Saimaan sydämessä sijaitseva Linnansaaren kansallispuisto satoine saarineen on lumoavan kaunis luontokohde – mielestäni yksi Suomen kauneimmista luontohelmistä. En pystykään salaamaan innostustani, kun kuulen ystävältäni, että Järvisydän on ryhtynyt järjestämään päivittäin omatoimisia saariretkiä Saimaalle, Linnansaaren kansallispuistoon. Eikä ainoastaan yhdelle saarelle, vaan samaan retkipäivään voi yhdistää jopa kaksi saarta: pienen suloisen Kaarnetsaaren ihan lyhyen venematkan päässä Järvisydämestä ja sen kaikkein kiinnostavimman eli Linnansaaren kansallispuiston pääsaaren, jonka komeimmalta kukkulalta avautuu yksi minun lempimaisemistani täällä Saimaalla.
Kun luvassa on leppoisaa saarihyppelyä Saimaalla, ei voi kun olla onnellinen.
Island hopping at Lake Saimaa.
Tämä on jotain, mitä minä haluan kokea!
Kaupallisessa yhteistyössä Hotel & Spa Resort Järvisydän
Rantasalmen Porosalmella, 55 kilometrin päässä Savonlinnasta, sijaitseva Hotel & Spa Resort Järvisydän järjestää vuoden jokaisena päivänä näitä saariretkiä. Kesällä retket tehdään nostalgisella puuveneellä, joka rauhallisesti putputtaa Linnansaaren kansallispuistoon Järvisydämen venesatamasta kolme kertaa päivässä, klo 10.00, 12.30 ja 15.00. Tämän tunnelmallisen retkiveneen kyydissä pääsee joko Kaarnetsaareen tai kansallispuistossa sijaitsevaan Linnansaareen – tai onpa nämä molemmat saaret mahdollista mahduttaa samaankin retkipäivään, sijaitseehan Kaarnetsaari näppärästi matkalla kohti Linnansaarta.
Totta kai minä haluan kokea retkipäiväni aikana nämä molemmat saaret.
Kaarnetsaari – rento luontokohde rauhaa etsivälle
Heinäkuun helteisenä lauantaiaamuna vähän ennen kymmentä saavumme ystäväni Nitan kanssa Järvisydämen venesatamaan, jossa puinen kaunokainen kapteeneineen meitä jo odottaa. Maksimoidaksemme aikamme saariretkellä, olemme varanneet paikat aamun ensimmäiseen lähtöön.
– Oletteko menossa tänään Linnansaareen, kapteenimme huikkaa iloisesti.
Selviää, ettei Linnansaarikaan ole tänä kesänä välttynyt hyttyshyökkäykseltä. Onneksi ehdin käydä Järvisydämen pikku kaupasta hankkimassa pullon hyttysmyrkkyä vielä ennen paattimme lähtöä.
Hyttysmyrkky, uimapuku, pyyhe, kamera ja retkieväät repussani hyppään veneen kannelle, tietysti parhaalle näköalapaikalle. Venematka Kaarnetsaareen kestää vaivaisen vartin, mutta ehdin minä silti päästä veneilyfiilikseen. Nautin vilvoittavasta tuulesta, auringon säteistä poskilla ja vilkkeistä Saimaan aalloilla.
Tällä kertaa meillä ei ole norppaonnea, mutta eipä olisi lainkaan tavatonta bongata jo tällä lyhyellä venematkalla Kaarnetsaareen uteliasta norppaa kurkkimassa meitä veneilijöitä kesken muikkujahtinsa.
Suurin osa retkikunnastamme jatkaa suoraan Linnansaareen, mutta minä ja Nita, kesäkahvilan pitäjä ja yksi kesän onnellistama pariskunta hyppäämme veneestä saavuttuamme Kaarnetsaaren laituriin.
Kaarnetsaaren luotopolulla tulevat vastaan niin karhu, ahma kuin saukkokin
Perillä Kaarnetsaaressa meitä odottaa kaunis, rauhallinen saarikeidas, jonka ympäri kiemurtaa 1,5 kilometrin pituinen luontopolku. Erityisen kiinnostavaksi luontopolun tekee se, että lataamalla puhelimeen ilmaisen Salmi AR -sovelluksen sovelluskaupasta ja siihen Suomen eläimet AR -kierroksen (tähän löytyy todella selkeät ohjeet reitin lähtöpisteessä sijaitsevasta infotaulusta), pääsee sukeltamaan syvemmälle Suomen luontoon ja erityisesti sen kiinnostavimpiin eläinlajeihin lisätyn todellisuuden avulla.
Polun edetessä eteemme marssivat vuorollaan Suomen luonnon komeat valtiaat. Kohtaamme muun muassa ahman, maakotkan, karhun, kansallislintumme joutsenen, suloisen saukon, suden ja liito-oravan.
Ja puhelimeen lataamani sovelluksen avulla saan aimo annoksen tietoa näistä metsiemme asukeista: niiden elinympäristöstä, saalistustavoista, ääntelystä ja erityistaidoista.
Tiesitkö esimerkiksi, että maakotka pystyy suuren kokonsa ansiosta saalistamaan jopa poron vasoja? Tai tiedätkö, mikä on Suomen suurin näätäeläin?
Kaiken tämän eläininfon lisäksi nautin Kaarnetsaaressa hehkuvasta luonnosta, joka on tänään pukeutunut kesän kauneimpiin väreihin. On melkein hengästyttävän ihanaa! Ja aivan käsittämättömän rauhallista. Puut keimailevat vihreissä kesäleningeissään ja mustikkavarvut ensimmäisine marjoineen koristavat polun vartta, ja kun polku kaartaa kauniille kalliorannalle, tekisi mieli levittää piknikviltti auringon lämmittämälle kalliolle ja istua nauttimaan Saimaan kauneimmasta sinestä. Jos suunnitelmissamme ei olisi jatkaa vielä Kaarnetsaaresta Linannsaareen, tämä olisi minun piknikpaikkani.
Vain muutama ärhäkkä hyttynen häiritsee kesäpäiväni onnea.
Saaren kiertävä polku on suurimmaksi osaksi hyvin helppokulkuinen, vain muutamassa louhikkoisemmassa kohdassa on syytä katsoa tarkkaan, minne askelensa asettaa. Ja pienet nousut, jotka ainakin näin hellepäivänä saavat sykkeen hieman nousemaan, palkitaan näkymillä Saimaan suloisille kalliosaarille.
Noin tunnin luontopolkukierroksen päätteeksi saavumme perille Kaarnetsaaren omaan kahvilaan. Täälläkin on rauhallista, joten voimme valita terassilta vapaasti kaikkein mieluisimman pöydän.
Kalakeittoa, vohveleita, minttukaakaota, irish coffeeta ja sangriaa.
Hirsiseinään raapustettu lista kuulostaa sangen mielenkiintoiselta.
Sisällä kahvilassa selviää, että muutakin olisi saatavilla. Mutta minulle seinäänkin raapustettiu lista riittää, ja pienen emminnän jälkeen vaihdan aatokseni kalakeitosta vohveleihin ja kahviin.
Ensi kerralla sitten sangriaa!
Herkullisten vohveleiden jälkeen on jo melkein liian kiire. Paatti odottaa laiturilla, ja on aika jatkaa matkaa Linnansaareen.
Linnansaari – pala kauneinta kansallispuistomaisemaa
On kuin joku olisi Kaarnetsaaressa pannut pikakelauksen päälle, niin nopeasti kaksi ja puoli tuntia saaressa on vierähtänyt, mutta on kyllä taas ihana päästä nauttimaan Saimaan tuoksusta ja väreistä leppoisasti veneen kyydissä.
Melkein heti Kaarnetsaaren jälkeen olemme Linnansaaren kansallispuiston alueella. Kapteenimme muistuttaakin, että nyt kannattaa olla tarkkana, sillä etenkin juuri tällaisena tyynenä kesäpäivänä norppa on melko helppoa nähdä täällä Linnansaaren kansallispuistossa, jonne suurin osa Saimaan norpparisteilyistäkin tehdään.
Norpat taitavat kuitenkin olla kiireisiä kalaretkillään, kun eivät meille näyttäydy, mutta on meillä silti ihanaa ja minä nautin suunnattomasti näistä Saimaan saarimaisemista, vaikka ne ovatkin viime vuosien aikana tulleet minulle jo niin tutuiksi, kotoisiksi. Mutta jos minun pitäisi esitellä jollekulle turistille kotiseutuani, on tämä se, mitä minä erityisesti vieraalleni haluaisin näyttää.
Järvisydämen kansallispuistoretki vie Saimaalta kansallispuiston komeimmalle vuorelle
Tämän Järvisydämen kansallispuistoretken erityisen hyvä puoli on, että se vie melkein suoraan sille Linnansaaren kaikkein kauneimmalle paikalle, jota minä niin rakastan! Näin mukavuudenhaluisempikin retkeilijä pääsee helposti nauttimaan upeista maisemista, jotka avautuvat Linnavuorelta. Hurmaava paattimme rantautuu siis Linnavuoren laituriin, josta on vain noin reilu 300 metriä Linnavuoren huipulle.
Sinne me ystäväni Nitan kanssa ensimmäisenä suuntaamme.
Päästäksemme näihin komeisiin kansallismaisemiin on kuitenkin hieman tehtävä töitä: kavuttava portaat, jotka tällaisena hellepäivänä saavat karpalot kimmeltämään otsalla.
Mutta näkymä on ehdottomasti jokaisen hikoillun karpalon arvoinen.
Tänne on jo ennen meitä ehtinyt toinen retkiseurue, jota tervehdimme iloisesti, mutta pian sekin jatkaa matkaa ja me jäämme yksin tähän Linnansaaren kauneimpaan maisemaan, josta on saatava tälläkin kertaa lukuisia kuvamuistoja.
Oikeastaan alkuperäinen suunnitelmamme oli patikoida koko Linnansaaren kiertävä 7 kilometrin pituinen rengasreitti, joka johtaa läpi kauniiden mäntymaisemien sekä jättisaniaisten ja haapavanhusten asuttamien lehtonotkelmien aivan ihastuttavalle ulkoilmamuseona toimivalle Louhimaan torpalle, joka on kuin ikkuna entisajan kaskitilan elämään. Siellä laiduntavat kesäisin myös suloiset lampaat, joita olisin kyllä halunnut päästä katsomaan. Lisäksi polku johdattaa Sammakkoniemen leirintäalueelle, jossa sijaitsee kiva kesäkahvila (joka on avoinna aina juhannukselta elokuuhun) sekä grillikatos ja venelaituri. Onpa siellä myös vuokrattava rantasauna, aittarakennuksia ja mahdollisuus viettää yö puussa roikkuvassa teltassa, jos jostain syystä retkipäivä venähtäisi eikä ehtisikään paluukyydin matkaan.
Täällä korkealla kalliolla, Saimaan omalla vuorella, me kuitenkin keksimme monta hyvää syytä olla kiertämättä koko patikkapolkua.
On liikaa hyttysiä, liikaa hellettä, liian vähän aikaa.
Tekosyitä todennäköisesti kaikki, mutta tartumme silti niihin ja hyvällä omallatunnolla pidennämme oleskeluamme täällä Linnavuorella. Päätöksen tehtyämmehän meillä on yhtäkkiä melkein ruhtinaallisesti aikaa. Paluukyyti tulee noutamaan meidät venelaiturista vasta klo 16.15.
Koska sääkartat hehkuvat punaisina ja varoittavat metsäpalovaarasta, ei meillä ole kiire myöskään läheiselle Perpulanluhdan nuotiopaikalle. Ja enpä oikeastaan voisi kuvitellakaan juuri tämän parempaa piknikpaikkaan. Näissä maisemissa kehnommatkin retkieväät maistuvat jumalaisilta.
Tällaisena hyttyskesänä Linnavuori on muuten Linnansaaren paras paikka siinäkin mielessä, että tänne ylös, tuulenvireeseen, eivät hyttyset tavallisesti lennä kiusaamaan retkeilijöitä.
Evästelyä ja uintiretkiä Perpulanluhdassa
Lopulta päätämme kuitenkin jatkaa matkaa Perpulanluhdan telttailualueelle, jonne Linnavuorelta on matkaa noin kilometri. Tänne olisi kiva tulla telttailemaankin tai ainakin keittämään kunnon nuotiokaffet, jos ei olisi maastopalovaroituksen aika, mutta tällaisena hellepäivänä nautin lopulta kaikkein eniten siitä, että pääsen pulahtamaan vilvoittavaan Saimaaseen.
Lempeän uintituokion ja muutaman (kymmenen) tapetun hyttysen jälkeen lähdemme puikkelehtimaan läpi raikkaan vihreyden takaisin kohti venelaituria .
Venelaiturilla meitä odottaakin jo saareen aamupäivästä saapuneita retkeilijöitä, jotka ovat urakoineet koko 7 kilometrin mittaisen rengasreitin. Kaikilla on silmissä sama onnellinen selviytyjät-ilme.
Ja kun kapteenimme komeine puupaatteineen on saapunut jo venelaituriin ja me auringon päivettämät väsyneet retkeilijät olemme ehtineet löytää kukin oman paikkamme veneestä, saapuu paikalle vielä yksi reipas ja hengästynyt pariskunta, se joka saapui saareen samalla kyydillä kuin minä ja ystäväni Nita, ja silti ehti kiertää koko rengasreitin.
– Rankka kierros, he toteavat yhteen ääneen puuskuttaen.
Enkä ihmettele yhtään – etenkään tällä helteellä. Jotta rengasreittiä ei tarvitsisi kiirehtiä läpi karpalot otsalla, kannattaisi sille varata aikaa vähintään kolme tuntia. Joten jos haluaa kiertää rengasreitin ja lisäksi nautiskella Sammakkoniemen leirintäalueen kahvilan antimista sekä tutustua rauhassa Louhimaan torppaan, kannattaakin Linnansaareen tulla suoraan aamun ensimmäisellä veneellä ja tehdä Kaarnetsaareen oma, erillinen retki. Mutta jos tavoitteena on päästä Linnansaaren kauneimmalle maisemapaikalle ja piipahtaa Perpulanluhdassa vaikka kahvittelemassa, riittää vierailuun lyhyempikin aika, jolloin kahden saaren yhdistäminen yhteen retkipäivään on mitä mainioin idea.
Paluumatkalla teemme vielä lyhyen pysähdyksen Kaarnetsaareen, missä on aikaa juuri sopivasti käydä ostamassa kahvilasta jäätelötötteröt tai vain istahtaa hetkeksi laiturille nauttimaan viimeisetkin repun pohjalle unohtuneet retkieväät.
Island hopping saimaalaisittain eli saariretki Järvisydämestä helteisenä kesäpäivänä on juuri niin ihana kokemus, kuin olin etukäteen haaveillutkin. Ainoastaan niitä ärhäköitä Linnansaaren itikoita en olisi kaivannut.
♡♡♡♡♡
Kun helteinen saarihyppelyretkemme on ohi, on aika kiiruhtaa vaihtamaan retkimekko pari astetta fiinimpään. Sitten hyppään vuorostaan Järvisydämen komean jahdin kyytiin osaamatta lainkaan aavistaa, kuinka meidän samppanjaristeilystä lopulta kehkeytyy mitä jännittävin norpparisteily Teemu-norpan seurassa ♡ .
Päiväretki Kaarnetsaareen maksaa 29,90€/hlö ja retki Linnansaareen tai yhdistelmäretki maksaa 39,90€/ hlö. Muista varata retki viimeistään edellisenä päivänä klo 16.00. Varaathan samalla myös paluukyydin ja ilmoitat, jos aiot vierailla samalla retkellä molemmissa saarissa.
Jos haluat lukea lisää Linnansaaren kansallispuistosta, kannattaa kurkata vielä nämä aiemmin kirjoittamani blogijutut:
Linnansaari ja Kolovesi – Savonlinnan upeat kansallispuistot
Linnansaaren kansallispuisto – luonnon lumoa ja uteliaita norppia
Norppasafarit – elämysmatkailun aatelistoa
Tietoa Linnansaaresta Metsähallituksen verkkosivuilla:
Tietoa Linnansaaren kansallispuistosta ja Linnansaaren kartta
Matka- ja tunnelmakuvia sekä pieniä matkatarinoitani pääset seuraamaan blogini lisäksi Facebookissani.
Käy kurkkaamassa myös Instagramiani, jonne tallentuvat ne kuvistani kauneimmat.
Blogiani pystyt nyt näppärästi seuraamaan Blogit.fi-sivuston kautta.
Follow my blog with Bloglovin
Tervetuloa mukaan matkoilleni.
Copyright © 2021 Maailman äärellä – Heidi Lehtosaari. All rights reserved.
1 Comment
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
8.7.2021 at 22:18Kaarnetsaari olikin itselleni täysin tuntematon, seuraavaksi kun tulee käytyä Linnansaaren kansllispuistossa. Olemme olleet katselemassa maakotkaa piilokojussa ja kyseinen lintu on kyllä kertakaikkiaan valtava, on helppo uskoa, että voivat napata myös myös poron vasoja. Luulen myös tietäväni, mikä on Suomen suurin näätäeläin, se nimittäin taitaa olla ahma, joka on yksi suosikkieläimistäni!
Ja olen samaa mieltä, linnavuorelta maisemat ovat toden totta upeat!