Menu

Eräänä päivänä Sorrentossa

IMG_2159
Kun sinä aamuna heräsin,
ilmassa oli haikeutta ja odotusta.

Oli kulunut jo viikko siitä, kun lentokoneeni laskeutui kuumuutta tihkuvaan kaoottisen meluisaan Napoliin, jossa hyppäsin bussiin ja matkasin tänne sitruunoiden ja Limoncellon kaupunkiin Sorrentoon.

IMG_2261
Tämän viikon aikana kaupungin kadut, kaupat ja kuppilat olivat tulleet niin tutuiksi, että tuntui kuin olisin viettänyt täällä jo kuukausia. Hotellista käytin  nimitystä koti ja lounaan jälkeinen espresso oli muuttunut rutiiniksi, vaikka ennen tätä matkaa en espressoa ollut koskaan edes maistanut.

Viikko Italian auringon alla oli ollut täynnä laiskoja tunteja uima-altaalla, pitkiä lounaita ja illallisia buffalomotzarellapitsojen, hehkuvan punaisilla tomaateilla ja oliiviöljyllä höystettyjen pastojen ja suussa rapsahtelevien bruchettojen äärellä, tuulen tuivertamia laivamatkoja Amalfin rannikolla, hellettä ja ukkosmyrskyjä, poksahtelevia Prosecco-pulloja ja kuplivaa naurua.

IMG_2267
Kun sinä haikean kauniina aamuna unenpöpperössä hyvästelin rakkaan ystäväni Annikan, jonka piti palata jo Suomeen, oli aurinko vasta heräämässä aamuun ja kaupungissa vallitsi unelias tunnelma. Kun sinä aamuna panin lenkkarit jalkaan ja lähdin ulos raikkaaseen aamuun, muut turistit olivat vielä nukkumassa vuoteissaan ja kaduilla asteli vain muutama aamuvirkku kissa. Myös satamassa oli odottava hiljaisuus. Lokit olivat kerääntyneet räystäille tähyilemään kauas ulapalle, minne kalastajat olivat tunteja sitten lähteneet kalasaaliitaan pyytämään.

IMG_2173

IMG_2244
Iltaisin iloisesti hälisevistä seurueista täyttyvät rantaravintolat olivat vielä autioina; vain yksinäinen kissa oli toiveikkaana pujahtanut ravintolan ovesta etsimään päivän ateriaansa.

IMG_2139

IMG_2205

IMG_2229

IMG_2111
Mutta yhtäkkiä hiljaisuuden rikkoi lokkien kimeä kirkuna. Kalastajien veneet lähestyivät satamaa ja lokit kieppuivat ahnaina veneiden ympärillä. Seurasin hetken tätä joka-aamuista näytelmää ja jatkoin sitten matkaani rantalaitureille ja keskustan kaduille.

IMG_2203

IMG_2307Rantalaituri sai nautiskella vielä hetken leppoisasta hiljaisuudesta, sillä menisi vielä muutama tunti, ennen kuin ensimmäiset lomalaiset ehtisivät rannalle ja aurinkotuolit täyttyisivät kesäpäivästä nautiskelijoista.

IMG_2313

IMG_2291
Ennen paluuta hotellilleni tein vielä kierroksen vanhassa kaupungissa, jossa minua vastaan tuli vain muutama ystävällisesti tervehtivä vanha rouva ja herra. Iltapäivän tungoksesta ei kaduilla ollut vielä aavistustakaan.

Aamulenkin jälkeen palasin hotellille aamupalalle. Enää ei tarvitsisi odottaa kauaa.

IMG_2497
Muutaman tunnin päästä aamulenkistäni kaupunki vihdoin herää eloon: Ensimmäiset turistit rientävät tutkimaan sandaaliliikkeiden ja Limoncello-myymälöiden hyllyjä ja kalasataman ravintoloissa aletaan valmistaa herkullisia annoksia päivän kalasaaliista. Pian sinne löytävät tiensä myös nälkäisimmät turistit. Lokitkin saanevat palkkansa odotuksestaan. Myös ranta alkaa kuhista elämää, kun aurinkovarjoja auotaan ja aurinkotuoleja siirrellään kohti aurinkoa. Lapset hihkuivat riemua juostessaan kilpaa aaltoihin. Kaupungin odottava hiljaisuus on päättynyt.

Myös minun odotus päätttyy, kun  hotellin respassa näen tutun selän.

IMG_2381
Kun illalla aurinko laskee, saan katsella tätä huumaavaa kauneutta rantalaiturilta oman kullan kainalossa. Yksi lomapäivä on takana, mutta lomaa Italiassa on vielä viikko jäljellä ja odottamassa on monta seikkailua pitkin Napolinlahtea. Päivä Sorrentossa on  ollut täynnä haikeutta, hyvästelyjä, odotusta, jälleennäkemistä, riemua ja rakkautta. Päivä Sorrentossa on ollut yksi niistä lomapäivistä, joita Suomen kylminä talvi-iltoina muistelen viltin alle kääriytyneenä – yksi niistä täydellisistä lomapäivistä <3.

35 Comments

  • Annika Ruohonen
    14.6.2015 at 01:41

    Paremmin ei voisi taaskaan asioita kuvailla. Kiitos Heidi <3

    Reply
  • sarrrri
    14.6.2015 at 10:41

    Mahtavat kuvat, ja todella fiiliksentäyteinen kirjoitus. Ihanaa, melkein tuntui kuin olisi itse ollut mukana. <3

    Reply
    • maailmanaarella
      14.6.2015 at 17:08

      Kiva kuulla, että tunnelmat välittyivät lukijalle asti ?. Kiitos Sari!

      Reply
  • Lotta Watia | Unagidon
    14.6.2015 at 18:10

    Iih, söpö kirjoitus ja ihania kuvia!

    Italiaa näyttäisi nyt tulvivan joka puolelta, joten kiinnostaisi kyllä itseänikin. Olen kerran käynyt (Rooma ja Pompeiji), mutta tuosta alkaa olla jo 10 vuotta aikaa, joten voisi olla uuden reissun aika. 🙂

    Reply
    • maailmanaarella
      14.6.2015 at 18:15

      Kiitos Lotta! Minä olen kyllä ihan rakastunut Italiaan. Taitaa olla nyt kahdeksas kerta Italiassa. Ensi viikolla olisi tarkoitus käydä Pompejissa.

      Reply
  • Mirka/ Reason for a Season
    14.6.2015 at 22:28

    Ihania kuvia, jotenkin rauhoittava tunnelma. Kunpa saisi olla tuollaisissa maisemissa itsekin <3.

    Reply
    • maailmanaarella
      14.6.2015 at 22:34

      Sorrento on ollut tosi positiivinen yllätys! Kaupungissa on paljon kauniita kolkkia ja täältä pääsee helposti vesiteitse eri puolille Napolinlahtea.

      Reply
  • Anna Koskela
    14.6.2015 at 23:00

    Voi kun ihanaa, että olet nauttinut Sorrentosta!

    Itse olin hyvin nuiva koko kylälle, ja taisin muutaman happaman sanan laittaa blogiinikin. Annan kyllä paikalle toisen mahdollisuuden tämän kirjoituksen jälkeen : )

    Reply
    • maailmanaarella
      14.6.2015 at 23:21

      Muutaman turistikadun kun välttää, niin täältä löytyy paljon kaunista ja nämä ihmiset ovat niin ihania, iloisia vitsiniekkoja – tosin mieheni epäili näiden miesten paremminkin olevan naisten naurattajia?.

      Reply
  • Pirkko / Meriharakka
    15.6.2015 at 11:23

    Todella kaunis kirjoitus! Melkein Italiaa erityisesti fanittamatonkin henkilö voisi kuvitella viihtyvänsä tuolla 🙂

    Reply
    • maailmanaarella
      15.6.2015 at 17:24

      Kiitos Pirkko! Voi, miten ei voisi olla tykkäämättä Italiasta ja italialaisista ja näistä ruoista! En halua palata Suomeen…

      Reply
  • Ansku BCN
    15.6.2015 at 11:43

    Voi miten lämpimiä, kauniita kuvia!!

    Reply
  • Annika | Travelloverblogi
    15.6.2015 at 14:50

    Voi mikä tunnelma!
    Kauan sitten olen ollut, mutta luultavasti nähnyt kaupungista vain väärät paikat. En vaikuttunut. Asuimme Piano di Sorrentossa, lyhyen junamatkan päässä. Se oli hauska paikka. Ei oikeastaan lainkaan turisteja, vanhat papat kokoontuneena torille. Se oli ensimmäisiä matkojani Italiaan, mutta sillä tavalla käänteentekevä, että sen jälkeen meille tuli eka Vespa. 🙂

    Reply
    • maailmanaarella
      15.6.2015 at 17:26

      Voi ihanuus, sinulla on Vespa! Minä olen haaveillut sekä Vespasta että pikku Fiiusta, mutta toistaiseksi omistan pelkän polkupyörän :/.

      Reply
  • Panu / Panun matkat
    16.6.2015 at 12:26

    Hienoa kerrontaa, fiilis välittyi tosi vahvasti! Olen tainnut tänne ennenkin kommentoida, että Italia kiinnostaa, mutten ole vielä käynyt paikan päälle. Jonakin päivänä kyllä, sitä ennen pitää tyytyä näihin mukaviin virtuaalimatkoihin, joista tämä oli siis yksi parhaista.

    Reply
    • maailmanaarella
      16.6.2015 at 13:32

      Kiitos Panu, tämäpä oli kauniisti sanottu. Ehdottomasti kannattaa jonain päivänä matkustaa Italiaan: täällä on niin paljon upeita paikkoja! Yksi tämän reissumme helmistä on ollut Procidan saari, jota voin suositella, jos kaipaa jotain erityisen idyllistä. Siitä kirjoitan pian oman artikkelin.

      Reply
  • Kohteena maailma
    16.6.2015 at 23:25

    Todella tunnelmallisia nuo kaupungin vanhat autiot kadut, sellaisia rakastan. Kun tuollaisesta paikasta löytyy joku kiva baari tai ravintola, niin silloin on asiat hyvällä mallilla 🙂

    Reply
    • maailmanaarella
      16.6.2015 at 23:39

      Tultiin juuri täydellisestä ravintolasta, jossa tervehdittiin meitä shampanjalla ja josta oli näköala Caprille! Vähän pitemmälle niiltä autiolta kujilta kyllä käveltiin, mutta oli vaivan väärti! Ja vaikka paikka oli täydellinen, minun ruoka maksoi vain 12 euroa. Ja etukäteen olin kuullut, että tämä on sitä kallista seutua Italiassa.

      Reply
      • Kohteena maailma
        17.6.2015 at 17:55

        Kuulostaa kyllä hienolta! Nautinnollista lomaa sinne!

        Reply
        • maailmanaarella
          17.6.2015 at 19:25

          Kiitos, nautitaan, mutta pian harmillisesti jo takaisin koti-Suomeen palelemaan. Tajusin muuten tänään, että se ravintolasta näkynyt saari olikin Ischia eikä Capri – mutta kaunis se näkymä oli silti ?.

          Reply
  • Terhi / Muru Mou (@TerhiMuru)
    17.6.2015 at 11:05

    Ihana, tunnelmallinen tarina. Hetket ennen kaupungin heräämistä ovat ne parhaimmat, kun tuntuu, että on ainoa turisti koko paikassa. Hassut nuo auringonottolaiturit 🙂

    Reply
    • maailmanaarella
      17.6.2015 at 19:20

      Kiitos Terhi! Aamut on tosiaan parhaita. Pitäisi useammin nousta jo auringonnousun aikaan ylös. Silloin on myös kaunein valo kuvausta varten. Auringonottolaiturit on minustakin tosi sympaattiset – vietimme yhden laiskan päivän laiturilla maaten. Oli ihanaa ❤️.

      Reply
  • Kauniita kuvia, jotenkin seesteisiä 🙂

    Reply
  • Miika ♥ Gia | matkakuume.net
    18.6.2015 at 15:49

    Se oli kauniisti kirjoitettu se. ♥

    Reply
  • lena / london and beyond
    20.6.2015 at 09:48

    Miten mä en olekaan kuullut Limoncellon kaupungista??? TUo nimikin on jo sellanen että se vaatii tarkempaa tutustumista. 😀 Nää Italia-jutut iskee muhun ihan täysillä, mä oon hurahtanut ja pahasti Italian kulttuuriin ja ruokaan, ja siihen fiilikseen. Pitäisi tutkia enemmän eteläistä Italiaa, nyt ollaan oltu vaan maan keskiosissa enimmäkseen. Tosi kiva lukea näitä fiilistelyjä!

    Reply
    • maailmanaarella
      20.6.2015 at 10:02

      Italia on kyllä vienyt täysin minunkin sydämeni! Minä taas en ole vielä tutustunut Toscanan seutuun, ehkäpä ensi kesänä…

      Reply
  • […] Me olimme Italian reissullamme majoituksessa Sorrentossa (lue ihanasta Sorrenton päivästäni täältä), mistä teimme retkiä […]

    Reply
  • Johanna @ Out of Office
    16.2.2016 at 12:06

    Kiitos! Ihana mielikuvaretki rakkaaseen Italiaani! Kuvat ja tekstisi tuottavat mielihyvää.

    Reply
    • maailmanaarella
      16.2.2016 at 12:20

      Kiitos ihana <3. Italia on minullekin niin kovin rakas. Pakko oliis tänäkin vuonna sinne päästä!

      Reply
  • virpis (@taynnatieontar1)
    20.4.2016 at 20:36

    No johan tuli kuin tilauksesta tämä postaus! Itse asiassa olin aikeissa tulla penkomaan blogiasi, sillä jokin muistikuva oli, että niinkuin olisin nähnyt Napolin ja Sorrenton mainittavan täällä joskus. 🙂 Ja syy tähän; matka Sorrentoon buukattu heinäkuun lopulle! Jeah, fiilikset katossa! 😀

    Reply
    • maailmanaarella
      20.4.2016 at 20:43

      Vau! Mahtavaa❤️. Sorrentosta pääsee lautalla tosi hyvin Caprille, Napoliin ja rannikkokaupunkeihin sekä minun suosikkiini eli Procidan saarelle❤️. Kannattaa siis ehdottomasti hypätä laivaan! Ja Napolissa on sitä mielettömän hyvää pitsaa! Jos olet Eat, pray, love -elokuvan/kirjan fani käyt siellä L’antica Pizzeria Da Michelessä❤️. Siitäkin löytyy juttu blogistani. Pala paratiisia maksoi vain 5€. Ja valitse tuplamozzarella.

      Reply

Leave a Reply