Moskova on sekoitus keskiaikaa, renessanssia, uusgoottilaisuutta ja modernia kaupunkielämää. Sen prameat talot ja auringonvalossa hehkuvat kirkkojen kullatut sipulikupolit oikein kisailevat turistien huomiosta. Tässä Euroopan suurimmassa metropolissa kaikkea on vähän enemmän, kaikki on vähän suurempaa ja komeampaa. Ollaanhan suuressa ja mahtavassa Moskovassa.
Moskova todellakin pääsee yllättämään minut – epäluuloisen turistin. Olen kuvitellut, että Tolstoi kuljettaisi minut Stalinin neuvostoaikaan, harmaaseen suurkaupunkiin, jonka kolkoilla kaduilla saisi pelätä niin taskuvarkaita kuin miliisejäkin.
Erityisesti miliisejä – olinhan lukenut varoittavia sanoja korruptoituneista lainvalvojista, jotka vaanivat kadunkulmissa pahaa-aavistamattomia turisteja.
Eräs Moskovaan matkoja järjestävä yritys varoittelee muun muassa näin:
Jalankulkijat ovat lainsuojattomien asemassa, joten katua ylittäessä tulee liikkua ripeästi. Venäjällä on nollatoleranssi ja kumarassa kulkevat voivat joutua miliisin hoiviin. Miliiseillä on oikeus tarkastaa henkilöllisyys missä ja milloin tahansa. Passin ja/tai maahantulokortin puuttuminen voi johtaa 100–500 ruplan sakkoihin miliisistä riippuen. Venäjällä korjataan alta aikayksikön “unohtuneet” esineet. Taskuvarkaat voivat yllättää väen tungoksessa. Ulkomaalaisia huiputetaan turhan usein. Älä luovuta miliiseille arvoesineitäsi, lompakkoa tms.
Toisin kuin olen pelännyt, Moskovan keskustan kaduilla minua eivät tule vastaan harmaat betonimöhkäleet eivätkä edes varjoissa luimistelevat tylyt miilisit vaan kohtaan kauneutta, joka on kuorrutettu sokerihunnulla.
Kevätauringon paisteessa pastellivärein maalatut koreat talot henkivät kepeää arvokkuutta. Katuja koristavat kukkaistutukset ja hempeät koristeet, jotka lennättävät ajatukseni romanttiseen Pariisiin. Täällä romantiikka vaan ei ole aivan niin hienostunutta ja aivan niin vähäeleistä kuin Pariisissa. Moskovassa kun ajatellaan suuresti. Kaikkea pitää olla paljon, ja tärkeintä ovat suuret linjat.
Mitä sanot esimerkiksi näistä?
Skandinaavisen pelkistettyyn tyyliin tottununeelle esteetikolle tämä ylenmääräinen koristeilla leikittely aiheuttaa melkein ahdistusta, mutta eipä Moskova ole ainakaan harmaa. Itse asiassa minua hämmästyttää, miten paljon Moskovassa on myös kauniisti hoidettuja puistoja ja viheralueita.
Tarjolla luksusta ja matkamuistokrääsää
Shoppailuun hurahtanut hurahtaa varmasti Moskovassakin, ja jos kukkaroon on kertynyt ylimääräisiä ruplia, ne on helppo tuhlata Moskovan keskustan upeissa putiikeissa, joista monet sijaitsevat kävelykadun varrella, uskomattoman kauniissa rakennuksissa. Moskovan tunnetuin ostospaikka lienee 1800-luvun lopulla rakennettu lasikattoinen kauppakeskus GUM, jossa on parisensataa merkkiliikettä sekä useita kahviloita. Turistikrääsää himoitsevan taas kannattaa suunnata Arbatin kävelykadulle.
Minulle riittää tälläkin kerralla näyteikkunoiden ihailu. Shoppailua enemmän olen kiinnostunut näistä uskomattoman koristeellisista fasadeista.
Venäläisen keittiön aarteita
Yksi Moskovan ihanista helmistä on tämä venäläisiä herkkuja tarjoava ravintola Mari Vanna, jonne moskovalaiset ystävämme Alex ja Elena meidät johdattavat aamiaiselle.
Kun ovimies tulee avaamaan oven, on kuin astuisi ajassa vuosikymmeniä taaksepäin.
Me saamme maistettavaksi venäläisiä perinneherkkuja: muun muassa liha-, kala- ja omenahillotäytteisiä pirozhkeja (jotka muistuttavat suomalaisia pasteijoita) sekä syrnikejä eli venäläisiä rahkalettuja. Niiden jälkeen maistelemme ohrapuuroa ja mansikka-granola-jogurttia <3.
Jos venäläinen keittiö kiinnostaa, pääsee Mari Vannaan Moskovan lisäksi myös Pietarissa, Lontoossa, New Yorkissa, Los Angelesissa ja Washingtonissa.
Toinen ravintolalöytömme Moskovassa on paikallisten suosima pieni, modernisti sisustettu ravintola Lepim i Varim, jossa on tarjolla perinteisiä pelmeneitä eli täyttetyjä taikinanyyttejä (ovat vähän niin kuin venäläinen vastine italialaisille ravioleille). Pelmenit tehdään ravintolassa paikan päällä ja asiakkaat pääsevät seuraamaan pelmenien valmistusta.
Pelmenit ovat täällä todella herkullisia eikä hintakaan huimaa: pieni annos pelmeneitä maksaa kolmisen euroa, iso annos viisi euroa. Pelmeneiden kanssa voi valita erilaisia smetanasta, tomaatista, chilistä ja valkosipulsita tehtyjä kastikkeita. Juomaksi on tarjolla olutta, venäläistä kotikaljaa tai kotitekoista mehua.
Kulttuuria ähkyksi asti
Kulttuuria Moskovassa on tarjolla ähkyksi asti.
Kiinnostaisiko keskiaikaiset ikonit, kirkkoaarteet tai venäläisten mestarien maalaukset? Tai haluaisitko nähdä vanhan Troijan aarteen? Vai ehkä sittenkin Matiseen ja Picasson maalauksia? Entä miten olisi balettiesitys 1700-luvulla perustetussa Bolshoi-teatterissa?
Me valitsemme tällä kertaa kulttuurikohteeksemme Tretjakovin taidegallerian, joka on maailman suurin venäläisen taiteen galleria. Galleriassa on jopa 150 000 teosta yli tuhannen vuoden ajalta.
Moskovassa ei itse asiassa tarvitse mennä edes taidegalleriaan tai jonottaa museoon ihaillakseen taidetta. Riittää, että laskeutuu rullaportaita alas maan uumeniin moskovalaiseen metroon. Se on ihan uskomaton.
Katso lisää kuvia Moskovan upeista metroasemista Travellover-matkablogista.
Kreml – Moskovan suuri ylpeys
Moskovan ylpeys on tietysti uskomaton Kreml.
Kremliin mennään sisään Aleksanterin puiston läpi. Olemme hankkineet liput, joilla pääsemme sekä Kremlin asehuoneeseen että katedraaleihin. Yhdistelmälipun hinta on 1200 ruplaa (eli noin 16€).
Suomenkielinen nimitys “asehuone” on varsin harhaanjohtava. Kyseessä on nimittäin aivan satumaisen hämmästyttävä aarrekammio täynnä kullan ja timantin kimmellystä. Tänne on talletettu venäjän ylimystön uskomattomat aarteet. On jalokivin kirjailtuja kirjoja, timanttivaltaistuimia, säihkyviä hevosvaunuja, kuninkaallisten hääpukuja ja tietysti niitä aseitakin. Tällainen yltäkylläinen säihke saa suuni loksahtamaan auki.
(Asehuoneessa valokuvaaminen on kielletty, enkä muuten näe kenenkään uhmaavan kieltokylttejä. Mutta parempi niin. Tämä täytyy nähdä itse!)
Kremlin muurien suojissa on myös toinen toistaan upeampia renessanssiajan kirkkoja ja palatseja. Auringon paistessa kirkkaalta taivaalta kirkkojen kullatut sipulikupolit oikein säkenöivät.
Kaikista korein Kremlin kirkoista on ehkäpä tämä renessanssia edustava Marian kuolonuneen nukkumisen kirkko, jonka italialainen arkkitehti Aristotile Fioravanti suunnitteli vuonna 1470.
Tähän kirkkoon liittyy mielenkiintoista historiaa. Kun Napoleon miehitti Moskovaa vuonna 1812, hänen sotilaansa käyttivät kirkkoa tallina. Palelevat ranskalaissotilaat päättivät lämmitellä ja panivat nuotion palamaan. Polttopuita kun ei siihen hätään löytynyt, pilkottiin sitten 1400-luvun ikonostaasi poltettavaksi.
Kremliltä me jatkamme matkaa Punaiselle torille.
Mutta Punaisella torilla valmistaudutaan maanantain Voitonpäivän juhlallisuuksiin ja tori on aidattu.
Kierrämme kuitenkin katsomassa tätä Iivana Julman 1551-1561 rakennuttamaa Pyhän Vasilin kirkkoa.
Tähänkin kirkkoon liittyy mielenkiintoisia tarinoita.
Legendan mukaan nimittäin Iivana Julma määräsi kirkon suunnittelemien arkkitehtien silmät puhkaistavaksi, jotta he eivät enää koskaan voisi luoda mitään yhtä kaunista.
Kirkko on myös ollut uhattuna pariin otteeseen:
Valloittaessaan Moskovaa Napoleon käski ampua tämän kirkon hajalle, mutta kirkon onneksi sää oli niin sateinen, että ruuti kastui ja tuhosuunnitelmasta luovuttiin.
Toisen kerran kirkko oli uhattuna, kun Stalin suunnitteli purkavansa kirkon paraatijoukkojen tieltä. Tällä kertaa kirkon pelasti arkkitehti Baranovski, joka sai Stalinin luopumaan suunnitelmastaan uhatessaan viiltää kurkkunsa auki. Kirkko pelastui, mutta Baranovski tuomittiin viiden vuoden pakkotyöhön.
Romantikko lähtee risteilemään Moskva-joelle
Kaksi päivää Moskovassa ei riitä juuri mihinkään. Romantikkona katson haikaillen Moskva-joelle, jossa lukuisat risteilyalukset lipuvat eteenpäin. Seuraavalla Moskovan-matkallani minäkin haluan risteilemään!
Ja se kaikkein romanttisin paikka paikka Moskovasta löytyy täältä
Auringonlaskun aikaan me kävelemme Kristus Vapahtajan katedraalille. Tämä kirkko rakennettiin ensimmäisen kerran 1800-luvulla, kun Tsaari I määräsi rakennettavaksi Venäjän suurimman ortodoksisen kirkon Napoleonista 1812 saadun voiton kunniaksi. Rakennustyöt kestivät vuosikausia ja kirkko vihittiin käyttöön vasta vuonna 1883, mutta tämä upea taidonnäyte ei saanut olla rauhassa kuin 48 vuotta, sillä vuonna 1931 se räjäytettiin ilmaan Stalinin määräyksestä. Tilalle oli tarkoitus rakentaa 300 metriä korkea Neuvostojen palatsi, mutta toinen maailmansota keskeytti nämä hurjat suunnitelmat ja palatsin sijaan rakennettiinkin sitten ulkoilmauimala.
Sosialismin kukistuttua Venäjän ortodoksinen kirkko aloitti varainkeruun kirkon uudelleen rakentamista varten, ja nykyinen kopio alkuperäisestä katedraalista valmistui vuonna 2000.
Jotenkin aivan käsittämätöntä!
Katedraalin tarina kuulostaa uskomattomalta.
Ja katedraali on uskomattoman kaunis. Koko katedraalin ympäristö saa minut lumoutumaan. Katedraalille johtavaa siltaa kävellessäni tuntuu jostain syystä, kuin olisin tullut Roomaan.
Auringonlasku saa katedraali hehkumaan.
En olisi alun perin osannut millään aavistaa, että Moskovasta voi löytää tällaista kauneutta.
Että Moskova voisi olla näin romanttinen!
Kiinnostuitko Moskovasta?
Edellisestä postauksestani voit lukea, miten Moskovaan kannattaa matkustaa.
Lue artikkeli Tolstoin kyydissä Moskovaan.
Lue myös, mitä muut matkabloggaajat ovat Moskovasta kirjoittaneet:
Travellover-blogista löydät useita juttuja Moskovasta. (Sieltä löytyy myös se Moskovan rumempi puoli, jolta minä ummistin silmäni.)
Panun matkat -blogissa käydään mm. Kolomenskojella ja Voitonpuistossa.
Myös Alan maailmassa ja Kohteena maailma -blogissa seikkaillaan Moskovassa.
<3
Moskovasta minun matkani jatkuu Pietariin, Pohjolan Venetsiaan…
48 Comments
Johanna @ Out of Office
20.5.2016 at 13:37Hieno, upeilla kuvilla höystetty kertomus! Melkein kuin olisin ollut paikan päällä itse ilman matkustuksen vaivaa.
Ja mikä upea pariskunta tuossa yhteiskuvassa <3
maailmanaarella
21.5.2016 at 10:05Voi kiitos Johanna! KIva jos tykkäsit. Moskova tosiaan pääsi yllättämään. Jotenkin sitä vaan kuvitteli paljon ankeammaksi… Ja junamatkakin oli (huonosti nukuttua yötä lukuun ottamatta) niin näppärä, että ehkä saatan lähteä Moskovaan toisenkin kerran. Mutta välillä pitää kyllä päästä luontoon…
Heh, kiitos myös pariskuntakehuista <3.
lizainlondon
20.5.2016 at 15:38Ja toinen superkiva postaus! 🙂 Tretjakovka on yksi mun suosikkigallerioita koko maailmassa, vaikka lapsuudessa saatoinkin joskus kiukutella, että kuinka kauan meidän vielä pitää katsoa taidetta :p. En teinnytkään, että Stalin suunnitteli myös Pyhän Vasilin kirkon purkamista, vaikka ei kyllä mikään ihme, kun koko ortodoksinen perintö pyrittiin tuhoamaan mahdollisimman tehokkaasti. Onneksi kirkko säästyi! Ja hei, sainpahan tästä myös hyvän ravintolavinkin seuraavaa matkaa varten, tuossa pelmeenipaikassa on nimittäin päästävä käymään!
maailmanaarella
21.5.2016 at 10:08Oi kiitos Liza :). No en ihmettele yhtään, jos lapsena vähän kiukuttelitkin. Minäkin tykkäsin kovasti Tretjakovasta, jos aikaa olisi ollut enemmän, olin halunnut käydä myös Puskinin museossa. Moskovan historian on kyllä tosi värikäs! Ja onneksi tosiaan tämä upea kirkko säästyi. Me saimme paikallisilta vinkin tähän pelmeenipaikkaan, ja se olikin tosi, tosi kiva! Ja edullinen :). Söime siellä plajon parempia pelmineitä kuin Pietarissa!
sonjanette | FIFTYFIFTY
20.5.2016 at 19:13Oi että, onpa ihanan näköistä! Kävin juuri itse ensimmäistä kertaa Venäjällä maaliskuussa Pietarissa. http://www.rantapallo.fi/fiftyfifty/2016/04/03/27-venaja-upeusoverit-tsaarin-ajan-pietarissa/ Minusta se oli myös lumoavan kaunis kaupunki. Moskova näytti kyllä näissä kuvissa jotenkin paljon “raikkaammalta”, ehkä se oli se punaisen värin vähyys. 🙂 Tuo perheravintola näyttää kyllä kerrassaan hurmaavalta!
maailmanaarella
21.5.2016 at 10:13Mekin käytiin samalla reissulla tosiaan myös Pietarissa (elämäni ensimmäistä kertaa). Pietarista olinkin kuullut niin paljon kehuja, että sen kauneus ei niin päässyt yllättämään, mutta toki ihmettelin, että miksi ihmeessä en ollut aiemmin käynyt Pietarissa, vaikka se on niin upea. Ja täältä Savonlinnasta Pietariin pääsee yhtä nopeasti kuin Helsinkiinkin! Jos viisumia ei tarvitsisi hankkia, tulisi siellä varmasti käytyä useammin.
Mari Vanna oli aivan ihastuttava ravintola! Ja sellainen on tosiaan myös Pietarissa. Vaikka ei tietenkään ihan samanlainen… Miksiköhän en muistanut Pietarissa käydä sitä testaamassa. No, ensi kerralla.
Kiitos linkistä juttuusi! Menenkin heti lukemaan sen :).
pia/aurinkokujalla
21.5.2016 at 13:14Upeat kuvat ja hyvin kirjoitettu, minustakin tuntui kuin olisin ollut mukana.
Osallistuppas kastehelmi arvontaan.
Hyvää lauantai päivää sulle.
maailmanaarella
21.5.2016 at 13:27Kiitos Pia. Kiva että sain kuljettaa sinua pitkin Moskovan kauniita katuja blogini avulla. Käynpä kurkkimassa blogiasi :).
Inari
21.5.2016 at 15:14Kiitos taas kerran <3 Moskovan matka suunnitteilla 🙂
maailmanaarella
22.5.2016 at 19:13Eipä kestä Inari <3. Jee, hienoa, jos olet päättänyt lähteä Moskovaan :).
Stacy Siivonen
22.5.2016 at 20:03Moskovaan on pitänyt lähteä, mutta se on jäänyt syystä tai toisesta. Enitenhän minua tietysti kiinnostavat puistot ja banjat. Stalinhan suunnitteli valtavaa Neuvostojen palatsia, mutta paikalle tuli vain altaat, jotka olivat avantouimareiden suosiossa. Ilmeisesti altaita ei ole enää, kun on kirkko. Minusta kyllä altaat ovat parempi.
Kumma viha pappiskoulutuksen saaneella Stalinilla oli kirkkoja kohtaan. Tietysti kommunismi on puhdasoppisimmillaan ateistista, mutta kokikohan hän jumalan kilpailijakseen, mene tiedä.
Oma kuvani Moskovasta on se, että siellä kaikki pyörii rahan ympärillä ja kun Venäjä on keskusjohtoinen, niin raha hyödyttää kaikkein eniten juuri Moskovaa.
maailmanaarella
23.5.2016 at 11:16Joo, ei ole enää altaita, nyt on kirkko. Mutta kirkko on komea, minusta taas paremoi kuin altaat :). Ja puistoja Moskovassa on yllättävänkin paljon, ja puistomaisia kävelykatuja. Banjalla ei tällä kertaa päästy käymään :). Rahan pääkaupunkihan se Moskova taitaa olla, mutta yllättävän leppoisa tunnelma siellä nyt oli. Osittain johtui siitä, että oli pitkät vapaat ja moskovaliset olivat lähteneet vissiin omille datsoilleen tms. Oli yllättävän rauhallista näin suureksi kaupungiksi.
Teija / Lähdetään taas
22.5.2016 at 22:18Tosi hienoja kuvia! Ja onpa tosiaan paljon eloisamman näköinen kaupunki, kuin mitä itsekin olen ajatellut. En ole varsinaisesti haaveillut Moskovasta, mutten pistäisi pahitteeksi, vaikka sinne tulisikin tilaisuus lähteä. Tämä postaus herätti kyllä mielenkiinnon.
maailmanaarella
23.5.2016 at 11:17Kiitos Teija! En minäkään ollut haveillut Moskovasta. Lähdin miehen houkuttelemana kun moskovalaiset tuttavamme olivat jo moneen kertaan pyytäneet. Mutta onneksi lähdin. Kiva oli yllättyä näin positiivisesti!
Ansku BCN
23.5.2016 at 11:08Onpas hyvin erinäköistä Moskovaa näissä kuvia kuin mielikuvissani! Nyt alkoi kiinnostaa, vaikka aiemmin olen ajatellut, että seuraava Venäjänkohteeni olisi Pietari (olen siis käynyt aiemmin vain Karjalassa ja se on kyllä hyvin erinäköistä kuin näissä kuvissa :D)!
maailmanaarella
23.5.2016 at 11:19Koska Venäjälle joutuu hankkimaan joka tapauksessa viisumin, minun ehdotus on, että yhdistä pitkään viikonloppuun molemmat: Pietari ja Moskova. Näin me teimme ja oli hieno reissu. Toki enemmänkin aikaa molemmissa kaupungeissa olisi viihtynyt, mutta paljon me ehdittiin näinkin.
Laura / Laura's Itinerary
23.5.2016 at 12:19En ole viela kaynyt Moskovassa, mutta kun menen, kaivan taman postauksen kylla esille.
Odotan innolla tekstiasi Pietarista, siella olen vuosia sitten kaynyt, ja muista kaupungin varikkyyden… En kuitenkaan muista, etta se olisi noin ylikoristeltu, kuin Moskova. Se selviaa varmasti siita postauksestasi sitten myos 🙂
maailmanaarella
23.5.2016 at 18:54Ihana, kiitos Laura. Yritän tällä viikolla ehtiä kirjoittamaan Pietarista. Sekin upea kaupunki, mutta toki siellä oli taas aivan erilainen tunnelma kuin Moskovassa.
Tanja/Levoton Matkailija
23.5.2016 at 15:07Moskovassa olisi kiva joskus käydä 🙂 Pietari on nähty, samoin Viipuri. Pietarissa mua jännitti myös miliisit, koska niistä oli varoiteltu monissa paikoissa. Mutta missään en miliisejä nähnyt, eikä muutenkaan ollut mitenkään “uhattu” olo. Jotenkin Moskovassa kiinnostaisi eniten Leninin mausoleumi 😀
maailmanaarella
23.5.2016 at 18:57Me ei päästy Leninin mausoleumiin, kun Voitonpäivän harjoituksien takia siellä oli aitoja ja muita sulkuja. No, ehkä ensi kerralla. Eilen juuri suunnittelin anoppini kanssa, että lähdettäisi kesällä risteilylle Viipuriin. Tänään kyllä juttelin yhden viipurilaisen kanssa ja se vähän varoitteli, ettei siellä ole oikein mitään ihmeellistä… No, se selviää käymällä siellä. Tykkäsitkö sinä Viipurista?
Tanja/Levoton Matkailija
24.5.2016 at 23:08Mun mielestä Viipuri oli ihan kiva paikka. Olin siellä risteilyllä kesällä 2011. Lappeenrannasta lähdettiin ja Viipurissa taidettiin olla 2 yötä. Monrepon puutarha oli kaunis paikka, siellä saa hyvin kulumaan melkein koko päivän.
Rouva Sana
23.5.2016 at 15:38Iik, tuo Mari Vanna on ihan huikean oloinen paikka <3.
Mietin tämän tarinan jälkeen enää vain, miten pilvet ja taivas loistavat niin kauniina kuvissasi… <3?
maailmanaarella
23.5.2016 at 18:58No se todellakin oli ihan super ihana. Ja minä pöhkö en muistanut Pietarissa käydä testaamassa Mari Vannaa.
Kamerani taisi ihastua Moskovaan, ja ehkäpä ihastus näkyy hehkuna kuvissa <3
duunireissaaja
23.5.2016 at 17:53Venäjä on minulle täysin tuntematonta seutua. Töitä siellä on työkavereiden mukaan hankala tehdä, joten olen ollut tyytyväinen kun ei ole tarvinnut kokeilla. Mutta turistina, kenties sittenkin.
maailmanaarella
23.5.2016 at 19:02Turistille Moskova oli kyllä kiva, yllättävän kiva! Busineksen teosta Moskovassa en sitten osaakaan sanoa mitään. Hyvä aika matkustaa Moskovaan on jokin pidennetty lomapyhä, kun suuri osa moskovalaisista lähtee itse pois kaupungista loman viettoon. Teilläkin oli tosi väljää. Ei olisi uskonut, että kyseessä on niin suuri kaupunki. Niin, ja turiste oli paljon vähemmän kuin Pietarissa.
virpis (@taynnatieontar1)
23.5.2016 at 22:12Siis aivan mielettömän upealta näyttää Moskova! Mielenkiintoisia tarinoita myös vaikka vähän julmaakin välillä, mutta sekin on osa näiden upeiden paikkojen historiaa.
maailmanaarella
24.5.2016 at 09:36Moskova kätkee tosiaan rakennuksiinsa paljon mielenkiintoista historiaa. Ja komea se kaupunki on, sitä ei voi kieltää. Ja kaikki krumeluuri ja kimallus huipentuu, jos astuu sisään Kremlin “asehuoneeseen”, joka on niin mieletön!
Martina
24.5.2016 at 07:44Täytyy myöntää ettei Moskova ole houkutellut oikeastaan koskaan juurikin kaikkien pelotteluiden ja kauhutarinoiden takia, mutta tämä postaus näytti Moskovan aivan uudessa valossa. Niin kaunista! Venäläinen ruoka on kuitenkin kiinnostanut pitkään ja viittaus Roomaan saa aina mielenkiintoni heräämään. 🙂 Ehkä Moskovalle täytyy antaa vielä mahdollisuus.
Martina
24.5.2016 at 07:44Täytyy myöntää ettei Moskova ole houkutellut oikeastaan koskaan juurikin kaikkien pelotteluiden ja kauhutarinoiden takia, mutta tämä postaus näytti Moskovan aivan uudessa valossa. Niin kaunista! Venäläinen ruoka on kuitenkin kiinnostanut pitkään ja viittaus Roomaan saa aina mielenkiintoni heräämään. 🙂 Ehkä Moskovalle täytyy antaa mahdollisuus.
maailmanaarella
24.5.2016 at 10:38Moskova yllättäen toi jopa Rooman mieleeni :). Ei minuakaan Moskova etukäteen houkutellut yhtään. Siksi olikin niin suuri ilonaihe, kun Moskova osoittautui joksikin ihan muuksi kuin olin kuvitellut, niin paljon kauniimmaksi.
Saana Jaakkola
24.5.2016 at 17:33Osasitpa kertoa Moskovasta niin kauniisti, että herätit pienen halun matkustaa itänaapuriin! 🙂 Sellaisen reissun varalle pitääkin tallentaa tämä postaus matkailukirjanmerkkeihin.
maailmanaarella
29.5.2016 at 17:45Voi kiitos Saana kivasta kommentistasi! Kiva kuulla, jos sain herätettyä kiinnostuksesi Moskovaan. Se oli todellakin vierailun arvoinen kaupunki, vaikka lähdinkin reissuun hieman vastahakoisesti :).
Laura / Tuntemattomaan ja takaisin
25.5.2016 at 11:40Mun mielikuvissa Moskova onkin kaunis, mutta omalla, venäläisellä tyylillään. Kuvistasi puolestaan huokuu aika yllättäen jopa varsin keskieurooppalainen tunnelma. Mua Moskova kiinnostaisi kyllä kovasti ja erityisesti baletti siellä voisi olla upeaa nähtävää. Toistaiseksi vain Pietarissa olen käynyt, joten toivottavasti ensi kerralla idemmäs! Myös Pietarista jäi mieleen juurikin tosi kauniit metroasemat.
maailmanaarella
29.5.2016 at 17:46Onpa kiva kuulla, että edes jollain on positiivisia ennakkokäsityksiä Moskovasta! me ei ehditty näin lyhyellä ajalla balettiin, mutta jäipähän jotain seuraavaankin kertaan. Luulen, että kyllä joskus vielä palaan Moskovaan.
jpkukkonen
26.5.2016 at 16:43Ai että, kuvat näyttävät mahtavilta 🙂 Tarkoitus oli mennä jo kesällä Moskovaan, mutta näyttäisi siirtyvän ainakin syksyyn tämä kokemus. // Sir Bizler
maailmanaarella
29.5.2016 at 17:47Kiitos Sir Bizler :). Moskovassa oli kyllä mahtavuutta kerrakseen. Yllättävän upea paikka. Hienoa, jos sinäkin jo suunnittelet sinne matkaa.
pschildt
27.5.2016 at 08:36Melkein tuli mieleen, että pitäisiköhän jonkintasoisista periaatteistaan jo kohta tinkiä ja käydä sittenkin tuo kaupunki katsastamassa ihan itsekin – me päätimme Krimin valloituksen jälkeen olla, toistaiseksi, menemättä Venäjälle ja toisaalta onhan kaikkea muutakin niin paljon jonossa, ettei tuo nyt niin paljoa haittaakaan. Mutta silti …
maailmanaarella
29.5.2016 at 17:49En minäkään oikeastaan halunnut matkustaa Moskovaan, mutta kun moskovalaiset tuttavamme olivat jo pitemmän aikaa pyytäneet meitä käymään, emme enää kehdanneet olla menemättä. Onneksi mentiin – ehdottomasti kokemisen arvoinen kaupunki. Ruplan kurssi on nyt niin alhaalla, että suosittelen harkitsemaan matkaa ja tinkimään periaatteista :).
Reetta / Matkasto
27.5.2016 at 23:02Huhhuh, kylläpä oli uskomattomia kuvia!! Tunsin piston omassatunnossa, kun en ole käynyt Venäjällä ollenkaan. Minulla on ollut ihan samanlainen kuva harmaista betonikolosseista, mutta turhaan näköjään! Moskovan taideaarteet ovat kyllä vertaansa vailla. Etenkin Ilja Repinin teoksia olen ihaillut lapsesta asti, niitä olisi hienoa nähdä livenä.
maailmanaarella
29.5.2016 at 17:52Kiitos Reetta! Moskovan keskustassa ei tosiaan ole mitään betonikolosseja vaan uskomattoman kauniita vanhoja rakennuksia. Ja Ilja Repeniä on Tretjakovon taidegalleriassa koko salin täydeltä! Joten kyllä sinun on matkustettava Moskovaan ;).
lena / london and beyond
28.5.2016 at 10:26Upea kuva teistä! 🙂 Moskova on kaupunki, joka yllätti minut ihan täysin. Ensimmäinen kertani Venäjällä, vähän rähjäinen lentokenttäjuna… mutta sitten. Pääsimme keskustaan ja vau, metro oli jo itsessään upea samoin tietenkin kaikki nähtävyydet. Kaupunki on uskomattoman kaunis ja tietysti kaunis kesäpäivä auttoi asiaa. Mieli tekisi seuraavaksi Pietariin. Kysymys kuulukin, miksi en ole siellä vielä käynyt, itsensä on tullut raahattua maailman äärin mutta Pietari on jäänyt välistä. Odottelen juttua. 🙂
maailmanaarella
29.5.2016 at 17:53Kiitos Lena! No näin kävi tosiaan minullekin! Kaupunki oli ihan vastakohta sille, mitä olin kuvitellut. Myös Pietari oli ihana :), ja vihdoin sain juttunikin Pietarista pakettiin.
Outi/Maa Quzuu
28.5.2016 at 13:35Moskova näyttää aivan upeelta ja prameelta! Ei ehkä semmonen oma unelmien kaupunki, mutta käymisen arvoinen ehdottomasti. Olishan tuolla ihmeteltävää, kulttuuria ja mielenkiintoista historiaa!
Mia / Elämää ja Matkoja
28.5.2016 at 15:07Ihan mielettömän upeita kuvia ja satumaisia rakennuksia. Ja metroasema on hyvä esimerkki siitä, miksi tehdä rumaa, kun voi samalla vaivalla tehdä kaunistakin.
Moskovassa 70-80-luvulla työnsä puolesta matkanneilta olen kuullut niin hurjia kertomuksia ja sattumuksia matkoilta, että Venäjä ei ole tuntunut mitenkään houkuttelevalta matkailumaalta, mutta tällä postauksella saat minut melkeinpä pyörtämään päätökseni olla matkustamatta itäiseen naapuriin.
Lotta Watia | Unagidon
28.5.2016 at 19:04Onpa tosiaan ihanan värikästä ja vehreää, hyvä tuuri sattunut kelienkin suhteen. Harmillisesti olen johonkin hukannut filmikameralla ottamani kuvat Moskovasta. Ehkä siksi muistikuvakin on harmaa, kun ei oikein enää muista. Kiinnostaisi kovasti käydä uudelleen. Ehkä sitten, kun vielä joku kerta lähtee Trans-Siperialle. 🙂
Kohteena maailma
29.5.2016 at 16:35Hienosti kirjoitettu Moskovasta, upeasta kaupungista! Tässähän tunsi liikuvansa omalla reissulla siellä 🙂 Kiitos linkkauksesta!
katja/jumalainenseikkailu
6.1.2017 at 18:12Tulipa ikävä Moskovaa!Olen ollut siellä töissä pari kuukautta ja käynyt useamman kerran, mutta en ole vielä blogiini kirjoittanut yhtään juttua Moskovasta. Nyt täytyy keksiä tikusta asiaa kaupunkiin…
Huvitti, että sinulla on samanlainen takki näköjään kuin minulla – takki, jonka olen ostanut, koska se on mielestäni venäjähenkinen 🙂
Maailman äärellä / Heidi
6.1.2017 at 18:24Kiitos Katja kommentistasi. Sinulla onkin sitten varmasti enemmänkin ihania vinkkejä Moskovaan. Kirjoita ihmeessä! Luulen, että mobella suomalaisella on ennakkoluuloja Moskovasta.
Meillä oli onni saada ensimäiseksi päiväksi paikkallisoppaat, ja mm. nämä ravntolavinkit saatiin näiltä moskovalaisilta ystäviltämme. Erityisesti ihastuin Mari Vannaan.
Hih, tämä onkin lempitakkini. Oikein odotan kevättä, kun saan taas takin ottaa käyttöön :).