Menu

Norppia, adrenaliiniryöppyjä ja prinsessahetkiä – unohtumaton elämysloma Hotel & Spa Resort Järvisydämessä

Kun lomalla pääsee bongailemaan norppia, suppailemaan peilityynellä Saimaalla, juomaan skumppaa rakkaan ystävän kanssa ikiomalla kattoterassilla, löylyttelemään omassa pikkuruisessa puusaunassa ja kokemaan adrenaliiniryöppyjen tulvan fatbiken selässä monttuisilla ja sateen piiskaamilla metsäteillä, ei voi kuin olla onnellinen – ihan superonnellinen!

Yhteistyössä Visit Saimaa

Olemme saapuneet ystäväni Travellover-blogin Annikan kanssa viettämään tyttöjen lomaa Hotel & Spa Resort Järvisydämeen Rantasalmelle, 55 kilometrin päähän Savonlinnasta. Kesä on vasta alussa ja kaikki ihanat helteiset päivät edessä. Olo on myhäilevän onnellinen: onhan toteutumassa yksi haaveistani – haave, joka syntyi talvella 2019, jolloin olin elämäni ensimmäistä kertaa lomailemassa Järvisydämessä. Vietin silloin täällä pari ihanaa pakkashuurun koristamaa päivää lumikenkäillen ja luistellen sekä nauttien ihastuttavasta Houseboatista. Silloin päätin, että joskus vielä kokisin Houseboatin kesällä Saimaan kimmellyksessä.
Nyt oli tullut se hetki!

Järvisydämen Houseboat tarjoaa luontoluksusta maisemaonnellisille

Majoitus on minulle aina yksi keskeinen osa lomakokemusta, johon olen valmis sijoittamaan taatakseni maisemaonnellistumisen mahdollisuuden. En kaipaa kullattuja hanoja enkä valtavia tv-ruutuja. Tv:n sijaan lomalla haluan katsella luontoa – maisemaa, joka tekee onnelliseksi. Juuri tähän tarkoitukseen on Järvisydämen Houseboat kuin luotu. Sen valtavista lattian rajasta kattoon saakka ulottuvista maisemaikkunoista upea järviluonto suorastaan rynnii sisälle. Ja jos haluaa maksimoida luontonautinnon, voi kiivetä Houseboatin ikiomalle kattoterassille, joka tarjoaa hulppeat Saimaa-maisemat. Viimeistään täällä kaikki kevään aikana kertynyt stressikuorma katoaa.

Houdeboat Järvisydän
Houseboatin omalla kattoterassilla on ihana viettää aurinkoista kesäpäivää.

Kattoterassin lisäksi rakastun Houseboatissa sen omaan pikkuruiseen saunaan ja ajatukseen, että omalta laiturilta voi lähteä vaikka suppailemaan.

Ja niinhän me lähdetään!
Huomataan kyllä, ettei Houseboatin laituri aivan ideaali suppailemaanlähtölaituri olekaan. Laudalle pääsy vaatii suorastaan hieman akrobatiaa, siltä ainakin tuntuu meistä, joille telinevoimistelu ei koskaan ollut se lempilaji ala-asteella. Lopulta kuitenkin onnistutaan. Mitä nyt yhdestä kastuneesta mekosta…

Suppailuiltapäivän jälkeen on ihana pysähtyä herkkupatojen ääreen. Tosin tällä kertaa herkkupadat vaihtuvat Bitro menun peuraburgereiksi, koska ravintolat Piikatyttö ja Wiinikellari, joissa Tulimenu – kolmen ruokalajin illallinen – tavallisesti tarjoillaan, ovat meidän vierailumme aikaan vielä koronan vuoksi suljettuina. Siispä voimme hyvällä omallatunnolla nautiskella illallisen rauhassa meidän ihastuttavalla Houseboatilla.

Illallisen jälkeen meitä odottaa oma pikkuruinen puusaunamme, joka kyllä ehtii lämmetä tulikuumaksi, ennen kuin me sinne lopulta ennätämme. Sillä tottahan toki meidän täytyy ehtiä nauttia vielä kattoterassistakin, vaikka auringonlaskun värit jäävät paksujen pilvikerrosten taa piiloon.

On meillä silti ihanaa! Skumppa auringonlaskussa omalla kattoterassilla olisikin jo vähän liikaa – kuka sitä enää uskoisikaan.

Norpparetki puupaatilla vie keskelle kauneinta Linnansaaren kansallispuistoa

Järvisydämen vanha isäntä Jari Heiskanen tuntee Saimaan saaret ja vedet ja kertoilee mielellään niihin liittyviä tarinoita norpparetken aikana.

Seuraavana aamuna kello kymmenen meitä odottaa suloinen puupaatti satamassa. On aika suunnata vesille.

Järvisydän järjestää aina jäidenlähdöstä elokuun loppuun saakka Linnansaaren kansallispuistossa norpparetkiä. Toukokuussa, norppien karvanvaihdon aikaan, kun norpat köllöttelevät päivät kivillä, norppien bongaus on kaikkein helpointa, mutta Järvisydämen tunnelmallisella puupaatilla veneretki norppavesille on aina ikimuistoinen elämys.

Ja vaikka minä olen ehtinyt Saimaa-vuosieni aikana nähdä norppia jo kymmeniä kertoja, on norpan kohtaaminen minullekin silti aina yhtä jännittävä kokemus!

Järvisydämen norppasafarilla me norppabongauksen ohessa nautimme Saimaa-maisemista ja herkuttelemme kahvilla ja savolaisilla minikalakukoilla. Onhan tämä aika luksusta!

Ja päästänhän me tekemään bongauksiakin. Ensin on vuorossa kalasääski, jonka kaartelua pesän yllä me pääsemme seuraamaan. Pesässä odottavat pikkuiset suu ammollaan ruokaa odottaen.
(WWF:n luontoliven sääskikamerasta sinäkin pääset kurkkaamaan sääsken elämään, vaikket Saimaalle ennättäisikään.)

Paras on kuitenkin vielä edessä. Kipparimme Jari, tottunut norppabongari, on ehtinyt tehdä jo muutaman norppahavainnon ennen kuin vihdoin me muutkin. Voit varmaan kuvitella, miten onnellinen joukko meitä norppabongareita paatissa onkaan, kun tämä suloistakin suloisempi saimaannorppa tulee meille esittäytymään. Se uiskentelee paattimme läheisyydessä pitemmän tovin ja tekee muutaman komean delfiinisukelluksenkin.

Muikeat ilmeet kasvoilla on meidän hyvä palata takaisin rantaan.
Kiitokset kipparille tästä elämysmatkasta!

Metsäterapiaa päiväpatikkaretkellä

luontopolku Järvisydän
Näköalatornista aukeaa maisema Saimaalle.

Norpparetken jälkeen on metsäretken vuoro. Merkitty, reilun kolmen kilometrin mittainen patikkapolku vie meidät keskelle Poronsalmen komeita metsämaisemia. Alkumatkasta nousemme näköalatorniin, mistä pääsemme taas ihailemaan Saimaata, tällä kertaa lintuperspektiivistä. Sitten polku sujahtaa pienelle suopursun tuoksuiselle suolle. Nappaan kuvan lakankukasta ja sitten jatkamme taas matkaa.

Vaikka näkötornin jälkeen emme enää retkellämme päädykään korkeille kukkuloille hulppeisiin maisemiin, tekee polku tehtävänsä: olemme taas piirun onnellisempia tämän puolentoistatunnin mittaisen metsäterapian jälkeen.

luontopolku Järvisydän
Pitkospuut johdattavat yli pienen suoalueen, missä kukkivat suopursut ja lakankukat.

Adrenaliiniryöppyjä fatbiken selässä

maastopyöräily Järvisydän
Kuva: Travellover blogin Annika

Alkuperäisen suunnitelman mukaan olisimme illalla hypänneet taas veneen kyytiin ja lähteneet testaamaan Järvisydämen uuden tuotteen: samppanjaristeilyn. Mutta koska säänjumalat eivät ole puolellamme ja taivas näyttää uhkaavan harmaalta, päätämme muuttaa suunnitelmaamme lennosta. Niinpä saamme Järvisydämen aktiviteettimestari Heikiltä pikaisen opastuksen sähköavusteisen e-fatbike-pyörän toimintoihin. Oikeasti meitä kumpaakin hirvittää! Samppanjaristeily kuulostaisi niin paljon rennommalta, mutta jalat täristen päätämme kuitenkin uskaltaa.

On tarkoitus ihan vaan siinä pihassa ensin testailla pyörän toimintoja, mutta vauhti vie mennessään ja huomaan jo viiden minuutin kuluttua nousevani tukka hulmuten jyrkkää ja sateen urille raidoittamaa metsätietä ylöspäin. Sydän hakkaa innostuksesta ja jännityksestä. Mutta niin vaan mäestä selvitään ja olo on kuin kuninkaalla. Rullaillaan läpi metsäteiden. Välillä vaihde menee kolmosen sijasta viitoselle ja pyörä ampaisee eteenpäin niin, että sydän tekee ylimääräisen voltin. Sähköavusteisuus todellakin toimii: hankalimmatkin ylämäet selätetään. Lopuksi ajelemme vielä rennompaa maisematietä, jotta saamme muistokuvatkin napattua.

maastopyöräily Järvisydän

Maastopyöräilystä jää niin hyvä äijäfiilis, että tiedän haluavani tilaisuuden tullen hypätä uudemmankin kerran sähköisen maastopyörän selkään.

Prinsessahetkiä ja Järvisydämen suloinen maisemasviitti

Jottei lomamme kääntyisi liian äijämeiningiksi, sonnustaudumme illaksi prinsessamekkoihin ja poksautamme skumppapullon. Ja vaikka Houseboat kelpaisi toiseksikin yöksi, päätämme vaihtaa majoitusta ihan vaan vaihtelun vuoksi. Maisemasviitin kattoikkunoista seuraamme pilvien lipumista. On tämäkin aika suloinen majoite, vaikka kesäaikaan ei vedäkään vertoja Houseboatille ja sen kattoterassille. Ehkä minun pitää palata tänne taas talvella. Silloin tähtikirkkaana yönä voisin ihailla sängystä käsin tähtien tuiketta takkatulen valossa – sillä maisemasviitissä on oma pieni takkakin (mikä Houseboatista vielä puuttuu).

Onnellista kylpyläelämää Järvisydämen persoonallisessa kylpyläkeitaassa

Viimeisenä aamunamme Järvisydämessä ehdimme vihdoin kylpylään. Tämä Järvisydämen persoonallinen luonnonkivestä ja 500 vuotta vanhoista uppotukeista rakennettu kylpylä on saanut palstatilaa suomalaisessa mediassa jo metritolkulla, ja varmasti aika moni kylpyläfani tämän uniikin kylpylän jo tunteekin. Ja onhan tämä vaikuttava näky, ihan jotain muuta kuin perinteiset kylpylät.

Mutta vaikka kylpylä onkin näyttävä, ja etenkin kylmänä talvipäivänä olisi ihana viettää vaikka koko päivä nautiskellen kylpylän erilaisista saunoista, suurimman vaikutuksen minuun tekee maisema, joka avautuu kylpylän ulko-oven takaa. Talvella täällä pääsee pulahtamaan hyytävän kylmään järvivesialtaaseen keskellä hohtavia lumihankia, mutta on tämä kesälläkin upea! Vaikka saimaalainen maisema on minulle niin tuttu, etten voi kutsua sitä eksoottiseksi, on tässä jotain sellaista, joka saa sydämen pamppailemaan hieman kovempaa. Infinity-pool lumoavissa Saimaa-maisemissa on todellinen suomalainen elämys, jota kelpaa esitellä kokeneillekin matkailjoille. Varsin kelpo vaihtoehto balilaiselle infinity-poolille!

Järvisydän kylpylä

Miniloma Järvisydämessä saa kylpylässä arvoisensa päätöksen, ja en voi kuin todeta, että aktiivinen tyttöjen lomamme on ollut täydellinen avaus kesällä – todellinen onnelliseksi tekevä elämysloma.

Lisää luettavaa:

Lue aiemmasta blogipostauksestani, millainen matkakohde Järvisydän on talvella:
Elämysten viikonloppu Järvisydämessä – ja olen kuin uusi ihminen

Lue myös, miten Travellover blogin Annika koki lomamme Järvisydämessä:
Järvisydän – aktiivista luksuslomailua Saimaalla


Matka- ja tunnelmakuvia sekä pieniä matkatarinoitani pääset seuraamaan blogini lisäksi Facebookissani.
Käy kurkkaamassa myös Instagramiani, jonne tallentuvat ne kuvistani kauneimmat.
Blogiani pystyt nyt näppärästi seuraamaan Blogit.fi-sivuston kautta.
Follow my blog with Bloglovin

Tervetuloa mukaan matkoilleni.

Copyright © 2020 Maailman äärellä – Heidi Lehtosaari. All rights reserved.

6 Comments

  • Menninkäinen
    5.7.2020 at 20:33

    Oi taas sää ”kiusaat” meitä näillä Järvisydän-postauksilla… <3 Eikä oikeasti olis edes kauhean kaukana meiltä ja heillä on ollut hyviä majoitustarjouksiakin viime aikoina.

    Mulla on ollut sähköläski kohta kaksi vuotta ja ajelen sillä töihin satoi tai paistoi. Parasta oli talvella niinä muutamina lumituiskupäivinä lähteä töistä, kun muut alkoivat putsailla autoja lumipeiton alta ja minä sipaisin hetkessä rukkasella satulan puhtaaksi ja lähdin rullailemaan kohti kotia!

    Reply
    • Heidi - Maailman äärellä
      5.7.2020 at 21:07

      Haha, ehkä sun pitää siis jo varata lomanen Järvisydämestä. Oli kyllä ihana päästä käymään siellä nyt kesällä. Varsinkin Houseboat on niin ihana, erityisesti jos sattuu terassikelit!
      Minäkin itse asiassa pyöräilen läpi vuoden. En edes omista autoa, joten on pakko, vaikka ei aina haluis. Mutta mulla on ihan peruspyörä, joka ei tosiaankaan ole paras vaihtoehto talvisin, jos teitä ei ole aurattu. Sillon aina mietin, että voishan sitä asua jossain lumettomassa…. mutta ehkä se parempi vaihtoehto olisi hankkia ikioma sähköläski (voi miten hauska sana!).

      Reply
  • Miten paljon noita norppia pääsee bongailemaan noin kesäisin?

    Reply
    • Heidi - Maailman äärellä
      11.7.2020 at 10:27

      Pahoittelut, etä ehdin vastaamaan kommenttiin vasta nyt. Kesäkuun alun jälkeen norppien bongaus muuttuu tietysti paljon haastavammaksi kuin bongailu norppien karvanvanvaihdon aikaan on, sillä norpat eivät juuri enää kivillä ole. Kokenut opas, joka on vuosia liikkunut norppavesillä, auttaa paljon. Meidän opas näki itse kolme norppaa, mutta silloin kun ne uivat vedessä, niitä on tietysti haastavampaa nähdä, jos siihen ei ole harjaantunut. Onneksi tämä yksi norppa oli sen verran utelias, että se sukelteli meidän lähellä pitemmän tovin, niin siitä ehti nappaamaan kuviakin.
      Pari vuotta sitten meidän mökin lähelle syntyi tosi utelias kuutti, ja se tuli meitä moikkaamaan melkein joka kerta, kun moottoriveneellä lähdettiin vesille. Oppi vissiin tunnistamaan moottorin äänen, ja tuli sitten ihan veneen lähelle kurkistelemaan.
      Mutta itsekseen jos vesillä liikkuu (ja muutenkin kesäaikaan), niin onhan se norpan bongaus vähän tuurista kiinni.

      Reply
  • Hannu Räty
    8.7.2020 at 10:00

    Ihania kuvia ja kuvauksia metsien ja tuhansien järviemme maasta. Jos saan vähän hassutella, niin oloni oli kuin läskikumipyörällä, kun maisemat vilistivät silmissä, Heidin pumpatessa lisää raitista ilmaa renkaisiini, polkiessaan pitkin metsäisiä polkuja.

    Reply
    • Heidi - Maailman äärellä
      11.7.2020 at 10:28

      Kiitos Hannu :D. Haha, sinulla on hyvä mielikuvitus! Mutta kiva jos sain viedä sinut mielikuvamatkalle keskelle kesäisiä metsäpolkuja.

      Reply

Leave a Reply