Phu Quoc
Phu Quoc on paratiisimaisen kaunis lomasaari, täynnä värikästä paikallista arkea. Sinne kannattaa mennä etsimään omaa rantaa pian, ennen kuin sen rauha katoaa.
Mondo 10/2015
Päätin lähteä selvittämään, onko Vietnamin tunnetuin saari Phu Quoc todellakin sellainen paratiisi, kuin Mondo-lehti antaa ymmärtää.
Vietnamin lounaiskärjessä, Siaminlahdella sijaitseva Phu Quocin saari on 48 kilometriä pitkä ja vain 19 kilometriä leveä. Phu Quoc on siis sen verran pieni saari, että siihen ehtii tutustua muutamassa päivässä niin hyvin, että lomalla malttaa hyvällä omallatunnolla viettää myös laiskoja rantapäiviä. Phu Quoc on itse asiassa kuin luotu laiskoihin rantapäiviin.
Rannat ovatkin tämän pienen saaren tärkeimpiä nähtävyyksiä. Tunnetuin ranta on yli 20 kilometrin mittainen Long Beach, jonka varrella useimmat saaren hotellit sijaitsevat, niin myös meidän hotellimme Mercure Phu Quoc Resort & Villas . Hotellistamme on matkaa kahdeksan kilometriä saaren “pääkaupunkiin” Duong Dongiin, eli se on juuri sopivan matkan päässä, jos haluaa nauttia rauhasta ja hiljaisuudesta. Mercurelta lähimmälle hotellille matkaa on rantaviivaa pitkin yli kilometri, joten rannalla saa vaellella kaikessa rauhassa.
Long Beach ei kuitenkaan ole saarein kaunein ranta, joten oman hotellin rannalta kannattaa lähteä tutustumaan myös saaren muihin rantoihin. Ylistetyin Phu Quocin rannoista lienee valkohiekkainen Bai Sao saaren kaakkoiskulmalla, monttuisen tien päässä. Bai Saolle, samoin kuin toiselle kaakkoiskulman kauniille rannalle, Bai Khemille, pääsee parhaiten skootterilla. Long Beachiltä helpommin tavoitettavissa on kuitenkin minun suosikkini Vung Bau, joka sijaitsee saaren luoteisrannalla, Cua Can -kylän läheisyydessä.
Phu Quocin rannoissa on se hyvä puoli, että ne ovat uskomattoman hiljaisia. Länsipuolen ruskeahiekkaiset rannat eivät kyllä vedä vertoja esimerkiksi Karibian rannoille. Autioilla rannoilla on nimittäin varjopuolensa: kukaan ei ole keräämässä rannoilta roskia, jotka aallot ovat tuoneet rantaan. Saaren itäpuolen valkohiekkaiset rannat ovat vielä roskaisempia. Mutta merivesi on lämmintä ja houkuttelee uimaan. Vaikka olen etukäteen lukenut muun muassa Reissuesan blogista, että Long Beachin rannalla on mahdotonta uida meduusojen takia, emme onneksemme näe koko lomamme aikana yhtään meduusaa.
Phu Quocin auringonlaskut
Phu Quocin Long Beachilla parasta ovat auringonlaskut. Kun ensimmäisenä iltana pääsen rantaan ihailemaan auringon purppuraksi maalaamaa taivasta, en voi olla huokailematta ihastuksesta. Joka ilta sama näytelmä toistuu, mutta sovitus on erilainen. Kun yhtenä iltana taivas hohkaa purppuraa, toisena iltana se on sievän vaaleanpunainen ja kolmantena hohtavan oranssi.
Hotelli Mercure Phu Quoc Resort & Villas
Mercure Phu Quoc Resort & Villas -resorttiin kuuluu yhteensä 73 villaa. Lisäksi hotellialueella on kaksi baaria, ravintola, uima-allas, tenniskenttä, spa, kuntoiluhuone, sauna ja jacuzzi. Villoista kuudessa on oma uima-allas. Minä olen varannut meille uima-allasvillan. Lähetin etukäteen hotellille vielä toiveen, että haluaisin villan, joka olisi meren rannassa.
Toiveeni toteutui, ja me todellakin saimme villan meren rannasta!
(Vink, vink: Aina kannattaa ottaa etukäteen yhteyttä hotelliin!)
Uima-allasvillat ovat Mercuren villoista kaikkein tilavimpia. 120 neliötä oli meille kahdelle enemmän kuin tarpeeksi!
Omalla villalla ja hotellin alueella menisi helposti useampikin laiska päivä. Hotellin ravintolan aasialainen ruokalistakin on jopa yllättävän hyvä ja edullinen. Yhden aterian hinta on noin 5 euroa. Viini on toki tyyriimpää. Aamupala sen sijaan on niin kallis (18 euroa), että muutaman aamun jälkeen päädymme pihiyksissämme syömään aamupalan oman villan terassilla. Torilta saakin ihania, tuoreita hedelmiä ison säkillisen parilla eurolla. Kun oleskelu alkaa tuntua liian leppoisalta, pääsee hotellin omalla pikkubussilla kaupunkiin vartissa (kuljetuksia on kolme kertaa päivässä).
Aurinkoa, laiskoja päiviä, hyvä kirja, vilvoittavia kylpyjä uima-altaalla, coctaileja auringonlaskussa ja herkullista aasialaista ruokaa ja oma kulta – mitäpä sitä lepolomalla muuta kaipaakaan.
Yksi käärme tässäkin paratiisissa kuitenkin on – tai itse asiassa niitä on useita. Ne tulevat iltaisin, eikä niitä näe eikä kuule. En edes huomaa, kun ne purevat. Ne valitsevat uhrinsa valikoiden. Mieheni ei nimittäin saa yhtään puremaa, kun taas minun jalkani ovat punaisten puremalänttien täplittämät. Kutina on sietämätöntä. Olen lukenut, että Vietnamissa hyttyset levittävät denguekuumetta, joten jos kutina ja rumat läntit jäävät ainoaksi harmikseni, minun pitänee kuitenkin olla kiitollinen.
Jos unohdetaan nämä näkymättömät purevat pikku pirulaiset, Phu Quocin Mercure Resort & Villas on kuin luotu romanttiseen lepolomaan. Ja ainakin tällä hotellin kauniilla rantakaistaleella tunnen todellakin olevani kuin paratiisissa.
Minun levottomalle sielulleni laiskat päivät altaalla ja rannalla eivät kuitenkaan riitä, mutta onneksi Phu Quocilla pääsee tutustumaan myös paikallisten elämään ja seikkailemaan skootterilla ympäri saarta. Saariseikkailuistani lisää seuraavissa postauksissa (ja sitten tulee myös kuvia niistä muista rannoista).
Tykkäämällä Maailman äärellä -matkablogin Facebook-sivusta, saat uusimmat seikkailut suoraan uutisvirtaasi.
******
Edullisin huonetyyppi Resort & Villas hotellissa maksaa noin 70 €/yö
52 neliöinen villa ilman uima-allasta noin 100 €/yö
120 neliöinen uima-allasvilla noin 190 €/yö
(Sesonkiaikoina hinnat ovat vielä korkemmat)
Toki hinnat ovat vietnamilaisittain kalliita. Yksinkertaisen bungalovin Phu Quocilta saattaa nimittäin saada jopa 10 eurolla.
*****
Näin saarelle pääsee
Saarelle pääsee joko lautalla Rach Giasta noin kahdessa ja puolessa tunnissa ja Ha Tienistä puolessatoista tunnissa tai lentämällä Ho Chi Minh Citystä (lentoaika 40 min), Can Thosta (lentoaika 30 min) tai Hanoista (lentoaika 2 tuntia). Me lensimme saarelle Ho Chi Minh Citystä Vietnam Airlinesilla. Meno-paluuliput maksoivat noin 70 euroa. Aurinkomatkat tekee saarelle valmismatkoja, ja Tjäreborgin kautta voi ostaa Phu Quocille omatoimimatkan.
(Lentojen kanssa kaikki ei mennyt meillä kuitenkaan ihan niin kuin Strömsössä, sillä Ho Chi Minhin kentällä saimme tietää, että lentoa, jolle meillä oli liput varattuna, ei ollut enää olemassakaan! Tällä kertaa meillä oli kuitenkin onnea, sillä ystävällinen lentokenttävirkailija sai meidät (pienen jännityksen jälkeen) buukattua aiempaan koneeseen, ja pääsin sitten vielä business-luokkaan – mieheni sitä vastoin joutui lentokoneen viimeisimmälle penkkiriville… Päästiin kuitenkin perille Phu Quocille, mikä oli tietysti tärkeintä.
Myös takaisin tullessa ongelmat jatkuivat. Tällä kertaa lentoa ei sentään ollut peruttu, mutta aikataulu oli muuttunut ja jouduimme odottamaan Phu Quocin pikkuruisella kentällä pitemmän tovin ennen lennon lähtöä. )
15 Comments
Annika Ruohonen
14.1.2016 at 09:18Todella upeita värejä tosiaan! Ja huippuihana hotelli! Ehkä minäkin joskus…
maailmanaarella
14.1.2016 at 09:22Oli ihana hotelli! Joka ilta sängylle ilmestyi vielä hyvän yön toivotus ja iltapala ja jouluna joululahja?.
Kthetraveller
14.1.2016 at 09:56Oi, miten ihana paikka. Kyllä tuolla kelpaisi viettää aikaa. Mutta “innitinnit”, nuo viheliäiset pistäjät ja epävarmat lennot ja lauttamatkat on nou nou. Taitaapi karsiutua meikäläisen listalta tuo huoneisto. Mutta halapaa on. Kiva kun nautitte!
maailmanaarella
14.1.2016 at 12:03Joo, inniäiset oli tosi ärsyttäviä! Hajuvesi toimi kyllä hyvin hyttyrmyrkkynä! Jos sitä musti valella jakoihin reilusti, hyttyset jättivät minutkin rauhaan. Aina en kuitenkaan muistanut. Osasyy lentojen muuttumiseen oli ehkä se, että oli varattu ne jo yli puoli vuotta aiemmin – eikä sitten hoksattu ennen lähtöä selvittää, onko tullut muutoksia.
Anna / Muuttolintu
14.1.2016 at 11:15Kuulostaa ihanalta. Vietnamin rantalomakohteista tykättiin muutenkin, tämä on varmaan vielä parempi jos hiljaisempi. En vielä vuosi sitten ollut kuullut koko paikasta, nyt tosi moni on käynyt täällä. Täytyypi pistää korvan taakse ja ehtiä ennen suurinta turistiryntäystä!
maailmanaarella
14.1.2016 at 12:05Ainakin tämä meidän hotelli oli tosi rauhallisella alueella, mutta tosi paljon sinne rakennetaan uusia isoja resortteja. Eli jos haluaa nähdä rauhallisemman Phu Quocin, sinne kannattaa mennä nyt.
Outi
14.1.2016 at 11:55Ai että miten onkaan jo kesää ja rantaa ikävä. Nämä kuvat lämmittävät ihanasti talven keskellä.
Mukavaa torstaita!
maailmanaarella
14.1.2016 at 12:06Kiitos Outi. Tänään Savonlinnassakin paistaa aurinko, mutta ei se vielä (todellakaan) lämmitä! Ihanaa aurinkoista torstaita myös sinulle!
Jenna
14.1.2016 at 14:33Wau, ihana rennon näköistä! 🙂 Näyttää tosiaan siltä, että teillä oli kaikki palaset kohdallaan tällä rantalomalla. Upeita auringonlaskukuvia!
maailmanaarella
14.1.2016 at 14:39Auringonlaskut oli tosiaan upeita! Ainut ikävä oli ne näkymättömät ötökät! Ja miks ihmeessä ne valitsi juuri minut uhriksi eikä minun miestä!
Lumo
14.1.2016 at 21:53Onpa upeat auringonlaskut!
Minä otan miltei aina hotelliin yhteyttä etukäteen, meillä on aina “anniversary”. Välillä se on toiminut ikein hyvinkin.
maailmanaarella
14.1.2016 at 21:57Meillä oli nyt oikeasti anniversary, ehkä sekin vaikutti mm. sängyn koristuksiin.
Anna / 270 Degrees
14.8.2016 at 21:42Vanha postaus, mutta kiitos silti tästä! Meillä on suunnitteilla reissu noille seuduille nyt kesällä osana pidempää matkaa ja tämä antoi hyvin osviittaa siitä, millainen paikka olisi luvassa 🙂
maailmanaarella
14.8.2016 at 21:44No mahtavaa, jos vanhasta postauksestani oli iloa! Phu Quoc oli kiva, sopivan pieni viikossa valloitettavaksi. Siellä kannattaa ehdottomasti vuokrata skootteri, jotta pääsee helposti pitkin ja poikin saarta.
Matkaaja
14.11.2016 at 19:23Hmm, koskaan en ole meduusoja nähnyt, vaihteleeko niiden esiintyminen? Ja onko muut rannat kuin Long beach sitten turvallisia? Ja onko Vietnamissa kunnon DEETtiä myynnissä? EU laimensi hyttysmyrkyt, joten toiveissa olisi kova kama. Miten paljon taksilla ajelu maksaa, ei viitsisi olutpäissään ajella skootterilla.