamassa Pähkänänkalliolla, ja nyt nähtyäni vinkkisi ja erityisesti hienon kuvasi Ikkunalammelta , taidan mennä aamulla Riisitunturille.

    Kauneus tosiaan koskettaa joskus niin paljon että sattuu. Hyvää syksyä!

    Reply
    • Heidi - Maailman äärellä
      17.9.2021 at 18:18

      Kiitos Ilkka kommentistasi! Tosi kiva kuulla, jos jutustani oli sinulle iloa ja sait sieltä vinkin Kuusamon reissullesi. Toivottavasti oli hieno retki Riisitunturille! Kaunista syksyn jatkoa myös sinulle!

      Reply

Leave a Reply