Menu

Kauneuden turruttamat

Updated 31.1.2020

IMG_0106
Kun toukokuussa lähdin etsimään Keski-Euroopasta kesää, en osannut arvata, mitä kaikkea matkallani tulisin kokemaan. Geneven reissu oli ehdottomasti enemmän kuin perinteinen kaupunkiloma, joita olin useana aiempana keväänä viettänyt.  Geneve oli reissu uusien kokemusten äärelle.

Viikonloppumatkan huipennuspäivä oli reissu Ranskan upeisiin Alppi-maisemiin. Koska olen aikamoinen ahmatti, päivän ohjelmaamme kuului Alppi-kaupunki Chamonix‘n ja vuorenhuippu Aiguille du Midin lisäksi järvenrantakaupunki Annecy, ja pakon sanelemana myös pienoinen La Roche-Sur-Foron. Aloitimme päivän kaikkein pelottavimmasta eli nousimme gondolihissillä Aguille du Midille 3777 metrin korkeuteen.

Aiguille du Midi

IMG_0073

IMG_0078
Aiguille du Midi lumosi ja varasti sydämeni. Pelkojen voittaminen ja maisemien aiheuttama järisyttävän huumaava tunne jättivät jälkensä – olin rakastunut (tarkemmin tästä rakkauden syttymisestä voit lukea artikkelista Kun rakkaus teki äkkikäännöksen). Aamupäivä Midillä aiheutti tunnemyrskyn lisäksi myös jotain muuta, mitä en olisi osannut odottaa.

Chamonix

IMG_0117

IMG_0122
Kun olimme hyvästelleet Midin ja laskeutuneet hieman keikkuvalla kyydillä alas kaupunkiin, huokaisimme helpotuksesta (turvallisesti maanpinnalla) ja lähdimme tutkimaan Chamonix’a.  Chamonix oli juuri sellainen kaupunki, johon voisin helposti ihastua: suloisia pastillivärein maalattuja taloja, juuri kukkaan puhjenneita hedelmäpuita, auringossa hehkuvia tulppaaneja ja taustalla uusi rakkauteni – valkeana kimmeltävät Alpit.

Täällä kaupungissa oli jo kesä: lämpömittari näytti yli 20 astetta, ulkoterasseilla istuskelivat eri maailman kolkista tulleet turistit nauttien auringosta, lounaasta sekä viinilasillisesta ja jäätelökioskien ympärillä lapset imivät ahnaasti jäätelöitään. Sydämeni ei kuitenkaan pomppinut riemusta enkä päästänyt tapani mukaan ihastuneita huokauksia – hädin tuskin jaksoin innostua tallentamaan kamerallani tätä ympärilläni kuplivaa iloa. Ehkäpä oli siis aika lähteä lounaalle ja ottaa pienet torkut. Koska lumivuoret tanssivat vieläkin verkkokalvoillani, ei tilaa uusille tunne-elämyksille ollut – ei ainakaan ennen tuhtia hampurilaisateriaa ja jäätelöannosta.

IMG_0127
Käyntimme Chamonix’ssa jäi tällä kertaa lyhyeksi, sillä lounaan jälkeen päätimme jo jatkaa matkaa. Tällä kertaa tämä pittoreski kaupunki ei saanut minua rakastumaan, eikä edes ihastumaan.

Hyppäsimme siis auton kyytiin, ja siihen auton moottorin hiljaiseen hyrinään  oli ihana hetkeksi nukahtaa.

Kun päiväunien jälkeen avasin silmäni, olimme jo melkein perillä Annecyssä.

Annecy

Postikorttimainen pikkukaupunki Annecy sijaitsee Annecy-järven poisjoiskulmassa. Annecy voi olla oikea turistin paratiisi idyllisine kanaaleineen, monivärisine taloineen ja lukuisine pikku ravintoloineen, tai se voi olla turistin helvetti kapeine kujineen, jotka täyttyvät tungeksivista matkalaisista. Jo nyt toukokuun lopussa kaupungin kadut olivat alkaneet pullistella turisteista eikä kahviloiden terasseilla juuri ollut vapaita paikkoja, jonne pääsisi lepuuttamaan jalkojaan. Annecyä kannattaakin vältellä sesonkiaikoina, ellei halua päätyä ahtaille turistien tukkimille kujille.

IMG_0187
Olimme suunnitelleet viettävämme Annecyssä muutaman tunnin ja jatkavamme sieltä junalla Geneveen. Olin kuvitellut, että Annecystä pääsisi Geneveen suoralla junayhteydellä, olihan matkaoppaanikin antanut niin ymmärtää. Juna-asemalla kuitenkin selvisi, ettei Geneveen asti menisi yhtään ainutta junaa. Mahdollista oli matkustaa  La Roche-Sur-Foroniin junalla ja jatkaa sieltä bussilla matkaa lyhyen odotustuokion jälkeen. Koska parempaakaan vaihtoehtoa emme keksineet, ostimme valmiiksi junalipun ja lähdimme tutkimaan Annecyä. Meillä oli muutama tunti aikaa.

IMG_0137

IMG_0147
Yksi Annecyn kuvatuimpia rakennuksia, ja jopa koko Ranskan kuvatuimpia, on tämä keskiaikainen Plais de I’îlle, jossa on aiemmin toiminut kaupungin vankila. Emme kuitenkaan jaksaneet astua sisään tutkimaan vanhoja sellejä, vaikka mielenkiintoista se varmasti olisikin ollut. Emme myöskään jaksaneet nousta ylös kukkalalle, missä Annecyn linna (Château d’Annecy) sijaitsee, vaikka sieltä opaslehtisen mukaan olisi ollut huikean kauniit näkymät järvelle ja kaupunkiin.

IMG_0144Vaeltelimme Annecyn katuja muiden turistien virrassa. Ajatukseni olivat kuitenkin vielä Alpeilla, enkä osannut nauttia kaupungin kauneudesta. Annecyssä oli liikaa turisteja, liikaa hälinää ja liian vähän tilaa hengittää.

IMG_0188

IMG_0146

IMG_0185

IMG_0160

IMG_0174

IMG_0169
Annecy-järven rannalla oli hieman enemmän tilaa, ja jos meillä olisi ollut enemmän aikaa, olisimme voineet lähteä muiden turistien tavoin järvelle polkuveneilemään. Siis jos meillä olisi ollut aikaa ja intoa. Nyt emme jaksaneet innostua veneilystä emmekä muustakaan turistien iloksi järjestetystä huvittelusta. Etsimme mahdollisimman rauhaisan kahvilan, jossa vietimme loppu ajan.

Kun palasimme takaisin juna-asemalla onnellisina siitä, että pian pääsisimme jo jatkamaan matkaa hotellille Geneveen, meitä odotti ikävä yllätys: junavuoromme oli peruttu, eikä meille kukaan kertonut syytä miksi. Junaa ei vaan yksinkertaisesti tullut. Jouduimme siis jäämään odottamaan seuraavaa junaa, jolla emme tietenkään ehtineet enää La Roche-Sur-Foronista lähtevään bussiin.

La Roche-Sur-Foron

Koska emme päässeet jatkamaan matkaa saman tien La Roche-Sur-Foronista niin kuin alunperin olimme suunnitelleet, meillä oli hyvin aikaa tutustua tähän pikkuruiseen kaupunkiin, johon junamme meidät jätti. Foronin kaupungissa vallitsi unelias hiljaisuus. Kadut olivat lähes autioita, mutta tämä nuokahteleva raukeus sopi olotilaani täydellisesti. En olisi jaksanutkaan enää yhtään turistihässäkkää, en yhtään turistien tukkimaa katua tai kahvilassa metelöivää seuruetta. Kaipasin jo pehmeään vuoteeseeni sulattelemaan kaikkea päivän aikana kokemaani ja näkemääni.

IMG_0236

IMG_0228
Iltahämärissä pääsimme lopultakin, pitkäksi venähtäneen päivän jälkeen, takaisin Geneveen. Päivän ehdoton kohokohta oli ollut Aiguille du Midi upeine maisemineen. Se oli niin vaikuttava, että kaikki muu päivän aikana näkemämme jäi sen varjoon.  Jos olisimme matkustaneet Annecyyn tai Chamonix’iin ennen Midillä käyntiä, olisimme varmaankin osanneet nauttia näistä söpöistä kujista ja viehättävistä kukkaistutuksista. Tällä kertaa olimme kuitenkin niin Alppien lumoissa ja kaiken sen näkemämme kauneuden turruttamia, etteivät nämä lukemattomia turisteja puoleensa vetävät kaupungit tehneet meihin minkäänlaista vaikutusta.  Ei siis olisi kannattanut ahnehtia kaikkea kauneutta yhdelle päivälle. Liika kauneuskin voi turruttaa ja elämyksiin voi läkähtyä. Mutta luulenpa, että tämän saman virheen tulen toistamaan seuraavillakin matkoillani. Minkäpä sille ahneelle sielulleen mahtaa :).

About Author

Hei! Olen Heidi, luontoluksusta rakastava outdoor- ja luontokuvaaja sekä matkakirjoittaja. Blogissani kirjoitan erityisesti luonto- ja patikointireissuista sekä road tripeistä Suomessa ja maailmalla.

28 Comments

  • Annika Ruohonen
    6.6.2015 at 21:40

    Huikeiden elämysten jälkeen pitää antaa itselle hetki huokaista ?

    Reply
    • maailmanaarella
      7.6.2015 at 09:13

      Se on vähän sama kuin pitsan syönnissä: vaikka ois kuinka hyvää, ei sitä kerralla jaksa määräänsä enempää ?. Pitää tosiaan välillä huokaista, tälläkin reissulla se on tullut huomattua.

      Reply
  • Ansku BCN
    7.6.2015 at 11:14

    Tuo on kyllä tuttua, että jossain vaiheessa tulee hienojen paikkojen yliannostus, eikä enää jaksa kiinnostua. Pienet hengähdystauot siis tekevät terää :). (Ai niin, ja se kirjoitetaan Aiguille du Midi, ihan vaan vinkkinä, jos haluat, että postaus-löytyy esim. Google-haulla paremmin :))

    Reply
    • maailmanaarella
      7.6.2015 at 11:19

      Kiitos Ansku! Pitää käydä korjaamassa?. Joo, pitäis jo osata tää, ettei liikaa tuppaa nähtävää yhdelle päivälle, mutta aina välillä sortuu!

      Reply
  • sarrrri
    7.6.2015 at 16:11

    Tuo ärsykeähky on kyllä paha iskiessään, pitäisi tosissaan malttaa ottaa vain joku sopiva määrä yhdelle päivällä, mutta mistäs senkin tietää missä se raja kulkee.. Jaa, no minä nyt joka tapauksessa olen nauttinut kovasti näistä postauksista, kun kohta pääsen itse laittamaan samoissa ympyröissä kameran laulamaan. 🙂

    Reply
    • maailmanaarella
      7.6.2015 at 16:53

      Kiva kuulla, jos olet nauttinut! Ihana päästä lukemaan sit sinun kokemuksista <3.

      Reply
  • Nuo vuoristomaisemat on melkeinpä maagiset näin suomalaisen (ja vieläpä pohjanmaan lakeuksilta tulevan) näkövinkkelistä! En ole pitkään aikaan nähnyt vuoria, olisi taas korkea aika toteuttaa matka jonnekkin Keski-Eurooppaan 🙂

    Reply
    • maailmanaarella
      7.6.2015 at 17:06

      Ihan totta! Vuoret tosiaan oli maagisen upeita. Oisin milloin tahansa valmis uudestaan lähtee vuorimatkalle.

      Reply
  • Pirkko / Meriharakka
    7.6.2015 at 18:47

    Harvinaista, että junanne ei sitten kulkenut – yleensähän Sveitsi toimii tässäkin kuin kello!

    Reply
    • maailmanaarella
      7.6.2015 at 19:02

      Pirkko, me oltiinkin silloin Ranskan puolella, ja niitä asemavirkailijoita ei näyttänyt kiinnostavan, meneekö junia enää samana päivänä Sveitsin puolelle vai ei…

      Reply
  • Kohteena maailma
    7.6.2015 at 20:48

    Kuvien perusteella Annecy vaikutti hieman Colmarilta, joten tuolla olisi mukava käydä off-seasonin aikaan. Ja parasta varmasti olisi ilta-aika, kun voisi rauhassa vaeltaa kujilla sekä nauttia pitkän kaavan mukaan illallisen.

    Reply
    • maailmanaarella
      7.6.2015 at 20:52

      Ilta-aikaan siellä olisi varmaan ollut taas ihan oma tunnelmansa, mutta ehdottomasti kannattaa mennä off-seasonin aikaan. Kesällä siellä on kuulemani mukaan vielä paljon pahempi härdelli kuin nyt oli.

      Reply
  • Lotta Watia | Unagidon
    7.6.2015 at 21:43

    Onpa absurdin näköistä, kun jengi on terassilla lyhythihaisissa ja takana olevilla vuorilla lumi tulee melko alas saakka. 🙂

    Kaiken kaikkiaan upeita maisemia! Tosiaan, toistaan upeampia maisemia tai elämyksiä on vaikea sulattaa peräkanaa. Muistan, kun meidän Yhdysvaltojen reissu alkoi Hollywoodin Universal Studiosilta ja sillä oli niin kivaa, että mikään ei tuntunut pitkään aikaan enää yhtä kivalta. Näitä ensimmäisen maailman ongelmia taas… 😀

    Reply
    • maailmanaarella
      7.6.2015 at 21:54

      Niinpä, suuren suuria ongelmia meillä! Mutta ihanaa, että jotkin paikat ovat niin vaikuttavia, että ne jättävät elämän mittaisia muistijälkiä.

      Reply
  • Maarit Johanna
    7.6.2015 at 22:54

    Sukulaiseni oli taannoin huolissaan siitä, että paljon matkustelen. Syy oli juurikin se että turrun pian siihen kaikkeen upeaan mitä matkoillani näen! Tämän postauksen otsikko olikin juuri mainio, olisin varmasti halunnut ihan samanlaisen päivän. Annecy näyttää superidylliseltä, odotan Sveitsistä vähän samanlaisia maisemia. Tuonnekin päin Alppeja olisi ihana eksyä, ja vaikka pidänkin korkeista näköalapaikoista, tuo melkein neljäkilsaa saattaisi olla jopa mulle vähän liikaa. 😀

    Reply
    • maailmanaarella
      7.6.2015 at 23:00

      Midillä oli niin kaunista, ettei siellä muistanut edes pelätä. Ehdottomasti kannattaa mennä, jos tulee tilaisuus. Ihanaa Sveitsin matkaa sinulle!

      Reply
  • Terhi / Muru Mou (@TerhiMuru)
    8.6.2015 at 14:34

    Näitte kaikki nämä paikat yhden päivän aikana?! Niin ihanan näköistä ja noita Chamonix’in kuvia katsellessa voi vain ihmetellä, miksi et ihastunut paikkaan. Mutta niin, kun saa liikaa namia kerralla, ei se enää maistukaan niin hyvältä 🙂

    Reply
    • maailmanaarella
      8.6.2015 at 23:43

      Joo, meillä oli aika tehokas päivä! Olihan se Chamonix tosi söötti, mutta kun sitä ennen näki jotain niin upeeta, ei söötteys jaksanut enää kiinnostaa. Silti suosittelen myös Chamonix’ia.

      Reply
  • Mun mielestä tuo Annecy näyttää jotenkin tosi sympaattiselta ja sievältä. Ja hullunkurisen näköistä ekoissa kuvissa, kun ihmiset paistattelee auringossa t-paitaisillaan lumivuoret taustakulissina. Paljonpa ehditte yhdessä päivässä! En ihmettele yhtään jos oli vähän väsy illalla 🙂

    Reply
    • maailmanaarella
      8.6.2015 at 23:45

      Oli kyllä ihana pitkän reissupäivän jälkeen nosta jalat ylös ja ottaa lasi viiniä. Annecy oli sievä, mutta vähän liikaa turisteja minun makuun.

      Reply
  • Mirka/ Reason for a Season
    8.6.2015 at 23:20

    No tässä on kyllä kauneutta kerrakseen :D! En ole koskaan käynyt tällaisissa maisemissa, ja nyt alan olla erittäin vahvasti sitä mieltä, että pitäisi.

    Reply
  • Meri / Syö Matkusta Rakasta
    8.6.2015 at 23:30

    Liika on liikaa. Asiassa kuin asiassa. Mutta ihania kuvia, ja tuo turkoosi vesi <3

    Reply
    • maailmanaarella
      8.6.2015 at 23:48

      Joo, ei pitäs ahnehtia liikaa, mutta kun aina ei vaan malta pysyä kohtuudessa…

      Reply
  • Miika ♥ Gia | matkakuume.net
    9.6.2015 at 08:57

    Hurjan ihania nuo kaikki kylät! Itsekin olen aina ihastunut noihin keski-eurooppalaisiin kylämaisemiin, niissä on vaan se oma fiiliksensä.

    Tiedätkö, en oikein usko että seepra pääsee koskaan raidoistaan – kun on halu nähdä paljon, se halu ei jotenkin katoa koskaan, vaikka fiksua olisikin välistä höllätä. Ehkä ihan noin paljoa ei ole silti tullut vielä ahnehdittua. 😀 Aika vauhti ollut päällä!

    Reply
    • maailmanaarella
      9.6.2015 at 09:48

      Vauhti oli tosiaan päällä! Nyt olen erään ystäväni kanssa Italiassa ja hän osaa ottaa paljon rennommin kuin minä, niin olen sitten paremmin malttanut pysyä paikoillani ja viettää allaspäiviäkin. Vaikka välillä kyllä polttelisi liikkua enemmän. Mitenköhän minun kävisi maailmanympärimatkalla? 😀

      Reply
  • Anna Koskela
    10.6.2015 at 10:39

    Kävimme Annecyn kaupungissa viime juhannuksen tietämissä, ja ei siellä kovasti ruuhkaa ollut. Tosin olimme liikenteessä aikaisin aamusta. Ei tuo kaupunki nyt kovin ihmeellinen ole. Enemmän pidän ihan Sveitsin pienistä vuoristokylistä, niistä ei turistipaikoista.

    Olen oppinut jo ajat sitten välttämään näitä must-see-paikkoja, joita hehkutetaan oppaissa. Kun kiertää ne systemaattisesti kaukaa, ei tukehdu turistimassoihin ja löytää paljon mielenkiintoisempia paikkoja : )

    Reply
    • maailmanaarella
      10.6.2015 at 22:44

      Luultavasti Annecyssä olisi ollut vähemmän porukkaa, jos olisimme menneet sinne arkena eikä olisi ollut kevään ensimmäisiä hellepäiviä, mikä houkutteli ihmisiä liikkeelle. Totta, turistislueen ulkopuolella ovat useimmiten ne upeimmat helmet. Tämän todisti taas tänään päivämme Procidan paratiisisaarella, jonne oli eksynyt vain kourallinen muita turisteja. Mutta silti suunnitelmissa tulevalle viikolle on myös turistien kansoittama Capri. Jotkut paikat sitä vaan haluaa nähdä – oli turisteja tai ei ?.

      Reply

Leave a Reply