Kun naapurissa kopistellaan mattoja, luututaan sängynalusia ja jynssätään keittiön kaappeja, sovittelen minä bikineitä ja hellemekkoja ja käsi hamuaa matkalaukkua: taas kerran lähden joulua pakoon maailmalle. Ei siis joulukinkkua eikä laatikoita tänäkään vuonna. Ei tuoksu joulutortut eikä hyasintit. Joulukortit on askartelematta, kaapit jynssäämättä ja pölypallot saavat mellastaa nurkissa ja laipioissa ihan rauhassa.
Hartaiden jouluaterioiden ja konvehtivuorien sijaan vietän jouluni matkalaukku kädessä seikkaillen. Joulumatkasta on melkein tullut jo ikioma jouluperinteeni. Olen viettänyt joulupäiviä pyöräillen pitkin Aruban valkohiekkaisia paratiisirantoja, ihaillen New Yorkin satumaisen kauniita jouluikkunoita ja Rockefeller Centerin iki-ihanaa joulukuusta, siemaillen rommidrinkkejä Balilla oman villan uima-altaalla, köryytellen skootterilla etsimässä Phu Quocin kauneinta rantaa, hämmästellen Hawaijin saarten uskomatonta luontoa ja tepastellen mayojen jalanjäljillä Meksikossa.
Tänä jouluna matkaperinteeni jatkuu, kun matkustaan yhteen tähän astisista joulukohteistani eksoottisimpaan. Bikineiden ja hellemekon lisäksi pakkaan matkalaukkuuni ainakin villasukat, lapaset, pipon ja kalsarit. Joululomalla kun on 30 asteen helteen lisäksi luvassa hyytävää tuulta, valoa lähes seitsemäntoista tuntia päivässä, mahdollisesti lunta ja pakkasta, jäätiköitä sekä vuoria – ja jos olen onnekas – muutama pingviini ja guanakokin. Jouluaaton aion nimittäin viettää lähempänä eteläistä napapiiriä kuin Kauriin kääntöpiiriä, juoda lämmikkeeksi apinan häntää (cola de mono) ja syödä kanakeittoa (azuela de ave) – ja yrittää bongata niitä guanakoja.
Jotain perisuomalaista jouluuni maailman äärissäkin kuitenkin aina kuuluu.
Nimittäin piparkakut! Joka joululoma pakkaan matkalaukkuuni ison peltirasiallisen oma tekemiä pipareita, äidiltä saadun ohjeen mukaan tehtyjä. Niitä maailman parhaita pipareita.
Piparit ovat olleet osa joulumatkaperinnettäni jo vuodesta 2006. Aina siitä lähtien, kun äitini kymmenen vuotta sitten lähetti piparirasian rakkaalle ystävälleni Swathmoreen odottamaan minua ja tulevaa aviomiestäni. Kun sitten jouluaattona avasin äitini lähettämän joulupaketin, en voinut olla kyynelehtimättä.
Tämä on ollut yksi ihanimmista jouluyllätyksistä. Ja nykyään joululomalle lähdettäessä piparit pakataankin matkalaukkuun ihan ensimmäisenä.
Suomalainen joulu kulkee siis aina mukana matkalaukussa – minne ikinä joulun aikaan päädynkin.
Ennen kuin muutaman viikon päästä hyppään lentokoneeseen aion kuitenkin käydä aistimassa suomalaista joulutunnelmaa Waltteri Torikan joulukonsertissa ja Tuomaan markkinoilla Olavinlinnassa, missä on jo tänä vuonna nähtävillä valotaiteilija Kari Kolan valotaideteos (vähän esimakua Suomi 100 -juhlavuoden Luminous-valoteoksesta).
Kannattaa siis sinunkin tulla – jopa vähän kauempaakin – Olavinlinnaan Tuomaan markkinoille, jotka Momondo muuten listasi Suomen toiseksi parhaiksi joulumarkkinoiksi!
Ihanaa joulunaikaa ja piparin tuoksuisia päiviä sinulle!
Jouluterveisin Heidi ♥
Matka- ja tunnelmakuvia sekä pieniä matkatarinoitani pääset seuraamaan blogini lisäksi Facebookissani.
Käy kurkkaamassa myös Instagramiani, jonne tallentuvat ne kuvistani kauneimmat.
Maailman äärellä -matkablogini on myös Twitterissä.
Tervetuloa mukaan matkoilleni.
Copyright © 2016 Maailman äärellä – Heidi Lehtosaari. All rights reserved.
15 Comments
Elina | Vaihda vapaalle
6.12.2016 at 10:47Wau! Nyt on tulossa sellainen joululomakohde, että meikäläinen tykkää ja tosi paljon. Ihanaa reissua Etelään!
Useampi joulu ollaan mekin reissussa vietetty, mutta nyt on niin nihkeästi ylimääräisiä vapaapäiviä ja kallis aika matkustaa, joten täällä siivoillaan ja sytytellään kynttilöitä. Toivottavasti näet paljon pingviinejä ja guanakoita! 🙂
Maailman äärellä / Heidi
6.12.2016 at 10:54Kiitos Elina!
Olen kyllä jo ihan malttamattomana lähdössä. Pakkaaminen on tällä kertaa vaan vähän vaikeampaa, kun on luvassa säätä ihan laidasta laitaan.
Oman ammatinvalinnan takia pisimmät talvilomat sattuvat juuri joulun seutuun, niin silloin on lähdettävä, jos aikoo vähääkään kauemmaksi talviaikaan päästä. Pitänee itsekin varata mukaan myös muutama kynttilä pipareiden lisäksi joulutunnelman nostattamiseksi <3.
Ihanaa joulunaikaa ja tietysti itsenäisyyspäivää sinulle.
Menninkäinen
6.12.2016 at 10:56Oi, miten upean kuuloista (myös kaikki nuo edelliset reissut…)! Ihanaa joulu(reissu)nodotusta!
Maailman äärellä / Heidi
6.12.2016 at 10:58Kiitos kovasti Menninkäinen ja ihanaa joulunodotusta myös sinulle <3.
Outi
6.12.2016 at 11:02Kuulostaa oikein hyvältä joululta. Ihana perinne tuo pipareiden mukaan pakkaaminen.
Hyvää Itsenäisyyspäivää!
Maailman äärellä / Heidi
6.12.2016 at 11:05Kiitos Outi!
Piparit on minun suurin jouluherkkuni <3, ja kiitos rakkaan äitini pipariyllätyksen, piparit kulkevat nyt ihan varmasti joka joulu mukana maailman eri kolkkiin.
Hyvää itsenäisyyspäivää myös Sinulle!
Milla
6.12.2016 at 13:52Jos joulu mahtuu matkalaukkuun, mahtuu se vaikka tulitikkurasiaankin. Mutta nähdä New Yorkin joulu, ja ennen kaikkea Rockefellerin joulukuusi, siinä tavoitetta tälle joulufanaatikolle!
Puolisoni muuten kävi työmatkalla joulumatkakohteessasi, tosin Atacaman autiomaassa sijaitsevissa observatorioissa: maisemat olivat melko karut, mutta todella mahtipontiset. Autiomaastakin löytyi hieman hämmentäviä paikallisia joulutapoja…ja jopa joulukuusia koristeineen!
Kaunista itsenäisyyspäivää Heidi?
Maailman äärellä / Heidi
7.12.2016 at 09:00New Yorkin joulu on todella niin ihana! Olen ollut siellä jo kahdesti joulun aikaan. Kyllä sinunkin pitää joskus päästä <3.
Alkuperäisessä suunnitelmassa meilläkin oli ajatuksena käydä myös Atacaman autiomaassa, mutta ohjelmasta olisi tullut sitten ihan liian kiireinen. Tarvitsen lomalla myös niitä laiskoja päiviä seikkailujen väliin. Niinpä vähän höllennettiin ohjelmaa. Heh, joulukuusi autiomaassa kuulostaa jo varsin absurdilta :D.
Ihanaa viikon jatkoa sinulle ja toivottavasti saat pian sitä lunta <3.
Milla
7.12.2016 at 18:54Kyllä vain joskus aion päästä ihmettelemään New Yorkin joulua! Laiskat päivät kuuluvat lomaan; jos joskus onkin ollut reissulla jossa on nähty puoli British Columbiaa kymmenessä päivässä, niin kotiinlähdön aikaan on tuuminut että voisi vain jäädä ihanaan majapaikkaan löhöilemään toiseksi kymmeneksi päiväksi :)…
Johanna @ Out of Office
6.12.2016 at 21:38Ihana piparintuoksuinen joulupostaus <3
Joulu olisi kyllä hyvää aikaa matkustaa – pitkinä pyhinä vaikka vähän pidemmällekin – mutta tänä vuonna tarjolla on vain lyhyt viikonloppu, joten lomailu polttaisi lomapäiviä reippaasti. Jään innolla odottamaan juttujasi tulevasta jouluseikkailustasi 🙂
Maailman äärellä / Heidi
7.12.2016 at 09:06Kiitos ihana Johanna <3.
Jouluna matkustamisen huono puoli kyllä on, sillä silloin on vaikea löytää järkihintaisia kohteita, kun useimmissa paikoissa pyrkivät kiskomaan ihan mahdottomia. Mutta luulen, että tämä meidän kohteemme on ympäri vuoden aika saman hintainen, joten ei niin haittaa. Ja on kyllä mielenkiintoista aina nähdä, millaisia joulutunnelmia eri puolilla maailmaa kohtaa.
Jane / Lomaunelmia ja unelmalomia
7.12.2016 at 21:06Oi että, nauti täysillä!
Olisipa ihanaa reissata jouluna, mutta ei onnistu meillä, ammatinvalintakysymys, eikä edes minun vaan miehen, kun on kylpylässä laittamassa ruokaa niille joulua siellä viettäville.
Maailman äärellä / Heidi
8.12.2016 at 10:12No höh, se on kyllä tylsää jos siipan ammatinvalinta estää joulureissut. Toisaalta jouluna joutuu usein samasta matkasta maksamaan jopa tuplahinnan, joten jos pääsee matkustamaan muuhun kuin jouluaikaan, pääsee usein halvemmalla.
Ja kiitos! Varmasti nautin<3.
Ihanaa joulunaikaa sinulle!
Sofia Marin
7.12.2016 at 22:46Hauskaa, opin uuden sanan: laipio.
Mukavaa suunnittelua ja matkaa!
Maailman äärellä / Heidi
8.12.2016 at 10:14Kiitos Sofia!
Hih, kiva että sain opettaa uuden sanan. Äitini on aina ollut leipomisen lisäksi kova siivoamaan, joten opin jo pienenä nimitykset kaikille niille paikoille, jotka on mahdollista kotona siivota :D. Mutta siivousgeenejä en kuitenkaan perinyt…