Viime viikonloppuna lensin Geneveen. Minulla oli neljä päivää aikaa. En tietenkään aikonut viettää koko aikaa Genevessä vaan halusin nähdä enemmän! Ennen Geneven matkaamme kysyinkin hyvältä ystävältäni Liisalta, joka asuu Geneven lähellä, missä meidän kannattaisi mieheni kanssa reissullamme käydä. Hän vinkkasi, että Chamonix’ssa pääsisi ihailemaan hienoja Alppi-maisemia. Olen kuitenkin aina ollut meri- ja järvi-ihminen. Jokikin kelpaa paremman puutteessa, tai pieni lampi. Kanaalitkin ovat kivoja. Tärkeintä on, että ympärilläni on vettä. Siispä ajatus Alpeille lähdöstä ei herättänyt minussa suuria tunteita. Lisäsin kuitenkin Chamonix’n reissusuunnitelmaamme.
Säätiedotus lupasi sunnuntaille aurinkoa, joten päätimme, että lähtisimme Alpeille sunnuntaiaamuna. Aamuyhdeksältä Liisan mies Antti tuli hakemaan meidät hotellin edestä. Voi mitä luksusta! Chamonix’n kylään olisikin ollut hieman hankala päästä julkisilla kulkuvälineillä.
Kun edellisenä päivänä Liisa viestitti minulle, että Chamonix’sta Midille menevät hissit eivät kulkisi kovin myöhään eikä käyntiä siis kannattaisi jättää iltaan, en edes tiennyt mistä ihmeen Midistä hän puhui. Olin kuvitellut, että menisimme kauniiseen Alppi-kylään, missä ihailisimme ympärillä kohoavia jylhiä lumihuippuisia vuoria. Olin niin väärässä!
Päivän tarkoitus oli nousta tällä keikkuvalla Gondolihissillä 3777 metrin korkeuteen. Niinpä päästyämme Chamonix’n kylään ja löydettyämme autolle parkin suuntasimme hissijonoon. Siinä vaiheessa sydämeni teki varmasti jo muutaman ylimääräisen lyönnin. Jonotus ei kestänyt kuin muutaman minuutin. Sitten ahtauduimme hissiin lähes 70 muun ihmisen kanssa ja aloitimme noin 20 minuuttia kestävän matkan kohti huippua. Olen hieman ahtaanpaikankammoinen, joten ahtaassa hississä, joka todellakin välillä keikkui niin, että tunsin olevani huvipuistossa (huom. minä en tykkää edes keinutuoleista!), tunsin oloni epämukavaksi. Kun välitasanteella piti vaihtaa toiseen hissiin ja jalkani tuntuivat pehmenneiltä spageteilta, pyöri mielessäni vain yksi ajatus: “Onko pakko nousta vielä ylemmäs?” Oli pakko.
Mutta se kannatti! Se TODELLAKIN kannatti! Kun pääsin pois hissistä ylös korkeuksiin hengittämään raikasta, viileää vuori-ilmaa ja ihailemaan näitä uskomattomia maisemia unohdin hetkessä ahdistavan hissin. Maisemat olivat häikäisevät. Lumi kimmelsi auringonvalossa ja taivas hehkui kirkasta sinisyyttä. Kilometrien päässä alhaalla laaksossa kiemurteli joki kapeana nauhana ja talot olivat pieniä kuin nukkekodit.
Ihaillessani näitä valkohuippuisia vuoria sydämeni kiihdytti lyöntejään ja vatsanpohjassa vihloi – tämän oli pakko olla rakkautta! Janosin lisää. Kiersin kaikki näköalatasanteet. Ihailin maisemia Sveitsiin, Ranskaan, Italiaan. Nousin kaikkein korkeimmalle kipuavat portaat. Olin kuin kuumeessa. Unohdin rakkauteni mereen ja järviin. Olin lumoutunut kaikesta tästä kauneudesta.
Lumoutuneena seurasin myös näitä rohkeita miehiä ja naisia, jotka suksien kanssa lähtivät laskeutumaan vuoren jyrkännettä alas.
Kun palasimme hissillä alas takaisin maan pinnalle, en enää muistanut pelätä ehkä ahdistua hissin ahtaudesta. Olin löytänyt uuden rakkauden – loistavat valkohuippuiset vuoret!
Vinkkejä Aiguille du Midille suuntaavalle
- Matkabloggaajista ainakin Ansku BCN on kirjoittanut Aiguille du Midistä. Lue hänen postauksensa Aiguille du Midi – Euroopan katolla.
- Jos matkustat Geneveen, matka autolla Chamonix’n kylään kestää noin tunnin. Bussillakin pääsee, mutta matkaan pitää varata reilusti enemmän aikaa (yli kaksi tuntia).
- Gondolihissi Chamonix’sta Midille kulkee noin 15 minuutin välein, ja nousu kestää noin 20 minuuttia. Lipun hinta on 57 euroa. Ensimmäinen hissi lähtee ylös Midille aamulla noin klo 8 ja viimeinen hissi lähtee ylhäältä alas noin klo 17 (Katso tarkemmat ajat täältä).
- Reissuun kannattaa varata reilusti aikaa ja ottaa ehdottomasti mukaan kamera! Vaikka alhaalla Chamonix’n kylässä pilvet tekisivät päivästä harmaan, huipulla pilvien yläpuolella paistaa aurinko.
41 Comments
Jenna / Journey Diary
14.5.2015 at 17:08Ai että noita maisemia! (:
maailmanaarella
14.5.2015 at 17:11Vuoret oli tosiaan niin huikeat! Ehdottomasti 57 euron hissilipun arvoiset – vaikka hissikokemus vähän ahdistikin! 🙂
Anna Koskela
17.5.2015 at 15:57Aah….Chamonix <3
Vietimme viime juhannuksen Sveitsissä perheen kanssa, ja oli kyllä niin upeat maisemat kaikkialla. Ihmiset eivät ehkäpä vielä ole tajunneet, kuinka upea Sveitsi ( ja Ranskan Alpit) ovat myös kesällä.
maailmanaarella
17.5.2015 at 16:00Ja kontrasti oli huikea: alhaalla Chamonix’n kylässä oli noin 20 astetta lämmintä ja vuorella lunta pakkasta. Oli huikea kokemus!
Hanna / Ranskatar reissaa
17.5.2015 at 17:26Tuonne on pakko päästä vielä joskus, ihan huikeat maisemat! 🙂 Tosin hissilippu on aika suolaisen hintainen, mutta kyllä noista maisemista hieman maksaakin 😀
maailmanaarella
17.5.2015 at 17:29Oli tosiaan aika kallis lippu, mutta ehdottomasti sen arvoinen! Jätettiin sitten tuliaisten osto vähemmälle :).
Pirkko / Meriharakka
17.5.2015 at 19:01Heh … tuolta korkealta aukeavista maisemista tuli mieleen kun joskus Zell am Seessä muistaakseni nousimme korkealla laskeaksemme, aloittelijat, sinistä reittiä alas. Ylhäällä pilvet olivat sitten niin alhaalla, että näkyvyys oli lähes nollassa, mutta lähdimme tulemaan alaspäin ja kaikki sujui ihan hyvin. Sitten jossain vaiheessa pilvet hälvenivät ja eteeni aukesi näkymä laaksoon. Aloittelijana pysähdyin siinä vaiheessa, en niinkään näkymää ihaillakseni, vaan pitääkseni itseni kanssa pienen keskustelutuokion, että onko minun oikeasti jatkettava tästä suksilla vai olisiko muita vaihtoehtoja?! No muita vaihtoehtoja ei ollut ja kyllähän me sieltä alas tulimme, mutta hassua tuo, että kun näkyvyys oli olematon ja piti aina vaan selvitä seuraavasta 20 metristä, niin alastulo ei tuntunut yhtään hurjalta, mutta sitten kun näki miten korkealla on, niin sitten sama rinne muuttuihin hurjaksi!
maailmanaarella
17.5.2015 at 19:44Oli Pirkko varmaan hieno olo sitten, kun olit laskenut koko mäen! Omien pelkojen voittamisesta tulee aina upea fiilis. Minäkin olen hieman haaveillut hiihtoreissusta Alpeille tai vaikka Sierra Nevadaan mutta olen tosi surkea laskija. Muutama vuosi sitten mieheni yritti opettaa minulle lumilautailua. No, en oppinut mutta mursin käteni.
Lotta Watia | Unagidon
17.5.2015 at 19:44Siis VAU! Todella upean näköistä. Mutta niiiin jyrkkää… En itse uskaltaisi lähteä laskeutumaan.
maailmanaarella
17.5.2015 at 19:46No en minäkään uskaltaisi! Silmät pyöreinä katsoin niitä rohkeita, jotka lähtivät suksien kanssa laskeutumaan alas! Minä tyydyin ihailemaan maisemia. Hissi oli jo tarpeeksi pelottava kokemus minulle :).
Virpi /Täynnä tie on tarinoita
17.5.2015 at 19:52Täällä myös eräs vannoutunut järvi- ja merimaisemien ystävä, joka kuitenkin tänä kesänä kesäloman alkajaisiksi suuntaa vuorille vaeltamaan. 🙂
Upeita kuvia!
maailmanaarella
17.5.2015 at 19:54Voi, ihanaa. Vaeltaminen vuorilla kuulostaa niin hyvältä! Sveitsi-Ranska-reissullani sain viimeistään todeta, että kyllä niissä vuorissakin on jotain taikaa.
Ida - idaloveslife
17.5.2015 at 19:55Olipa mukava lukea tätä kun oli vielä tuo Ansku BCN:n postaus melko tuoreessa muistissa. Maisemat ovat tosiaan kuvissasi huikaisevat! Ymmärrän täysin tämän sydämen täyskäännöksen 🙂 Kävin pääsiäisen aikaan Itävallassa Hintertuxin jäätiköllä Panorama 360°-tasanteella, joka oli 3250 metrissä, sieltäkin aukeni aikamoiset näkymät! Täytyy kyllä tuo Midikin päästä tsekkaamaan.
maailmanaarella
17.5.2015 at 19:57Käy Ida ihmeessä Midillä! Onko sulla blogissa kuvia Hintertuxin jäätiköstä? Pitääkin käydä katsomassa. Uskon etä sekin oli upea!
Ida - idaloveslife
19.5.2015 at 14:50Ei vielä ole, mutta lähiaikoina tulossa, tulen vaikka vinkkaamaan sitten 🙂
Ansku BCN
17.5.2015 at 20:23Hei kiva, jos postauksestani oli edes jotain iloa, edes inspiraatiota :). On tuo kyllä huikea paikka, suosittelen kaikille ehdottomasti, jotka tuolla päin liikkuu!
maailmanaarella
17.5.2015 at 20:25Ihan samaa mieltä Anskun kanssa! Kannattaa käydä – jopa vähän pitemmän matkan takaa :).
Laura Santanen
18.5.2015 at 11:39Kauniita maisemia. Itse olen aina valinnut trooppiset tai vaikka karut kohteet lumisten vuorten sijasta, ehkä olisi aika suunnata välillä valkoisiinkin maisemiin.
maailmanaarella
18.5.2015 at 11:45Minullakin tämä oli ensimmäinen kerta kuin lähdin lumikohteeseen, tosin muut päivät vietin tällä reissulla Geveve-järven rannalla missä olikin sitten aurinkoa ja kesää :).
Terhi / Muru Mou
18.5.2015 at 19:30Ah, mitkä maisemat!! Olisin varmasti minäkin pelännyt ylös päin mennessä, jostain syystä alastulo yleensä onnistuu astetta kivuttomammin 🙂
maailmanaarella
18.5.2015 at 19:31Ihan totta! Alas tullessa olin niin tohkeissani kaikesta näkemästäni, etten muistanut enää pelätä :).
Köyhäillen Genevessä | Maailman äärellä
19.5.2015 at 12:41[…] Jos vuokraat auton, noin tunnin ajomatkan päässä Alpeilla on Chamonix’n viehättävä kaupunki, jossa pääset ihailemaan upeita vuoria. Chamonix’sta kannattaa ehdottomasti nousta gondolihissillä Aguille du Midille! […]
Kohteena maailma
19.5.2015 at 22:15Kauniita on maisemat, ei voi muuta sanoa! Tosta Midi:ltä lähtee yksi maailman kuuluisimmista off-piste reiteistä nimeltä Vallée Blanche. Sanotaan, että jos laskettelee ja taidot sallii, niin se pitäisi kokea kerran elämässä 🙂
maailmanaarella
19.5.2015 at 22:18Minun pitäisi ainakin treenata laskemista melkoisesti, että uskaltautuisin! Näytti aika pelottavalta…
Miika ♥ Gia | matkakuume.net
21.5.2015 at 17:28Oi mitkä maisemat!
Näin korkeanpaikankammoisena tosin ottaa ihan kunnolla vatsasta ajatellakaan noita paikkoja. 😀
lena / london and beyond
22.5.2015 at 19:33oh my mitä maisemia! 🙂 Mä oon tosi harmissani siitä etten ole koskaan Alpeilla käynyt. Rakastan noita vuoria ja ne näyttävät niin kauniilta yläilmoista!
maailmanaarella
22.5.2015 at 19:44Nyt sitten Lena suunnittelemaan reissua Alpeille! Minä jo vähän haaveilen maastopyöräretkestä Itävaltaan.
veerabianca
23.5.2015 at 13:10Mä oon aina kanssa ihan vannoutunut meri-ihminen, mutta nää kuvat jo on ihan hullun huikeita! Pitänee varmaan itsekin ottaa nokka tohon suuntaan, tähän asti oon ihastellut noita maisemia vaan lentokoneen ikkunasta!
maailmanaarella
23.5.2015 at 13:36Kannattaa suunnata myös vuorille! Oli huikea kokemus. En ois arvannu, miten paljon voisin ihastua vuoriin <3.
Jepa / Unelmatrippi
23.5.2015 at 21:24Ihanaa lukea juttuja Alpeista. 🙂 Olen käynyt tuolla Chamonix’n tietämillä automatkan yhteydessä. Alpit ovat olleet mulle aina yksi Euroopan parhaista, ellei paras, asia. Siellä on niin mahtavia maisemia, kuten näistä sinun kuvistasikin on nähtävissä – vau! Noin paljoa lunta en ole koskaan päässyt Alpeilla näkemään, kun olen aina matkustellut siellä seuduilla kuumimpaan kesäaikaan. Haaveena on jonain päivänä käydä siellä laskettelureissulla.
maailmanaarella
23.5.2015 at 21:36Laskettelureissu olisi varmaan ihan huippu! Minun pitäisi kyllä eka treenata vähän helpommissa rinteissä, niin kauan on edellisestä laskusta, että taidot on varmasti päässeet ruostumaan!
Jepa / Unelmatrippi
24.5.2015 at 13:35Mullakin on taidot todella pahasti ruostuneet, mutta ilmeisesti itseluottamusta löytyy (liikaakin? :D), kun olisin siitä huolimatta ihan intoa täynnä lähdössä vaikka heti niillä vähäisilläkin taidoilla. Anything for those mountains. <3
maailmanaarella
25.5.2015 at 15:50Sehän on vaan hienoa, että on itseluottamusta! Minä muutama talvi sitten yritin harjoitella lumilautailua mutta niinhän siinä kävi, että onnistuin kaatumaan melkosen pahasti ja käteni murtui. Sen jälkeen oon ollut hieman varovaisempi…
Mirje / Kotona kaikkialla
25.5.2015 at 15:28Meri- ja järvimaisemat on munkin sydäntä lähellä, mutta aika vaikuttavat nämä vuoristonäkymät! Millaistakohan siellä on kesällä, jos lisäisi roadtripin suunnitelmaan?
maailmanaarella
25.5.2015 at 15:42Luulen, Mirje, että Alpit on kesälläkin käymisen arvoinen! Minä ainakin innostuin vuorista ja nyt hieman suunnittelen, etä lähtisin joskus Itävaltaan pyöräilemään. Hierojani kertoi, että oli ollut Itävallassa pyörillä vuorilla ja olivat muun muassa käyneet uimassa vuoripuroissa. Kuulosti aivan ihanalta. Voi kun olisi niin paljon kaikkee ihanaa, mitä haluaisin nähdä ja kokea! Vau, sinä olet lähdössä roadtripille. On varmaan ihana tehdä suunnitelmia.
Annika Ruohonen
3.6.2015 at 10:55Huikeat maisemat kertakaikkiaan. Veri pakenee raajoista jo kuvia katsoessa… 🙂 Korkeat paikat (eivätkä ahtaat) ole minua varten, mutta vuoristoissa on kyllä ihan oma kiva tunnelmansa. Tosi kivasti kirjoitettu tämäkin juttu, Heidi!
maailmanaarella
3.6.2015 at 19:26Kiitos Annika. Meidän seurueessa oli myös yksi korkeanpaikan kammoinen, mutta yllättävän hyvin hänkin reissusta selvisi. Maisemat oli niin huikeat, ettei siinä ihastelulta ehtinyt pelätäkään ?.
Kauneuden turruttamat | Maailman äärellä
6.6.2015 at 21:27[…] aikamoinen ahmatti, päivän ohjelmaamme kuului Alppi-kaupunki Chamonix’n ja vuorenhuippu Aguille du Midin lisäksi järvenrantakaupunki Annecy, ja pakon sanelemana myös pienoinen La Roche-Sur-Foron. […]
Johanna @ Out of Office
24.2.2017 at 22:11Uijui. Olit linkittänyt tämän yhteen Sveitsin vuoristohaikkiini – mutta olin Reissupostausten sunnuntaistriimiä suorittaessani niin kiireinen etten klikannut. Tänään klikkasin.
Huikeita maisemia, huikeita kuvia. Ja yhdessä kuvassa James Bond kauniin Bond -tytön kanssa <3
Maailman äärellä / Heidi
24.2.2017 at 22:20Hih, Bond ja Bond-tyttöpä hyvinkin ?. Mutta maisemista olen niin samaa mieltä. Tämä taisi olla yksi niitä käänteentekeviä reissuja, jonka jälkeen olen yhä useammin valinnut meren sijaan vuoret. Mutta ylös meno oli kyllä vähän ahdistavaa. Jos sinä olet korkeanpaikankammoinen olen minä ahtaan ja keikkuvan paikan kammoinen. Korkealla on usein niin huimat maisemat, etten muista korkeaa pelätä ?.
Huomenaamuna herätyskello soi aamukolmelta. Pitäisi kai kohta yrittää nukkumista.
katja/jumalainenseikkailu
3.3.2017 at 11:54Melkoiset maisemat 🙂 Alppiin ei kyllä kyllästy. Itse olen myös vannoutunut meri-ihminen, mutta kyllä nuo vuoretkin vetävät puoleensa. Uusin unelmani onkin kiivetä Kilimanjarolle, kylläkin täytyy mennä ensin vähän johonkin matalammalle vuorelle kiipeilemään.