Vuokatin kaunein lumikenkäreitti vie keskelle talven ihmemaata

Talvisena pakkaspäivänä Vuokativaaralla on hiljaista ja valkeaa. Olen kuin keskellä lumikuorrutteista postikorttimaisemaa. Hanki on koskematon, ja vieno tuuli kuiskii kuusten latvuksissa. Tunnin reipas lumikenkäily Keiman huipulle on palkinnut ruhtinaallisesti.

Täällä on helppo antautua luonnon kauneudelle.
Antaa sen lumota.

Vuokatti

Sapporon polku vie Vuokatin kauneimpiin maisemiin

Noin tuntia ja kahta kilometriä ennen Keiman koskematonta kauneutta – todellista talven ihmemaata – olemme vielä Sapporon polun lähtöpisteessä. Iltapäivä on jo pitkällä eikä auringonlaskuun ole enää tuntiakaan.

Meillä on siis kiire, jos haluamme nähdä Vuokatin kauneimman maiseman ennen pimeää. Tiedän että se  löytyy Sapporon polun varrelta, Keiman huipulta – 236 metrin korkeudesta.

Vuokatti

Kun vuosi sitten kuljimme tätä samaa polkua kohti Keiman korkeuksia, polku oli tamppaantunut talviretkeilijöiden jäljiltä helppokulkuiseksi. Nyt polku häviää lumen alle jo ensimmäisen kilometrin jälkeen ja joudumme tarkastamaan kartasta kulkusuunnan. Onneksi pienen epävarmuuden jälkeen löydämme maastosta seuraavan paikkamerkinnän ja tiedämme olevamme oikealla reitillä. Aikaa kun ei ole hukattavaksi, jos haluamme saada taltioitua Keiman kauneimmat maisemat kameran muistikortille ennen pimeyttä.

Vuokatti

Vuokatti

Mitä ylemmäksi vaaran huippua kipuamme, sitä verkkaisemmaksi askeleni muuttuvat.
Kiire unohtuu.

Täällä kilometreillä ja kulutetuilla kaloreilla ei ole enää merkitystä, ja länsimainen tehokkuusajattelu joutaa romukoppaan.

Merkitystä on vain tällä hetkellä, jolloin ympäröivä luonto on hiljaa ja hehkuu valkoisen eri sävyissä.
Minä hengitän joka aistilla talven lumoa. Kuljen ohi valkoisiin lumipukuihin sonnustautuneiden morsianten ja askel askelelta juovun lisää ympäröivästä kauneudesta.

Vuokatti

Perillä vaaran laella on aivan jumalaisen kaunista. Sellaista sielua ravistelevaa.
Olen kuin hurmoksessa puikkelehtiessani lumipukuisten kuusten välissä.

Vuokatti

Alapuolella levittäytyvä maisema on kauttaaltaan paksun valkoisen huurre- ja lumikuorrutuksen peitossa. Täällä valkean hiljaisuuden keskellä on helppo tuntea onnea ja kiitollisuutta.

Vuokatti

Keiman huipulta löydämme tuulen tuivertaman kinoksen, joka on kuin luontoäidin meille kattama pöytä – keskellä kauneinta maisemaa. Siihen me maltamme hetkeksi pysähtyä lämmittelemään tuulen ja pakkasen kohmettamia sormia höyryävän kaakaokupin lämmössä.

Sitten me juhlistamme tätä hetkeä kuksallisilla skumppaa – kuplivaa ja jäätävän kylmää.

Tässä hetkessä on helppo olla onnellinen.

Vuokatti

Vuokatti

Auringon valahtaessa horisontiin, hetkeä ennen kuin pimeä laskeutuu tämän lumimaiseman ylle, valkea saa uudet sävyt. Häivähdyksen purppuraa, oranssia ja lopulta illan sinen.

Vuokatti

Vuokatti

Vuokatti

Vuokatti

Kun sinisyys tipahtaa maiseman ylle, on aika hyvästellä Keima, Vuokatinvaara ja nämä lumipukuiset morsiamet.

On aika palata mökille, takkatulen lämpöön. Posket rusottaen pakkasesta ja onnen tunteesta – kun on taas saanut nauttia luontoäidin tarjoamista ihmeistä.
Antautua kauneudelle.

Vuokatti

Talvisin retkiterveisin Heidi ♥

PS. Yksi juttu vielä. Kun ensi kerralla lähdet retkelle luontoon,  tee siitä himpun verran juhlavampaa. Pakkaa termarin ja kuksien lisäksi reppuun pullo kuohuvaa ja skoolaa luonnon lumolle. Ja jos olet Instagramissa, ota kuva  skumppaa kuksasta -hetkestäsi ja merkkaa kuvasi Instassa #skumppaakuksasta-hästägillä, niin voit saada kuvasi tänne muiden ihanien  #skumppaakuksasta-kuvien ja -hetkien joukkoon.

♦♦♦

Kiersimme tällä kertaa vain pienen osan Sapporon polusta. Jos aikaa lumikenkäretkelle olisi ollut koko päivä, olisimme toki kiertäneet koko Sapporon lenkin (10 km).
Meidän reittimme pituus  tien 8741 varrelta Keiman huipulle oli yhteensä 3,79 kilometriä. Aikaa kuvaus- ja evästaukoineen kului 2,16 tuntia.

Lisää tietoa retkeilystä Vuokatissa löydät täältä:

Vuokatin omat sivut
Kartta Vuokatin ulkoilualueesta ja lähiretkeilyreiteistä

Lisälukemista lumikenkäilystä Vuokatissa:
Viimevuotinen blogijuttuni: Sukellus talveen Vuokatinvaaralla
Live now – dream later: Lumikengät ja kunto koetuksella Vuokatinvaaralla


Matka- ja tunnelmakuvia sekä pieniä matkatarinoitani pääset seuraamaan blogini lisäksi Facebookissani.
Käy kurkkaamassa myös Instagramiani, jonne tallentuvat ne kuvistani kauneimmat.
Blogiani pystyt nyt näppärästi seuraamaan Blogit.fi-sivuston kautta.
Maailman äärellä -matkablogini on myös Twitterissä.
Tervetuloa mukaan matkoilleni.

Copyright © 2018 Maailman äärellä – Heidi Lehtosaari. All rights reserved.

13 Comments

Add yours →

  1. Tähän voi vaan todeta, että pala kauneinta Suomea. Lumiset maisemat on niin kauniita. Kannatta skumppaa nauttia tuollaisen maiseman keskellä.

    Liked by 1 henkilö

  2. Aivan järisyttävän kaunista! Olisivatpa vaarat ja tunturit lähempänä, että pääsisi useammin tuollaisiin maisemiin.

    Liked by 1 henkilö

    • Ajattele, miten onnellinen sitä olisikaan, jos joka viikonloppu olisi mahdollista antautua tällaiselle kauneudelle? Vai olisikohan se jo liikaa? Voisiko liikaan kauneuteen läkähtyä? Tai turtua?
      Mutta kylläpä vain tämä Vuokatinvaaran viikonloppu antoi minulle hurjasti energiaa arkeen. Onneks tänä talvena on edessä vielä yksi lumivalkea lomamatka – tai ainakin kovasti toivon, että saan paljon lunta ja pakkasta eivätkä säänjumalatkeksi pilata talvisia suunnitelmiani.

      Liked by 1 henkilö

  3. Kun talvi on kaunis, se on aivan mykistävän kaunis. Minun on hitusen vaikea ymmärtää ihmisiä, jotka eivät harrasta kotimaan matkailua. Ei muuta kuin haaveilemaan, koska sitä pääsisi taas pohjoisemmaksi…

    Liked by 1 henkilö

    • Suomessa on todellakin niin paljon uskomatonta kauneutta ja ihania reissukohteita. Puolen vuoden aikana olen käynyt Suomesta Patvinsuolla ja Vuokatissa ja ulkomailla Indonesiassa ja Venetsiassa ja täytyy sanoa, etteivät nämä Suomen kohteet kalpene lainkaan näiden ulkomaisten rinnalla. Päinvastoin!
      Minä en nyt oikein malta pysyä edes nahoissani kun tiedän parin viikon päästä pääseväni vielä Vuokattiakin pohjoisemmaksi <3. Pitää vaan toivoa, että lumi säilyy ja olisi oikein rapsakat pakkaskelit. Silloin talvi on parhaimmillaan <3.

      Tykkää

  4. Mikä ihana talven ihmemaa! ❤ Ja kiitos linkkauksesta. Mua edelleen hitusen harmittaa, että me valittiin viime vuonna ihan väärä lumikenkäilyreitti, mutta vielä tuonnekin kerkiän.

    Liked by 1 henkilö

    • Tänä vuonna maisema oli vieläkin upeampi kuin edellisenä. Ihan ehdoton paikka ja reitti, kun seuraavaan kerran Vuokattiin ehdit! Harmillisesti meille tuli hieman turhan kiire ja pimeä tuli liian pian, niin ei ollut aikaa pitemmälle kierrokselle. Mutta jo 4 kilometriä lumikengillä – osin umpihangessa – oli yllättävänkin rankka, varsinkin kun oli aamupäivän ollut hiihtämässä.

      Liked by 1 henkilö

      • Meidän täytyy varmaan myydä se meidän osake pois, kun meidän on niin hankala siihen aikaan lähteä eikä vuokralaisia ole löytynyt. Mutta ei se suinkaan tarkoita, ettenkö enää koskaan Vuokattiin menisi, onhan se sen verran ihana paikka! ❤ Ja muistan kyllä takuulla tämän lumikenkäilyvinkin.

        Liked by 1 henkilö

  5. Talvisen luonnon lumo, se on ihan omanlaistaan kauneutta ❤ Suomen talvi on näyttänyt kauneimmat – ja puille kauheimmat – kasvonsa tänä talvena. Tykkylumet ovat puissa järisyttävän kauniita, mutta repivät puut rangoiksi. Sen näkee hyvin kesällä Rukan Mastonhuipulla, kun lumi on tipotiessään, ja puuparkojen vuosikausien altistuminen tykkylumelle on nähtävissä. Ne puuparat ovat kesäasussaan puiden irvikuvia.

    Mutta mikään ei kyllä kauneudessa voita tykkylumista metsää. Se rauha ja se hiljaisuus. Siinä on koko elämä.

    Liked by 1 henkilö

    • Tämä on kyllä surullisesti totta, että puille tämä niin kaunis lumikerros on kamala taakka – ja jos huonosti käy, voi tällainen luonnosta lumoutuja puita ihaillessaan jäädä järkyttävän lumikuorman alle, jos puu kohtaa heikon hetkensä tuulen tuiverruksessa. Se onkin sitten jo hengenvaarallinen tilanne. Mutta yritin olla ajattelematta kaikkea tätä ja nauttia luonnon lumosta.
      Kesäasussaan en ole näitä puita koskaan nähnyt. Se saattaisi ollakin liian surullinen näky.

      Liked by 1 henkilö

Jättämällä kommentin piristät päivääni.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: