Menu

Rokua Geopark – retkikohde täynnä kiehtovaa historiaa ja luontoelämyksiä

Updated 11.7.2022
Rokua Geopark tarjoaa unohtumattomia luontoelämyksiä ja kiehtovaa historiaa. Nappaa vinkit aktiiviseen elämyslomaan Rokualla!

Kaupallisessa yhteistyössä Rokua Geopark

Maisemaa halkova Oulujoki, mereltä näyttävä Oulujärvi pitkine hiekkarantoineen ja lukuisine saarineen, hopeiset äärettöminä jatkuvat jäkäläkankaat, suopursun tuoksuiset suoalueet ja auringossa kimmeltävät suppajärvet ottavat minut vastaan Rokua Geoparkissa. Monipuolinen Rokua Geopark on kokonaisuus, joka on täydellinen retkikohde maisemaelämyksiä ja kulttuurihistoriaa janoavalle retkeilijälle. Miten on siis mahdollista, etten aiemmin ollut kuullutkaan koko Rokua Geoparkista?

Rokua Geopark on Suomen ensimmäinen UNESCO Global Geopark

Rokua Geoparkiin kuuluvat Oulujärven, Rokuan harju- ja dyynialueen sekä Oulujokilaakson maisema-alueet. Nämä kaikki kertovat omaa tarinaansa jääkauden perinnöstä, mikä on koko Rokua Geoparkin kantava teema. Alueen erityispiirteet ovatkin syntyneet jo noin 10 000 vuotta sitten, ja ne näkyvät täällä luonnossa poikkeuksellisen selvästi.

Rokua Geopark, niin kuin kaikki muutkin UNESCO Global Geopark -tunnuksen saaneet alueet, haluaa edistää matkailua vastuullisesti. Keskeisenä arvona on luonnon ja kulttuurin monimuotoisuuden suojeleminen ja ekologisuus. Kaikessa tekemisessä täällä korostuu vastuullisuus. Lisäksi halutaan edistää tutkimusta ja oppimista ja vaalia alueen kulttuuriperintöä toimimalla yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa, jotka jakavat samanlaiset vastuullisuutta korostavat arvot.

Koe Rokua Geoparkin parhaat palat – vinkit retkeilijälle

Vinkki 1: Koe Oulujärvi maastokengät jalassa

Meidän ensimmäinen vierailukohteemme Rokuan Geoparkissa on Oulujärvi, joka on Suomen neljänneksi suurin järvi. Kun pääsen Oulujärven rantaan elämäni ensimmäistä kertaa, en voi olla huokailematta ihastuksesta – ja ihmetyksestä. Tällaiselle Saimaan asukille Oulujärvi näyttäytyy perin eksoottisena aavoine ulappoineen. Tuntuu kuin olisinkin tullut järven rannan sijasta meren rantaan, niin kauas silmän kantamattomiin sateen harmaaksi nuolema järvenselkä tuntuu jatkuvan.

Oulujärveä voisi toki tutkia vesiltä käsin. Hypätä vaikka kajakkiin ja lähteä löytöretkeilemään Oulujärven lukuisiin saariin ja poukamiin. Minun valintani on kuitenkin maastokengät, ja niinpä suuntaamme Manamansalon Teeriniemessä sijaitsevalle Oulujärven retkeilyalueelle.

Rokua Geopark

Oulujärven retkeilyalue

Manamansalo on itse asiassa yksi Oulujärven saarista – se kaikista suurin. Jo matkalla Manamansaloon me pääsemme mukavasti saaristolaistunnelmaan, kun lossin kyydissä ylittämme Alassalmen, joka erottaa Manamansalon mantereesta.

Manamansalossa – joka tarinan mukaan syntyi, kun kristinuskosta vihastunut piru vihapäissään raapaisi Kivesvaarasta maata ja nakkasi sen Oulujärveen, nykyisen Manamansalon paikalle – on merkittyjä patikointipolkuja yhteensä yli 20 kilometriä. Me päätämme tutustua Oulujärven retkeilyalueeseen kiertämällä noin 9 kilometrin mittaisen Makkaraniemen ympyrälenkin.

Makkaraniemen ympyrälenkki – helppo 9 kilometrin patikka vaihtelevassa maastossa

Makkaraniemen ympyrälenkki lähtee Manamansalon leirintäalueelta. Jo leirintäalue näyttää niin kivalta, että ryhdyn haaveilemaan siitä, että voisin tulla tänne jonain aurinkoisena kesäviikonloppuna telttailemaan.

Mutta tällä kertaa meillä on aikaa vain päiväretkeen. Niinpä on syytä joutua matkaan.

Rokua Geopark
Makkaraniemen reitti on merkitty selvästi sinisin puihin maalatuin täplin.

Me päätämme kiertää Makkaraniemen reitin myötäpäivään, mutta ihan ensiksi käymme ihastelemassa tätä Kainuun mereksikin kutsuttua Oulujärveä ja hulppeaa valkohiekkaista rantaa, joka on pitkä kuin Riviera. 12 astetta lämpöä ja tihkusade ei tällä kertaa kuitenkaan innosta rantaleikkeihin tai auringonpalvontaan mutta patikointiin sää on mitä mainioin – eipä ole hyttysistäkään riesaa.

Rokua Geopark

Emme tietenkään malta täysin pysytellä viitoitetulla reitillä vaan teemme heti pienen poikkeaman ja suuntaamme polkua pitkin kauniiseen Teeriniemeen, jossa sijaitsee Reetan maja ja opastaulut, jotka kertovat jääkauden vaikutuksesta Oulujärven syntyyn ja alueella asuneista jättiläisistä.

Rokua Geopark
Oulujärvi on syntynyt noin 9500 vuotta sitten, kun järvi irtaantui omakseen varhaisesta Itämerestä eli Ancylusjärvestä.

Pian jätämme kuitenkin jättiläiset temmeltämään Teeriniemeen ja jatkamme matkaa pitkin kaunista rantatörmää, joka on muotoutunut tänne jääkauden jäljiltä maankohoamisen ja rantavoimien vaikutuksesta. Matkan varrella ihastelemme komeita Oulujärven maisemia ja ensimmäisellä taukopaikalla, reilun kilometrin päässä lähtöpisteestä, pysähdymme piipahtaaksemme hiljaisella rannalla, jossa tänään seuranamme on vain vieno tuuli ja hiljakseen poskipäille tipahtelevat sadepisarat .

Täällä Paintiokankaan taukopaikalla voisi pysähtyä keittelemään vaikka nuotiokahvit. Me tyydymme tällä kertaa vain nautiskelemaan merellisestä tunnelmasta.

Rokua Geopark

Pantiokankaalta matkamme jatkuu. Välillä puikahdamme mäntykankaalle ja välillä taas polku seurailee rantatörmän muotoja.

Tänne reitille on helppo jättää kiire ja maailman murheet. Keskittyä nuuskuttelemaan kesäsateen kasteleman metsän tuoksua, kuunnella joutsenten kutsuhuutoja, ihmetellä, kuinka monta vihreän eri sävyä maisema pitää sisällään ja hurmaantua suopursuista, joiden tuoksu täyttää ilman.

Rokua Geopark

Juuri ennen Makkaraniemen taukopaikkaa löydän myös ajan kuluttamat pitkokset, jotka johtavat yli suolämpäreen. Äkäinen itikkaparvi kuitenkin keskeyttää kuvaustuokioni ja päätän kiiruhtaa Makkaraniemen tulipaikalle, jonne tomera mieheni on jo ehtinyt tuletkin viritellä.

Rokua Geopark

Reittikuvauksen mukaan leirintäalueelta Makkaraniemen taukopaikalle on matkaa 3,4 kilometriä, mutta minun kelloni näyttää lukemiksemme 5 kilometriä ja tunti 45 minuuttia. Luultavasti kiepautus Teeriniemessä on pidentänyt matkaamme. Luontoretkillä ei kuitenkaan koskaan kannata kiirehtiä. Niinpä nytkin päätämme rauhassa nautiskella kahvitauosta tulen äärellä.

Rokua Geopark

Kahvin jälkeen teemme vielä toisen ylimääräisen ketunlenkin, kun haluan nähdä, miltä noin puolen kilometrin päässä sijaitseva Makkaraniemen kärki näyttää.

Rokua Geopark
Makkaraniemen kärjessäkin olisi houkutteleva pieni uimapaikka, jos sateen sijasta retkeilisi aurinkosäässä.

Pitkähköksi venähtäneen tauon jälkeen reittimme jatkuu Makkaraniemestä ensin pitkin kauniin Kaaresjärven rantaa.

Rokua Geopark
Rokua Geopark

Rantamaisemien jälkeen saavumme satumaiseen mäntymetsään, jonka luontoäiti on sisustanut vaalein jäkälämatoin. Jopa tällaisena harmaana sadepäivänä täällä on ihana, mäntyjejen runkojen välistä siivilöityvä valo, joka luo metsään valoisan ja avaran tunnelman.

Rokua Geopark

Vielä ennen viimeistä taukopaikkaa ohitamme kauniin suoalueen, jossa viipyilemme hetken, ja sitten, ihan pian, saavumme Särkisen lammen rannalle.

Rokua Geopark

Täällä lammen rannalla on tulipaikka myös katoksessa, joten tänne olisi ihana jäädä kokkailemaan retkilounasta, mutta meidän kellomme osoittaa, että meidän pitäisi olla jo toisaalla, joten joudumme hieman haikein mielin kiiruhtamaan takaisin Manamansalon leirintäalueelle.

Kalastajille vinkiksi!
Särkisen lampi sopii erinomaisesti myös kalastajan taukopaikaksi, sillä täällä onnekas kalastaja voi napata lounastarpeiksi vaikka yhden kirjolohista, joita lampeen on istutettu. Kalastusluvan voi hankkia Manamansalon leirintäalueelta.

Rokua Geopark

Makkaraniemen reitti päättyy sinne, mistä se alkoikikin. Pienten ketunlenkkien kanssa meille kertyy matkaa yhteensä reilut 11 kilometriä. Reitti on erittäin helpokulkuinen tasamaan reitti, joten se sopii erinomaisesti myös reipasjalkaisille lapsiperheille.

Vinkki 2: Tutustu Oulujokivarren värikkääseen historiaan Lamminahon tilalla (ja rapsuttele samalla suloiset lampaat!)

Manamansalosta matkamme jatkuu Lamminahon tilalle Vaalaan. Koska tavallisesti retkilläni keskityn luontokohteisiin, epäilen hieman, voisiko jollain museolla olla minulle mitään tarjottavaa. Lamminahon tila osoittautuu kuitenkin jokisikin ihan muuksi kuin tavalliseksi museoksi tai rakennetuksi perinnekyläksi. Lamminaho on todellinen ikkuna menneeseen aikaan. Täällä pääsemme ihastuttavien oppaiden Jennin ja Emilian opastamina kurkistamaan Oulujokivarren talonpoikaiskulttuuriin ja alueen uskomattoman kiehtovaan historiaan, joka saa katsomaan Oulujoen seutua ihan uusin silmin.

Rokua Geopark
Lamminahon iloiset oppaat Emilia ja Jenni perehdyttävät innostavasti alueen kulttuurihistoriaan.

Laminahon tila perustettiin 1750-luvulla Oulujoen rannalle, entisen Niskakosken törmälle. Tällöin Oulujoki oli vielä vilkas kulkureitti, jota pitkin kuljetettiin tervaa ja muuta kauppatavaraa Kajaanista Ouluun ja sieltä aina maailmalle saakka.

Rokua Geopark

Vierailumme aikana kierrämme pitkin tiluksia ja kuulemme tarinoita paikan historiasta: rakennuksista, joita täällä on säilynyt yli 20, lohilordeista ja Lamminahon laskumiehistä.

Aloitamme kurkistamalla päärakennukseen. Kierrämme tuvassa, jossa on aikanaan kestitty vieraita ja jonne on aina astuttu kynnyksen yli pahan onnen välttämiseksi oikealla jalalla niin, että tuvan lattialankkuihin on piirtynyt jalan mallinen monttu! Kurkistamme myös köökikamariin ja pitkään kamariin ja ihmettelemme miesten konttuuria.

Lamminahon tila
Lamminahon “elokuvateatteri”.

On hurjaa ajatella, miten maisema täällä on vuosisatojen aikana muuttunut. Ennen tänne tultiin jokea pitkin ja kuunneltiin kosken pauhua. Koskenlaskijoilla eli laskumiehillä oli silloin merkittävä rooli. Lamminahon laskumiehet luotsasivat Ouluun matkalla olevat veneet läpi Niskakosken kuuden kuohuvan putouksen, joissa vaahtopäät heittelivät veneitä. Ilman taitavia laskumiehiä Oulujoen koskista ei olisi selvitty läpi turvallisesti. Laskumieheksi ei päässytkään kuka tahansa, vaan pestin saadakseen piti tuntea kosken kuohut kuin omat taskunsa. Olivathan laskumiehet vastuussa niin ihmishengistä kuin kuljetettavista kauppatavaroistakin. Laskumiehet olivatkin valan vannoneita valtion virkamiehiä.

Koskenlasku oli Oulujoella myös matkailullinen vetonaula seikkailunhaluisille aina vuoden 1944 traagiseen onnettomuuteen asti. Ennen tätä koskiveneonnettomuutta, jossa kuusi matkustajaa 18:sta hukkui, täällä ehtivät laskea niin Kreivi Pietari Brahe, Sibelius, Kallio kuin Mannerheimkin.

Vuosi 1944 merkitsi surullista loppua koskenlaskulle: onnettomuuden jälkeen viranomaiset eivät enää myöntäneet koskenlaskulupia koskenlaskijoille. Lisäksi seuraavana vuonna aloitetun Pyhäkosken voimalaitoksen rakentaminen esti muutenkin koskien matkailullisen hyödyntämisen.

Laskumiesten lisäksi kuulemme tarinoita myös englantilaisista lohilordeista. Olihan Oulujoki ennen voimalaitosten rakentamista kansainvälisesti tunnettu lohijoki. Yksi merkittävistä lohilordeita oli Rogers Pascha, Egyptissä asuva britti, joka kävi täällä kalassa 1890-luvulla kymmenen vuoden ajan.

Rokua Geopark
Lamminahon rakennuksista vanhin on tämä törmäaitta vuodelta 1793.

Sisäkierroksen jälkeen jatkamme ulos tutkimaan tätä peräpohjalaista pihapiiriä ja sen rakennuksia. Käymme kurkistamassa muun muassa viinaköökiin, törmäaittaan, puojiin ja luhtirakennukseen. Samalla opin monta uutta sanaa ja hoksaan, mistä sana sysimusta lienee saanut alkunsa.

Rokua Geopark
Pihan perällä sijaitsevat paja ja sysikoppi eli puuhiilien säilytykseen tarkoitettu pieni rakennus.

Kierroksen päätteeksi käymme vielä ihastumassa tilan neljään hurmuriin: Viiliin, Ruskoon, Harmiin ja Hiileen.

Rokua Geopark
Lamminahon kesää sulostuttaa neljä pässiä: Rusko, Harmi, Hiili ja Viili.

Kiitos Lamminaho ja ihanat oppaat Jenni ja Emilia mielenkiintoisesta historiakierroksesta!

Lamminahon aukioloajat kesällä 2022:

Lamminaho on avoinna 26.8.2022 asti tiistaista sunnuntaisin.
Tiistaisin – lauantaisin klo 12.00 – 17.30
Sunnuntaisin klo 12.00 – 16.00
Maanantaisin tila on suljettu

Pääsymaksu 4 €

Lisää tietoa löydät täältä Lamminahon tilan esitteestä.

Majoitusvinkki!
Merilän kartano idyllisessä jokimiljöössä ihastuttaa

Utajärvellä sijaitseva Merilän kartano sijaitsee oivallisella paikalla, jos haluaa tutustua monipuolisesti Rokuan Geopark -alueeseen. Kartanosta voi varata joko kammarin tai sitten huoneen aittahotellista. Me majoituimme tässä suloisessa, historiaa henkivässä aittarakennuksessa.

Merilän kartano
Merilän kartano
Aitassa sijaitsevat huoneet ovat valoisia ja avaria.

Parasta Merilän kartanossa on minusta sen idyllinen sijainti valloittavassa jokimiljöössä.

Rokua Geopark

Ja kuin taikaiskusta saavuttuamme kartanolle, tulee kesä ja aurinko.

Rokua Geopark

Merilän kartanossa myös huolehditaan avokätisesti vieraista. Ruoka on kuin äidin tekemää ja talon isäntä Asko kertoilee mielellään paikan historiasta. Ihan siitä kartanon kulmalta lähtee myös kävelypolku, joka kiemurtelee kauniissa jokimaisemissa.

Vinkki 3: Tee aikamatka miljoonien vuosien päähän

Yksi mielenkiintoinen vierailukohde Rokua Geopark -alueella on Aikamatka-näyttely, joka kertoo Rokua Geopark -alueen maisemasta ja vie virtuaaliselle aikamatkalle aina alueen syntyhetkiin saakka. Näyttelyyn pääsee tutustumaan Vaalan kirjastossa, Utajärven Torimakasiinilla tai Muhoksen Koivu ja Tähti -kulttuurikeskuksella.

Ensimmäinen osa Aikamatka-näyttelystä on toteutettu ihan perinteisesti infotauluin, mutta mikä tekee näyttelystä erityisen kiinnostavan, ja jopa koukuttavan, on sen virtuaaliteknologiaa hyödyntävä osuus.

Ihan jännittää, kun elämäni ensimmäistä kertaa asetan virtuaalilasit silmilleni. Samalla hetkellä, kun painan valikosta valitsemaani nappia, hyppään ajassa miljardien vuosien päähän, aikaan jolloin Oulujoen ja Rokuan alueella oli vielä vuoristoa. Seuraavaksi matkaan jääkauden aikaan ja pääsen kulkemaan muutaman kilometrin paksuisen mannerjäätikön päällä. Ainut asia, mikä jää harmittamaan, on, etten tälle aikamatkalle saa mukaan kameraani. Tällä reissulla saisin nimittäin tallennettua elämäni komeimmat ruudut!

Mutta koska en saa näytettyä sinulle kokemaani kuvin, on sinun tultava paikan päälle ja tehtävä tämä Aikamatka itse.

Vinkki 4: Koe Rokuan kansallispuisto maastopyöräillen

Rokuan kansallispuisto on yksi Suomen vanhimmista. Se on perustettu suojelemaan alueen herkkää dyyni- ja harjuluontoa. Alueella on sekä patikka- että maastopyöräilyreittejä. Me päätämme tutustua alueeseen maastopyöräillen, jotta ehtisimme nähdä yhden päivän aikana mahdollisimman paljon.

Rokua Geopark

Hyppäämme pyörien selkään Rokua Health & Spa -hotellin pihalla. Reitit lähtevät aivan hotellin kulmalta. Olemme eukäteen valinneet sopivaksi reitiksi 20 kilometrin mittaisen rengasreitin, joka kulkee Rokuan harjualueen keskiosissa. Valitsemamme reitti on merkattu maastoon keltaisin maalitäplin.

Rokuan kansallispuisto

Reitti on pääosin helppokulkuista leveää ja tasaista polkua, joka sopii mainiosti tällaiselle maastopyöräuntuvikollekin. Reitin keskiosassa tosin on muutamia vaativampia nousuja, joissa hiekka on kasaantunut pehmeiksi keoiksi, ja minun on muutamaan otteeseen hypättävä satulasta ja työnnettävä pyörä mäen huipulle. Taitavampi (ja kovakuntoisempi?) mieheni sen sijaan polkee seisaaltaan melko kevyen näköisesti kaikki mäet alhaalta ylös asti. Sähköavusteisella pyörällä minäkin varmasti selviäisin mutta luomupyörä tekee lenkistä samalla sopivan rankan treenin.

Rokua Geopark

Maastopyöräillen kansallispuistossa pääsee ihanan vauhdikkaasti tutustumaan alueen harju- ja dyynialueeseen, jollaista ei missään muualla Suomessa ole. Matkan varrella on karun kauniita mäntymetsiä, jäkälämattoisia kankaita, suppakuoppia ja -lampia.

Reitin varrelta voisi poiketa myös Pookivaaralle, missä on alueen korkein kohta, mutta päätämme vierailla siellä erikseen maastokengät jalassa auringonlaskun aikaan.

Rokuan kansallispuisto
Matkan varrella on useita kauniita suppalampia ja pikkuisia järviä. Suppalammet ovat jääkauden merkkejä, paikkoja, minne jäälohkareet ovat sulaneet.

Valitsemamme reitin varrelle osuu muutama kaunis taukopaikka. Koska kierrämme reittiä myötäpäivään, ensimmäinen taukopaikkamme sattuu Jaakonjärven laavulle. Seuraavan, pidemmän tauon pidämme Saarisen kodalla, ja viimeisen Lianjärven rannalla, missä on päivätupa ja puucee.

Vinkki! Melkein pyöräreitin varrelle osuu Syvyydenkaivo eli Suomen syvin luonnontilainen suppa, jolla on syvyyttä jopa 50 metriä. Se on syntynyt jääkauden lopussa valtavan jäälohkareen sulamispaikalle. Voit poiketa pyöräreitiltä kävellen katsomaan tätä ihmettä!

Rokua Geopark
Kaunis Lianjärvi on hyvä taukopaikka retkeilijöille.

Retken päätteeksi vilkaisen Suuntoani, joka kertoo, että olen pyöräillyt reilut 22 kilometriä vajaassa kolmessa tunnissa. On pakko myöntää, että viimeiset kilometrit ovat tuntuneet jo kipuna reisissä. Mutta kaunis pyöräreittimme on ehdottomasti pienen lihaskivun arvoinen!

Jos haluat päästä helpommalla, voit tietysti pyöräillä vain osan reitistä tai valita pyöräksi luomuversion sijaan sähköpyörän.

Maastopyöriä vuokraa Rokuan lomahuvilat.

Rokuan maastopyöräreittien kartan löydät täältä.

Majoitusvinkki!

Jos haluat majoittua mahdollisimman lähellä Rokuan kansallispuistoa ja kansallispuiston maastoreittejä, on Rokua Health & Spa -hotel oiva valinta.

Rokua Health & Spa

Hotelli on perustasoinen kylpylähotelli, jossa saa iloisen ystävällistä palvelua ja maittavaa, kotiruoan oloista ruokaa. Hotellin ehdoton valtti on upea sijainti kauniin luonnon keskellä! Plussaa tietysti on, että rankan maastopyöräilypäivän jälkeen hotellissa pääsee kylpylän saunaan ja altaisiin rentoutumaan. Hotelli sopii erinomaisesti lapsiperheille.

Rokua Health & Spa
Aurinkoisena kesäpäivänä hotellin vieressä olevaan lampeen pääsee pulahtamaan.
Rokua Health & Spa
Skumppahetki hotellissa onnistuneen retkipäivän päätteeksi.

Tutustu hotelliin tarkemmin sen verkkosivuilla.

Vinkki 5: Kiipeä korkeuksiin – jos uskallat – ja ihastele Rokuan vanhaa mäntymetsää lintuperspektiivistä

Toisen retkipäivämme Rokua Geoparkin alueella me päätämme kiipeämällä Rokuan korkeimmalle vaaralle eli Pookivaaralle. Täällä sijaitsee hurjan näköinen palovartijan torni, jonne meidän on tarkoitus kiivetä.

Suoraan sanottuna minua vähän hirvittää!

Rokua Geopark

Tänne Pookivaaralle pääsee patikoimalla 6 kilometrin mittaisen Pookinpolun tai hieman helpommin, jos ajaa auton Pookin pysäköintialueelle, josta nousee vaaran laelle noin kilometrin mittainen polku. Vaaran laella on vuokra-, päivä- ja autiotupa, joten tämä on oiva paikka jäädä vaikka yöpymään. Saapuessamme paikalle tänne onkin jo kasattuna yksi teltta ja viriteltynä muutama riippumatto.

Pookin näkötorni on aikanaan toiminut palovartijan tornina metsäpalojen tarkkailua varten, nykyään se taas toimii pienenä koetinkivenä maisemaonnellisille retkeilijöille. Mahdollisuus nähdä auringonlasku korkeuksista Rokuan mäntymetsän yllä pakottaa minut uskaltamaan.

Selviän kuin selviänkin aina ylös asti, ja jännittävä kiipeäminen palkitaan ruhtinaallisesti hulppein näköaloin kauas Rokuan komeisiin havumetsiin, joita tuntuu jatkuvan silmän kantamattomiin. Kännykän kompassin avustuksella olemme paikantavinamme horisontista myös kevyesti kimaltelevan Kainuun meren.

Parasta on tietysti, kun saamme täällä korkeuksissa ihailla laskevaa aurinkoa, joka värjää havumeren yllä leijuvien pilvien reunukset oranssiin kultaan.

Reppuun pakattuja retkiskumppia me emme kuitenkaan täällä yläilmoissa uskalla korkata, sillä alas könyäminen jännittää vielä enemmän kuin ylös kiipeäminen.

Rokua Geopark

Laskeutumisestakin onneksi selvitään, ja sitten vihdoin on retkiskumppien vuoro!

Rokua Geopark

Vinkki 6: Ihastu Oulujokeen ja nappaa kesän suurin vonkale

Tarinat lohilordeista ja koskenlaskijoista mielessäni suuntaan kolmentana retkipäivänäni Rokua Geoparkissa kohti Oulujokea. Haluan tietysti oppia pyydystämään samanlaisen vonkaleen, joita Rogers Pascha 1800-luvun lopussa Oulujoesta kirein siimoin nosteli.

Ajamme siis aamupäivästä Muhokselle Montan leirintäalueelle, jossa meidän on tarkoitus tavata kalastusoppaamme.

Montta Active Campingilla ei varsinaisesti ole valikoimassaan kalastustuotetta, mutta he järjestävät erilaisia kalastuselämyksiä pyydettäessä yhteistyökumppaniensa avulla. He myös myyvät kalastuslupia.

Voit siis aloittaa oman kalastusretkesi Oulujoelle täältä!

Rokua Geopark

Harmittavan sekaannuksen vuoksi meidän kalastusreissu ei kuitenkaan onnistu. Kalaopas on opastamassa jossain toisaalla eikä tähän hätään ole mahdollista saada uutta opasta. Mahtavat kalatarinat Oulujoelta jäävät siis kertomatta, mutta lohduspalkinnoksi päätämme kiertää jalkapatikassa Lemmenpolun, jonka nimi ainakin kuulostaa varsin houkuttelevalta. Ja sopivasti reitti alkaa juuri täältä Montan leirintäalueelta.

Lemmenpolulla on mittaa pari kilometriä. Se kuljettaa pitkin Oulujoen rantaa ja jylhän kalliokanjonin laella Montasta kohti Leppiniemeä kertoillen opastaulujen avulla alueen luonnosta, kulttuurihistoriasta ja geologiasta.

Lemmenpolku

Reitti on kieltämättä vehreän kaunis, ja reitin varrella pääsisi maiseman ihastelun ohessa myös kalastamaan ja pitämään evästelytaukoa nuotiopaikalla, mutta silti katseeni – tällaisena hellepäivänä – hakeutuu Oulujoen vilvoittaville laineille, missä niin mielelläni olisin juuri nyt jigittämässä elämäni vonkaletta.

Oulujoesta voi kalastaa merilohta, joka pääsee nousemaan Oulusta Montan voimalaitokselle asti, kirjolohta Montanlammesta (joka on osa Oulujokoea) sekä esimerkiksi taimenta ja kuhaa.

Utajärvellä eli Oulujoella ylöspäin mentäessä kalastusretkiä järjestää Rokuan Lomahuvilat.

Oulujoki
Majoitusvinkki!

Montan leirintäalueella, aivan Oulujoen rannalla, sijaitsee hurmaavia pikku mökkejä. Vuokrahinnat löydät täältä. Nämä olisi aivan täydellisiä kalastusreissuille. Kala-apajatkin olisivat ihan siinä vieressä.

Montta

Kalastuksen ja patikoinnin lisäksi Montassa voi esimerkiksi meloa (huomioi, että Oulujoen virta on tosi voimakas, eikä siksi sovellu aloittelijoille!) ja maastopyöräillä.

Sähköpyörän voit vuokrata kätevästi täältä Montasta.

Vinkkejä pyöräreiteiksi Muhoksella:

Pyöräile  Tervareitistöllä tai tee päiväretki Montasta Muhoksen keskustaan ja takaisin tai Liimanninkoskelle ja takaisin (Muhoksen keskustassa on kivoja kulttuurikohteita, esimerkiksi vierailun arvoisia ovat vanha kirkkokotiseutumuseo ja Koivu ja Tähti -kulttuurikeskus.

Kiitos Rokua Geopark, on aika jatkaa matkaa

Lemmenpolun kierroksen jälkeen meidän on aika jatkaa road tripiämme kohti Ruotsia ja Norjaa. Kolme päivää Rokua Geoparkissa ei tietenkään ole riittävästi kokemaan ja näkemään kaikkea, mutta tuntuu silti, että olen nähnyt ja oppinut valtavasti. Lohivonkaleenkaan uupuminen ei enää juuri harmita – onpahan yksi hyvä syy lisää palata pian takaisin näihin Oulujoen viehättäviin maisemiin.

Rokua Geopark

Kiitos vielä Rokua Geopark monipuolisesta luontolomasta! Tämä oli täydellinen aloitus meidän kesän road tripille.

Retkiterveisin Heidi

Kaipaatko lisää retkivinkkejä Suomeen? Siinä tapauksessa kannattaa lukea myös nämä artikkelit:
10 Saimaan luontokohdetta, jotka on pakko kokea
Puumalan saaristoreitti – elämyspyöräilijän ja maisemabongarin valinta
Luontomatkaajan Bomba – 11 vinkkiä täydelliseen luontolomaan
Linnansaari ja Kolovesi – Savonlinnan upeat kansallispuistot
Tiilikkajärven kansallispuisto – päiväpatikoijan ja aloittelevan vaeltajan valinta


Matka- ja tunnelmakuvia sekä pieniä matkatarinoitani pääset seuraamaan blogini lisäksi Facebookissani.
Käy kurkkaamassa myös Instagramiani, jonne tallentuvat ne kuvistani kauneimmat.
Blogiani pystyt nyt näppärästi seuraamaan Blogit.fi-sivuston kautta.
Follow my blog with Bloglovin

Tervetuloa mukaan matkoilleni♡.

Copyright © 2022 Maailman äärellä – Heidi Lehtosaari. All rights reserved.

About Author

Hei! Olen Heidi, luontoluksusta rakastava outdoor- ja luontokuvaaja sekä matkakirjoittaja. Blogissani kirjoitan erityisesti luonto- ja patikointireissuista sekä road tripeistä Suomessa ja maailmalla.

4 Comments

  • Rokuan kansallispuisto on meille muutaman vuoden takaa tuttu: https://www.matkallamissamilloinkin.com/rokuan-kanssallispuisto-kaunis-jakalamattoinen-kangasmetsa-pohjois-pohjanmaalla/ Erityisesti Marika tykästyi paikkaan, ja oli jäkälämatto omastakin mielestäni vaikuttava. Muilta osin ei Rokua Geoparkiin ole vielä käyty tutustumassa, mutta Oulujärven retkeilyalue on meillä pariin kertaan pohjoiseen mennessä ollut mielessä mahdollisena pysähdyskohteena, mutta vielä emme ole siellä poikenneet.

    Reply
    • Heidi - Maailman äärellä
      11.7.2022 at 10:08

      Kiitos Mikko kommentistasi! Pitääkin mennä kurkkaamaan teidän juttu Rokualta. Käykää ihmeessä Oulujärven retkeilyalueella. Se on IHANA! Vaikka meille sattuikin sadepäivä ja huikeat rannat jäi testaamatta, ihastuin silti kovasti tähän Makkaraniemen lenkkiin.

      Reply
  • Menninkäinen
    9.7.2022 at 21:22

    Mekin vierailimme erään Lapinmatkamme paluumatkalla Rokualla. Pookin torni ja Syvyydenkaivo tulivat tutuiksi. Meistä oli erityisen hauska huomata, kuinka samanoloista maisema oli kuin meille hyvin tutut Vierumäen Urheiluopiston harjumaastot.

    Reply
    • Heidi - Maailman äärellä
      11.7.2022 at 10:11

      Rokuan voi tosiaan näppärästi yhdistää pohjoisen reissuun. Seuraavalla kerralla suosittelen tutustumaan sitten Oulujärven retkeilyalueeseen. Se on tosi kiva! Meilläkin on täällä Savonlinnassa harjuja, mutta ei tollaisia jäkälämattoharjuja, joita Rokualla taas oli. Siinä mielessä se oli minulle hyvinkin eksoottinen. Mutta kaikkein eksoottisinta minulle oli ne jokimaisemat, sillä sellaisia tällä Saimaan seudulla taas ei ole lainkaan.

      Reply

Leave a Reply