Kuvanäyttely vie Saimaalta savannille ja porojen pohjolaan

Kaikki alkoi yhdestä kuvasta.
Tai oikeammin kahdesta, identtisestä.

Pakkashuurujen koristama Saimaa talven kylmimpänä aamuna oli houkutellut minut ja Jaanan linnan liepeille kuvaamaan. Emme silloin vielä tunteneet toisiamme, emmekä kuvauspäivänäkään toisiimme törmänneet. Törmäsimme vasta virtuaalimaailmassa, Instagramissa, missä Jaana huomasi kuvani ja säikähti.
– Miten se kuva nyt siinä on? Enhän sitä vielä julkaissut.
Meni tovi tajuta, ettei kuva ollutkaan hänen vaan minun.

Tästä alkoi ystävyys.
Ja niitä samanlaisia kuvia tuli myöhemmin lisääkin.
Olin löytänyt kuvasiskoni.

Joten kun ihana Iina Tiittalan kartanolta kysyi minulta, pitäisinkö kartanossa valokuvanäyttelyn, tiesin heti, kenen kanssa sen pitäisin.

Näin sai alkunsa valokuvanäyttely
Maailman äärellä – Saimaalta savannille ja porojen pohjolaan.

valokuvanayttely
Minä ja kuvasiskoni Jaana Tiittalan kartanolla.
Maailman äärellä – SAimaalta savannille ja porojen pohjolaan
24.6. – 10.8. 2019 | Tiittalan kartano

Näyttely avautuu yleisölle Tiittalan kartanossa Sulkavalla 24.6.   Se vie katsojan vesille Saimaalle, sumuisiin aamuihin ja pakkashuuruisiin päiviin, ja jatkaa Saimaalta Pohjois-Karjalan kautta pohjoiseen, sinne missä suo hehkuu mystiikkaa ja tykkypuut luovat taianomaisen tunnelman.

Kotoisten Suomi-maisemien lisäksi näyttelyssä nähdään kuviani Färsaarilta, Sri Lankasta, Etelä-Afrikasta ja aina Chilen Patagoniasta asti. 

valokuvanayttely
Kiitos apupojat Ismo ja Pasi. Ilman teitä näyttelyä ei olisi saatu ripustettua!
valokuvanayttely
Työn touhussa. Kuva: Jaana Paananen

Tarinoita kuvien takaa

Kaikki näyttelyn kuvat ovat minulle merkityksellisiä. Niihin kaikkiin liittyy jokin tarina. Niin kuin se, kun halusin näyttää uuden rakkauteni – vuoret – omalle rakkaalleni. Sitä varten piti matkustaa maailman ääriin, Chilen Patagoniaan asti. Tältä unohtumattomalta matkalta on tallentunut näyttelyn kuva Haluan viedä sinut vuorille.
(Lisää tästä tarinasta voit lukea aiemmasta postauksestani Minä haluan viedä sinut vuorille.)

Näyttelyn teos Rakkaustekoja, kuva sumuisesta pastelliaamusta ja soutajasta Pohjois-Karjalassa, on minulle myös erityisen tärkeä. Tämä kuva on omistettu omalle rakkaalleni, mutta myös kaikille muillekin miehille, jotka ovat valmiita tekemään rakkaustekoja rakastamiensa naisten puolesta. Tosin teoksen nimi kääntyi ripustuspäivänä apupoikiemme suussa Pakotetuksi soutajaksi. Siitä voi sitten miettiä, kuka on joukon romantikko ja kuka ei.

valokuvanayttely
Kuvassa yksi rakkaista – Onnellisten aamu. Kuva: Jaana Paananen

Koska Saimaa on minulle tärkeä, halusin näyttelyyn mukaan minun rakkausoodini Saimaalle eli kolmen kuvan sarjan Minä haluan näyttää sinulle Saimaan I – III  . Päivästä, jolloin nämä kuvat syntyivät, voit lukea täältä.

Totta kai näyttelyyn piti saada myös yksi norppa, muisto viime kesän uskomattomimmasta kohtaamisesta ♥.

valokuvanayttely
Jaanan sylissä minun uusi rakkaus Hippu.
valokuvanayttely
Jaana ja taustalla Jaanan ihanuuksia.
valokuvanayttely
Jaana ja Tiittalan ihana Iina.
valokuvanayttely
Ripustus valmis. Nyt voi hetken hengähtää. (Taustalla teossarja Minä haluan näyttää sinulle Saimaan.)

Kiitos Ninan kuvamaailma ihanasta palvelusta

Apupoikien Pasin ja Ismon sekä kuvasiskoni Jaanan lisäksi näyttelyä ei olisi syntynyt ilman Ninan kuvamaailman Ninaa ja Tomia. Teetimme Jaanan kanssa kaikki näyttelykuvat Ninan kuvamaailmassa Tampereella. Kaikki kuvat ovat pigmenttivedoksia Hahnemuhle Photo Rag Satin -paperille ja osa kuvista (kaikki isommat työt) on pohjustettu alumiinille. Kaikki näyttelytyöt on valmistettu museoiden hyväksymällä tekniikalla.

Nina ja Tomi olivat  superystävällisiä ja kärsivällisesti vastasivat miljooniin kysymyksiimme eivätkä hermostuneet, vaikka projektin mittaan toiveemme muuttivatkin muotoaan.
Kiitos siis Nina ja Tomi!

Ja kiitos myös Anni ja Galleria G12 .
Sain sinultakin nipun kullan arvoisia vinkkejä!

valokuvanayttely
Uurastus on tehty, on aika ottaa skumppaa kuksasta. Kippis!
valokuvanayttely
Tätä on onni. Kuva: Jaana Paananen

Samaan aikaan kun näyttelymme avautuu, avautuu Tiittalan kartanon vohvelikahvila. Mikä olisikaan ihanampaa kuin tehdä kesäretki kartanomiljööseen herkuttelemaan ja katselemaan samalla valokuvateoksia, jotka näyttävät, miten ainutlaatuisen kaunis tämä maailma onkaan.

Kun minä palaan Norjan- ja pohjoisenreissulta, tiedän, minne ensimmäisenä suuntaan (ja mukaan nappaan kuvasiskoni, maailman parhaat apupojat ja Kultahipun).

Näyttelyterveisin Heidi ♥


Matka- ja tunnelmakuvia sekä pieniä matkatarinoitani pääset seuraamaan blogini lisäksi Facebookissani.
Käy kurkkaamassa myös Instagramiani, jonne tallentuvat ne kuvistani kauneimmat.
Blogiani pystyt nyt näppärästi seuraamaan Blogit.fi-sivuston kautta.
Maailman äärellä -matkablogini on myös Twitterissä.
Tervetuloa mukaan matkoilleni.

Copyright © 2019 Maailman äärellä – Heidi Lehtosaari. All rights reserved.

7 Comments

Add yours →

  1. Ihanaa, ihanaa, IHANAA! Superpaljon onnea Heidi <3.

    Ja sanoisinko, että vihdoinkin. Sinun kuvasi todellakin ansaitsevat tulla esitellyksi – ja jos on sinun tarinaasi uskominen myös kuvaajakollegasi Jaanan :).

    PS. Mielettömät nimet sinulla valokuvateoksillesi. Tykkään <3!

    Liked by 1 henkilö

  2. Kiitos niin paljon näistä sydäntä lämmittävistä sanoistasi Minna <3.
    Jaanan kuvat on todellakin ihania <3.
    Jos liikut näillä seuduin, sinun pitää ehdottomasti käydä Tiittalan kartanon vohveleilla, ja voit toki sivusilmällä samalla kuviakin vilkuilla :D.

    Tykkää

  3. Onnea upeasta näyttelystä! Kuvasi ovat todella kauniita ja ansaitsevat päästä esille myös tällaiseen näyttelyyn. Jos vain suinkin liikun tuolla suunnalla niin tämän näyttelyn teidän kuvista kertomuksineen haluan nähdä. Onnea molemmille vielä!

    Liked by 1 henkilö

  4. katjavaulio 15.6.2019 — 14:03

    Mahtavaa Heidi, paljon onnea! Upean näköisiä kuvia!

    Liked by 1 henkilö

  5. Niin se maailma kuljettaa, ja tuo polulle uusia hienoja ihmisiä ❤

    Onnittelut, näyttelynne näyttää upealta jo tästä postauksesta käsin! Kuinka monta kuvaa sinulta siellä kaiken kaikkiaan on? Jos vaan ikinä tulee ajeltua kesän aikana tuolla suunnalla, menen käymään!

    Mutta hei, tuo "Pakotettu soutaja", se nostaa kyllä suupielet korviin 😉

    Tykkää

Jättämällä kommentin piristät päivääni.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: