Menu

Kymmenen blogivuoden parhaat matkakohteet – TOP10

Parhaat matkat ovat niitä, jotka jättävät elämänmittaisen muistijäljen ja joita muistellaan useita kertoja vielä vuosia reissun jälkeen. Ehkäpä oma ikimuistoisin matkani on ollut matkani jouluiseen New Yorkiin, missä vietin todellisen prinsessapäivän ja sanoin tahdon pienessä joulutähdin ja -valoin koristellussa Suomi-kirkossa Manhattanin laitamilla.

Aina täydelliseen matkaan ei kuitenkaan tarvita mitään niin suurta ja ihmeellistä, vaan joskus matka voi jäädä elämään muistoissa mielenkiintoisen kohtaamisen vuoksi, joskus taas siksi, että matkalla on uskaltanut voittaa omat pelkonsa tai ihan vaan siksi, että matkakohteen ylenpalttinen kauneus on saanut sydämen sykkimään tavallista kiivaammin.

Kun tasan kymmenen vuotta sitten julkaisin ensimmäisen blogipostaukseni, en osannut aavistaa, miten monta ikimuistoista matkaa pääsisin seuraavien kymmenen vuoden aikana kokemaan ja miten oma bloginikin kehittyisi siinä matkan varrella. Ensimmäisessä blogijutussani seikkailin Savonlinnassa, omassa kotikaupungissani, ja ihmettelin talven valoa, rauhaa ja kotikaupunkini luontoa sekä jaoin ensimmäiset matkavinkkini. Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, matkavinkkejä onkin jo kertynyt melkoinen pino.

Vaikka kymmenen blogivuoden aikana olen matkustanut yli 30 maahan ja päässyt kokemaan toinen toistaan ihanampia elämyksiä ja ikimuistoisempia seikkailuja, ei rakkauteni omaa kotikaupunkiani ja Saimaata kohtaan ole haalennut – eikä se ensimmäinen Savonlinna-juttuni suinkaan ole jäänyt viimeiseksi. Päinvastoin, rakkauteni Saimaaseen on synnyttänyt lukuisia blogijuttuja ja poikinut useita yhteistyöprojekteja paikallisten matkailuorganisaatioiden ja yrittäjien kanssa.

Kymmenen vuotta sitten ensimmäiseen blogijuttuuni kirjoittamani sanat pitävätkin edelleen täysin paikkansa.

Vaikka rakastan matkustamista, joka kerta ei tarvitse matkustaa kaus.
Oma pikkukaupunki voi tarjota yhtä unohtumattomia elämyksiä kuin matka maailman ääriin. Vaikka mielessäni on tälläkin hetkellä lukuisia matkasuunnitelmia, olen nyt onnellinen täällä – omassa kotikaupungissani.

Blogini kymmenvuotista taivalta päätin kuitenkin juhlistaa kokoamalla tähän juttuun kotikaupunkivinkkien sijaan kymmenen ikimuistoisinta matkaa/matkakohdetta tältä kymmenvuotiselta taipaleeltani. Ehkäpä tällä jutulla voin antaa sinulle inspiraatiota oman, ikimuistoisen matkasi suunnitteluun.

(Ja sen ihka ensimmäisen – ehkä vähän nolon – blogipostauksen pääset lukemaan täältä: Turistina kotikaupungissa – my hometown.)

10 parasta matkakohdetta blogini kymmenvuotistaipaleelta – TOP10

1. Patikointia ja pingviinejä Chilen Patagoniassa

Kysymykseen “Mikä on ollut kaikkien aikojen paras matkakohteesi?” on oikeastaan mahdotonta antaa vastausta, mutta jos olisi pakko valita vain yksi kohde, enkä voisi valita häämatkaani New Yorkiin, niin vastaukseni olisi Chilen Patagonia. Moni muu matka Patagonian jälkeen on varmasti ollut aivan yhtä upea tai upeampikin, mutta Patagonia jätti minuun niin syvän muistijäljen, että en ole saanut sitä yhdeksään vuoteen mielestäni. Patagonia oli ensimmäinen oikea luontomatkani ja patikointireissuni.

Torres del Paine

Non vuosi ennen Patagoniaa, kun olin Madridissa opettamassa suomea, tutustuin galicialaiseen Elenaan, joka vei minut ensi kertaa vuorille, Guadarraman vuoristoon. Heti silloin tiesin, ettei Madridin vuoripatikka jäisi viimeisekseni. Tiesin, että vuoret kutsuisivat minua jatkossa yhä useammin ja haluaisin viedä miehenikin vuorille ja näyttää hänelle, mihin olin itse rakastunut. Niinpä jouluna 2016 päädyimme Chilen Patagoniassa sijaitsevaan Torres del Painen kansallispuistoon ja täysin keltanokkina lähdimme valloittamaan Base de las Torresin 20 kilometrin mittaista reittiä, joka on luokiteltu osin vaikeaksi ja osin keskivaikeaksi.

Vaikka yhdellä reitin mustalla osuudella, kilometrin mittaisella jyrkällä ja kivikkoisella polulla, missä jalkojen alla vierivät kivet ja puuskainen tuuli ja väsymys koversivat uskoani, koin epätoivon hetkiä ja tunteen, etten koskaan selviäisi perlle, on tämä yhdeksäntunnin mittaiseksi venynyt vuoripatikka jäänyt muistoisssani yhdeksi elämäni hienoimmista kokemuksista.

Chilen Patagonia oli minulle siis itseni voittamista patikkapoluilla, mutta myös häkellyttävän kauniita maisemia, jotka ovat piirtyneet ikuisiksi ajoiksi verkkokalvoilleni. En myöskään koskaan unohda niitä patikkaretkiä, jolloin seurassamme vaelsivat suloiset guanakot, tai meriretkeä piskuiselle Magdalenan saarelle, jota asuttaa yli sata tuhatta pingviiniä!

Torres del Paine

Patagoniasta olen kirjoittanut blogiini useammankin jutun. Jos Patagonia kiinnostaa, kurkkaa aluksi vaikka nämä:

2. Safariloma Afrikassa – ikimuistoisia eläinkohtaamisia ja kuumailmapalloilua savannilla

Safariloma Afrikassa on aina elämyslomien aatelia. Onkin mahdotonta valita Afrikan safarilomista vain yhtä parasta, sillä kaikki lomani Afrikassa ovat olleet unelmieni täyttymyksiä. Olen ollut Afrikassa safarilomalla Etelä-Afrikan Sabi Sandsissa, yhdistelmälomalla Botswanassa ja Zimbabwessa sekä Tansaniassa, missä yhdistimme lomaan Serengetin kansallispuiston, Ngrorongoron suojelualueen sekä flamingoistaan ja puuhun kiipeävistä leijonistaan tunnetun Manyara-järven.

Safarilomilla olen päässyt seuraamaan, kun norsulauma saapuu villamme lounge poolille ja ahnain kärsänvedoin tyhjentää altaamme puolilleen. Olen seurannut yhdeksän leijonan laumaa, joka ylväänä marssii automme ohi, ja kuunnellut, kun marulapuun hedelmät rapiset yötaivaan alla mökkimme tarassille. Olen nauttinut aamiaisesta keskellä savannia pöydän ääressä, jota koristaa valkeana hohtava pöytäliina, ja siemaillut sundownereita auringonlaskun aikaan seuraten samalla aitiopaikalta savannin elämää: satojen impaloiden kirmailua, seeprojen käyntiä  ja norsujen ainaista ahmimista.

Melkein hengästyn, kun muistelen, mitä kaikkea olen safarilomillani päässyt kokemaan. Ehkäpä yksi kaikkein mieleenpainuvimmista Afrikka-kokemuksista on kuumailmapallolento Serengetin yllä. Kokemus, joka meinasi jäädä kokematta saatuani edellispäivänä ruokamyrkytyksen piknikillä ison haukan hyökättyä nappaamaan lautaseltani osansa… enkä tyhmänä ymmärtänyt, ettei minun kannattaisi jatkaa enää ruokailua samalta lautaselta!

Tansania Serengetin kansallispuisto

Lue lisää tästä yhdestä elämäni ikimuistoisimmasta päivästä, jolloin pääsin seuraamaan auringonnousua ja leijonien saalistusretkeä ilmasta käsin, artikkelistani Kuumailmapallot Serengetin yllä.

safariloma

Etelä-Afrikka on todellakin maa, joka saa minut yhä uudestaan tunnekuohun valtaan. Käyn täällä joka päivä läpi koko tunteiden kirjon. Koen iloa, surua, järkytystä, hilpeyttä, pelkoa, liikutusta ja onnea. En olisi ikinä voinut aavistaa, millainen matka tästä tulisi. Että näkisin, kokisin ja tuntisin niin paljon. Mykistyisin surusta, kun näkisin nuoren leijonan ontumassa verinen reikä rinnassaan muistutuksena tappelusta puhvelin kanssa; liikuttuisin kyyneliin nähdessäni leopardiemon imettävän ja hoitavan hellästi kymmenviikkoista poikastaan; tuntisin pelkoa kaasuttaessamme pakoon pillastunutta urosnorsua tai tärisisin kiihtymyksestä katsoessani ikkunan takana terassimme uima-altaalla peuhaavaa norsulaumaa.

Ote blogijutustani kyyneleitä ja jännitystä savannilla

Niin kuin blogijutussani Unohtumaton luksussafari Botswanassa kirjoitin, Savannilla voi jo muutaman tunnin aikana nähdä koko elämän kirjon ja kokea niin iloa, liikutusta, surua kuin järkytystäkin. Elämä savannilla koskettaa, vaikka itselle jääkin auttamatta vain ulkopuolisen tarkkailijan rooli. Eikä savannilla, villin luonnon keskellä, yksikään päivä ole samanlainen kuin toinen.

Botswana
Ngoma Safari Lodge on paratiisi keskellä savannia. Tämä on paikka, jonne haluaisin ehdottomasti palata!

3. Elämäni roadtrip Uudessa-Seelannissa

Olin haaveillut Uudesta-Seelannista yli 20 vuotta ja välillä ehtinyt jo haudatakin tämän haaveeni, kun yllättäen pitempi vapaa jakso töistä mahdollisti vanhan haaveeni henkiin herättämisen. Uuden-Seelannin matka yhdistyi meidän maailmanympärimatkaamme, jonka toteutimme 42 päivässä syksyllä 2023!

Kolme viikkoa Uudessa-Seelannissa oli unelmieni täyttymys. Kiertelimme Uuden-Seelannin Eteläsaarta pikkuruisella matkailuautolla ja lumouduimme Uuden-Seelannin monipuolisesta luonnosta. Matkan aikana pääsimme patikoimaan niin vuorimaisemissa kuin sademetsissäkin. Ihailimme turkoosina hohtavia järviä ja kilometrikaupalla jatkuvia merenrantoja; bongailimme valaita ja tarkkailimme hellyttäviä pingviinejä, kun ne palasivat kotipesiinsä mereltä päivän ruonhakumatkan jälkeen. Ihailimme häkellyttävän kaunista tähtitaivasta ja lukemattomia vesiputouksia. Fillaroimme viinitiloilla ja rapsuttelimme alpakoita. Yhden päivän aikana saatoimme patikoida niin jäätikölle kuin nautiskella viiniä meren aaltoja ihaillen.

Uusi-Seelanti
Uudessa-Seelannissa on lampaita kaikkialla – niitä onkin noin viisi kertaa enemmän kuin asukkaita, vaikka lampaiden määrä onkin vähentynyt reilusti 2000-luvulla.
Parhaat matkakohteet
Syrjäinen Wharariki Beach oli yksi Uuden-Seelannin kauneimmista rannoista ja mieleenpainuvimmista kohteista.
Uusi-Seelanti
Roadtripillämme vietimme osan öistä tässä rehvakkaan vihreässä campervanissa ja osan öistä mukavasti vuokramökeissä/-asunoissa.

Uusi-Seelanti osoittautui luontomatkaajan ja roadtrippaajan unelmakohteeksi, jonne joskus vielä haluaisin päästä uudestaan.

Uuden-Seelannin jutut odottavat vielä kirjoittamista, mutta niitä odotellessa voit vaikka kurkata, mitä meidän maailmanympärimatkamme maksoi ja miten toteutimme reissumme:

4. Norjan vuoria ja vuonoja

Kun rakkauteni vuoriin syttyi Guadarraman vuoristossa syksyllä 2015, matkasuunnitelmani saivat uuden suunnan. Silloin kaupunkilomat ja rantaunelmat saivat väistyä jylhien vuorten tieltä. Onneni on, että heti rajan takana, Kilpisjärven jälkeen, kohoavat jylhät lumihuippuiset vuoret. Norjaa kauemmas ei siis tarvitse matkustaa nähdäkseen satumaisen kauniita vuorimaisemia ja patikoidakseen jalat kipeiksi.

Norja on vienyt sydämeni niin, että olen matkustanut sinne jo viitenä kesänä ja seuraavakin Norjan roadtrip on jo suunniteltu. Olen käynyt niin Lofooteilla, Senjalla, Lyngenin alpeilla kuin kolunnut Länsi-Norjaakin. Jokaisella Norjan reissulla olen löytänyt jotain, mihin rakastua ja mitä muistella marraskuun synkkyydessä.

Yksi suurista ihastuksistani on ollut Lofootteihin kuuluva Værøyn saari, joka on säästynyt onneksi massaturismilta. Täällä saimme nauttia rauhallisista kesäpäivistä fillaroiden läpi pienten kylänraittien ja maisemateiden.

Norja Lofootit
Håheian patikka on Værøyn saaren tunnetuin.

Toinen Norjan tuntemattomampi helmi on Enkelten saari eli Engeløya, jossa vuono- ja vuorimaisemien lisäksi saa nauttia uskomattomista valkeahiekkaisista rannoista, joita kovin moni turisti ei ole vielä löytänyt.

Norja pahaat matkakohteet
Rakastuin Engeløyaan niin, että ensi kesänä matkustamme sinne taas, ja aion majoittua tässä samassa mökissä, missä viimekin kerralla.
Norja parhaat matkakohteet
Rantaelämää keskiyön aikaan Engeløyan saarella.

5. Dolomiitit – Italian komeimmissa maisemissa

Sanottakoon heti alkuun, että minä r a k a s t a n Italiaa. Rakastan italialaisia pikkukyliä, italialaista gelatoa, pitsaa, pastaa ja viiniä, italian kieltä ja jopa tuoksua, joka tulvahtaa vastaan heti, kun laskeudun lentokoneesta Italian maaperälle. Mutta vieläkin enemmän rakastan Italian Dolomiitteja.

Italian Dolomiitit ovat vuorina ihan oma lajinsa. Ne ovat ihan erilaiset kuin vuoret Norjassa tai rakastamassani Patagoniassa tai Uudessa-Seelannissa. Dolomiitit onkin aivan täydellinen kohde päiväpatikointiin, sillä Dolomiiteilta on helppo löytää eritasoisia reittejä. Aina ei edes tarvitse kävellä itseään uuvuksiin nähdäkseen jotain satumaista – varsinkaan jos Dolomiiteille matkustaa silloin, kun hissit ovat toiminnassa ja vievät retkeilijän yhdessä hujauksessa keskelle komeimpia vuorimaisemia.

Minä tosin olen matkustanut Dolomiiteille vain silloin, kun suurin osa hisseistä on ollut suljettuna ja on ollut pakko turvautua omiin reisilihaksiin. Mutta ei syksy ja lokakuu, aika jolloin minä olen Dolomiiteilla aina ollut, ole suinkaan huono matkustusajankohta: silloin reiteillä saa kulkea aivan rauhassa ja lehtikuuset hehkuvat orassia lempeässä syysauringossa.

syksyinen roadtrip Dolomiiteilla
Aamuaurinkoa vastaanottamassa Lagazuoilla
Dolomiitit
Rifugio Zsigmondy-Comici reitillä The Tre Cime di Lavaredo Val Fiscalinan kautta

Blogijuttuni Dolomiiteilta ovatkin blogini suosituimpien juttujen joukossa, ja ilahduttavan moni lukijani on minulle lähettänyt viestiä saatuaan jutuistani oivan avun oman reissunsa suunnitteluun.


Jos sinä kiinnostuit Dolomiiteista, niin kannattaa lukaista ainakin nämä:

6. Riisitunturi – epätodellisen kaunis talvikohde

Viime vuosina olen yhä useammin valinnut matkakohteekseni ulkomaankohteen sijaan jonkin Suomi-kohteen, ja viime vuonna päädyin elämäni ensimmäistä kertaa viettämään joulunkin pohjoisessa, tunnelmallisessa kelomökissä. Nykyään vuorten lisäksi olenkin oppinut rakastamaan myös tuntureita. Tuntureista kaikkein rakkaimmaksi on viime vuosina noussut talvinen Riisitunturi, jonne matkustaisin joka talvi, jos vain voisin.

Luulen, että olen viettänyt elämäni kauneimmat talvipäivät juuri täällä.

Suomen kauneimmat luontokohteet

Eivätkä Riisitunturin aamut tai yötkään jää päiviä huonommiksi.

Toinen Suomi-rakkauteni on Kilpisjärvi erityisesti ruska-aikaan.

KIlpisjärvi
Kilpisjärvi on ruska-aikaan luontokuvaajan paratiisi. Porojen kohtaaminen tunturissa on minulle aina elämys.

Lisää Suomen kauneimpia luontokohteita voit bongata blogijutustani
10 Suomen kauneinta luontokohdetta ja -elämystä
Rukan seudulle talvisia vinkkejä löydät täältä: Ruka-Kuusamon kauneimmat talviretkeilykohteet
Kilpisjärven ruskalomaan löydät taas vinkit täältä: Vinkit Kilpisjärven ruskalomaan ja kauneimmat ruskakohteet – TOP7

7. Lähimatkailua Saimaalla

Jos talviparatiisini on Riisitunturi ja syysparatiisini Kilpisjärvi, on kesäparatiisini ehdottomasti Saimaa. Kotikaupunkini Savonlinnakin on kesäisin niin ihana, ettei täältä malttaisi lähteä minnekään. Tosin kaupunkia vielä ihanampi on kaupunkiamme ympäröivä järviluonto saarineen. Joka kesän kohokohta on, kun pakkaan retkikamppeet ja kylmälaukun täyteen retkiherkkuja ja suuntaan veneellä Saimaan saaristoon. Matkalla bongaan norpat ja saaressa hiljennyn kuuntelemaan luontoa – tai niin kuvittelen. Sillä todellisuudessa minulla on aina niin kiire, kun on pakko ehtiä kuvata kaikkea ympärillä olevaa kauneutta – ja sitten pitää vielä silmä kovana tarkkailla, josko norppa tulisi meitä tervehtimään – ja melkein aina se tulee.

saimaannorppa
Ehkäpä blogihistorian suloisin kuvani on tämä kuva uteliaasta pikku kuutista♡🦭. Kuva päätyi myös valokuvanäyttelyyn, josta voit lukea täältä: Kuvanäyttely vie Saimaalta savannille ja porojen pohjolaan
Saimaa parhaat matkakohteet
Kesäaamun valo

Yöllä taas ei malta juuri nukkua, kun pitää vartoa aamuaurinkoa, jonka valon minä haluan tallentaa joka ikinen kerta.

Viime vuosina olen innostunut myös talviretkeilystä. Kun kesällä putputtelemme veneellä tänne lempisaareeni, niin talvella sama matka hoituu suksin. Eikä Saimaan talvimaisemat kalpene kesämaisemille muuten lainkaan!

Parhaisiin Saimaan luontokokemuksiini on myös kuulunut vapaaehtoistyö norppien parissa. Tammi-helmikuussa norpille kolataan apupesiä ja kevättalvella norppapesien romahdettua kierrämme laskemassa, kuinka monelle norppapesälle on syntynyt uusi kuutti. Pääsinpä yhtenä keväänä norppalaskentaan itse presidentti Niinistön kanssa.

Rakkauteni Saimaaseen on varmasti syventynyt vuosien mittaan myös sen vuoksi, että olen päässyt osaksi mieheni perhettä ja perheyritystä, Norppa-Majoja, joka vuokraa täältä Saimaan rannalta ihania, tunnelmallisia kesämökkejä ja huviloita. Norppa-Majojen verkkosivuilla ja somessa on paljon lisää ottamiani Saimaa-aiheisia kuvia.

Valkokuvien lisäksi Saimaalta on kertynyt juttuja kymmenen vuoden aikana blogiini jo lukuisia. Jos retkeily Saimaalla kiinnostaa, kannattaa kurkata vinkkejä ainakin näistä jutuistani:

Presidentillisen norppajutun (joka muuten tarkastetiin presidentin kansliassa ennen kuin sain sen julkaista) löydät täältä: Presidentillinen norppapäivä Saimaalla

8. Madeiran jännittävin patikkapolku

Madeira valikoitui kymmenen parhaan listalleni vain yhdestä syystä: Madeiralla on yksi hienoimmista patikkareiteistä, jonka olen eläissäni taivaltanut. Vuoripatikka Pico do Arieirolta Pico Ruivolle on myös yksi jännittävimmistä, jonka olen tehnyt. Erityiseksi reitin tekee se, että jo lähtöpiste on vuoren huipulla, 1818 metrin korkeudessa. Auringonnousu Pico do Arieirolla on henkeäsalpaavan kaunis. Täällä ollaan pilvien yläpuolella, ja jo alkumatka reitistä on jotain käsittämättömän hienoa.

Madeira patikointi

Kun ensimmäisen kerran, vuonna 2017, olin Madeiralla, Pico do Arieirosta ei ollut vielä tullut suosittua Instagram-kohdetta ja saimmekin ihailla auringonnousua täällä ihan kaksin. Mutta jo viisi vuotta myöhemmin tilanne oli aivan toinen: tänne oli rakennettu lava, jolta ihailla auringonnousua ja täydellistä Instagram-kuvaa saalistavia turisteja olikin jo aamuvarhain täällä kymmeniä. Patikkareitillä saimme kuitenkin vielä kulkea melko rauhassa.

Madeira patikointi

Toki Madeira on upea kohde muutenkin. Mutta jos et ole vielä käynyt Madeiralla ja päätät matkustaa sinne, tätä patikkaa ei kannata jättää välistä.

Lisäinspiraatiota Madeiran luontoloman suunnitteluun löydät täältä:

9. Slovenia – täydellinen roadtrip-kohde luontomatkaajalle

Kun Islannin ihmeiden kokemiseen tarvitsin 2850 kilometriä, Sloveniaan tarvitsen vaivaiset  452 kilometriä. Suorastaan naurettavan vähän.  Maa on niin pieni, vain kahdeskymmenes osa Suomesta, että kartalta katsottuna se näyttää melkoisen vähäpätöiseltä. Mutta kun Sloveniassa hyppää auton kyytiin, ymmärtää hetkessä, että Slovenia on kaikkea muuta kuin vähäpätöinen.

Sen lisäksi, että kymmenen blogivuoden aikana olen rakastunut luontomatkailuun ja vuoriin sekä syventänyt suhdettani Saimaaseen ja oppinut rakastamaan myös tuntureita ja talviretkeilyä, olen hurahtanut roadtrip-matkoihin. Ja juuri roadtrippailuun Slovenia onkin ihan täydellinen kohde. Välimatkat ovat lyhyitä ja maisemat hengästyttävän kauniita: on terävähuippuisia vuoria ja smaragdin vihreitä järviä, komeita kanjoneita ja vuorten välissä mutkittelevia turkoosia hehkuvia jokia. Niin, ja päiväpatikoijille on polkuja, joita ei voi olla rakastamatta. Sellaisia kuin tämä helpohko patikkareitti 1911 metrin korkeuteen Slemenova Špican huipulle.

Slovenia patikointi
Lokakuun loppupuolella ruska on Sloveniassa hehkeimmillään.
Slovenia roadtrip
Pieni Jasna-järvi sijaitsee muutaman kilometrin päässä Kranjska Goran keskustasta.

Meidän Slovenian matkareitin ja kohteet esiteltynä löydät blogijutustani Road trip Slovenian kauneimmissa maisemissa. On siellä aika ihana majoitusvinkkikin.

10. Sri Lanka – täydellinen yhdistelmä rantoja, vuoria ja vehreitä maisemia sekä kulttuuria

Sri Lankan saari on jännittävä sekoitus vihreää luontoa: viidakkoa, teeplantaaseja ja riisipeltoja; kilometrien mittaisia autioita hiekkarantoja; luonnonpuistoja villieläimineen ja buddhalaisia temppeleitä. Sri Lanka onkin maa, johon on helppo rakastua.

Joululomalla vuonna 2018 teimme täydellisen kiertomatkan läpi Sri Lankan kauneimpien maisemien. Näimme lomamme aikana oppaamme ja kuskimme Chamindan – josta parin viikon aikana tuli meille tärkeä ystävä – johdattamina niin Sri Lankan uskomatonta luontoa kuin kuin kaupunkielämääkin. Koimme norsusafarin (jonka eettisyydestä näin jälkikäteen voisin löytää paljonkin huomautettavaa), pyhät temppelit ja sen kauneimman junareiteitin, joka kulkee halki Sri Lankan ylänköalueen, läpi vehreiden vuorten ja teeplantaasien Nanu Oyasta Ellaan

Erityisesti minä rakastuin Sri Lankan ylämaahan, jota hallitsevat vehreät vuoret ja koristavat sumuiset aamut. Enkä minä niitä rantapäiviä tyrskyisän Rekawan rannallakaan ole unohtanut, päiviä, joita vietin kuunnellen värikkäitä lintuja.

Viime lomapäivät minä olen kuunnellut merta. Ja lintuja.
Niitä on täällä ihan mahdottomasti.
Erivärisiä.
Sinisiä. Vihreitä. Mustia. Kirjavia.  Ja riikinkukkoja.
Niitäkin minä olen kuunnellut.
Kun ne maukuvat kilpaa – kuin hulluksi tulleet kissat.

Sri Lanka
Aamumaisema  Little Adam’s Peakin huipulta.

Kiinnostaako Sri Lanka? Lue siinä tapauksessa artikkelini Sri Lanka – loistava saari .

Miettiessäni kymmenen ikimuistoisimman matkani listalleni kelpaavia kohteita, myös Karibian Barbados ja Indonesiassa sijaitseva Lombok askartelivat mielessäni.

Barbados on totta kai myös niitä matkailumainosten upeita turkooseja palmujen koristamia rantoja, mutta kun muistelen Barbadosta, en oikeastaan ajattele leppoisia rantapäiviä vaan lomamme rosoisempia päiviä Barbadoksen tyrskyisellä ja villillä itärannikolla.

Barbados

Täällä itäpuolella tunnelma on sopivan rosoinen. Hotellihuoneemme puisessa ulko-ovessa on raot, joista aurinko pilkottaa sisään. Gekko vilistää seinän poikki. Vaikka hotelliltamme on merelle matkaa melkein kilometri, on aaltojen pauhu valtava. Illalla, kun aurinko on vaihtanut paikkaa tähtien kanssa, aloittavat sirkat konserttinsa ja jossain kauempana naukuu kissa. Parvekkeen ohi vilahtaa lepakko, ja yksinäinen hyttynen inisee korvan juuressa.

Karun kaunis Barbados – maailmanaarella.com

Matkamme Lombokille oli taas yksi niistä spontaaneista päähänpistoistani, joka syttyi, kun näin matkainspiraationi herättävän kuvan netissä. Kuvasta tuli minulle pakkomielle, ja jo viikon päästä kuvan näkemisestä tiesin, että minun olisi pakko päästä kuvan maisemaan!

Niinpä päädyimme mieheni kanssa Lombokille ja lopulta myös kuvan maisemaan, saaren pohjoisosaan, Senarun kylään, missä Rinjani Lodge sijaitsee. Lombok oli ihana seikkailukohde, jossa huristelimme mopolla, nautimme lähes autioista rannoista ja vehreästä luonnosta. Lombokiin minä ihastuin paljon enemmän kuin monien hehkuttamaan Baliin.

Lombok

Kun rupesin listaamaan kymmenen matkablogivuoden parhaita matkojani, pyysin myös miestäni tekemään oman listansa. Oli mielenkiintoista verrata, mitä yhteisiä ja mitä eri kohteita listoillemme päätyi.

Pasin TOP10

Mieheni lista oli yllättävän samanlainen kuin omani.

  1. Chilen Patagonia
  2. Uusi-Seelanti
  3. Norjan vuoret
  4. Dolomiitit
  5. Madeiran Pico do Arieiro
  6. Islanti
  7. Botswana
  8. Tansania
  9. Skotlanti
  10. Fidži

    Slovenian sijaan olisin itsekin voinut valita listalleni Islannin tai Skotlannin – molemmat maita, jotka ovat myös täydellisiä roadtrippailuun. Fidžikin oli ihana, erityisesti osana maailmanympärimatkaa.
Skotlanti patikointi
Skotlannin Isle of Skye on päiväpatikoijan paratiisi. Voit lukea vinkkejä Isle of Skyen patikkalomaan täältä: Patikoimassa Skotlannin kauneimmalla saarella

Islanti-vinkkejä löydät blogistani täältä: 10 ihanaa Islanti-vinkkiä

Jos taas haluat tietää tarkemmin, millainen rantaparatiisi Fidži on, kannattaa lukea artikkelini Paratiisiloma Fidžillä – Miksi Fidži on täydellinen maailmanympärimatkan kohde?

Matkablogini tulevaisuus

Kymmenen blogivuoden aikana olen useamman kerran ehtinyt miettiä blogini lopettamista, sillä blogin ylläpitäminen vie ihan mahdottomasti aikaa. Aina olen kuitenkin lopulta tullut toisiin ajatuksiin. Teidän ihanien lukijoiden viestit ja tervehdykset ovat ilahduttaneet ja kannustaneet minua niin paljon, että tälläkin hetkellä haaveilen itse asiassa vain siitä, että ehtisin kirjoittaa blogia ahkerammin. Onhan minulla niin monta ikimuistoista matkatarinaakin kirjoittamatta – ja aika monta matkasuunnitelmaa odottamassa toteuttamista.

♡♡♡♡♡♡

Vaikka blogini päivittyy välillä hitaasti, useita matkojani pääset seuraamaan tiiviimmin Instagramissani. Myös Facebookissani voit seurata matka- ja tunnelmakuviani sekä matkatarinoitani.

Tervetuloa mukaan matkoilleni♡.

Copyright © 2025 Maailman äärellä – Heidi Lehtosaari. All rights reserved.

About Author

Hei! Olen Heidi, luontoluksusta rakastava outdoor- ja luontokuvaaja sekä matkakirjoittaja. Blogissani kirjoitan erityisesti luonto- ja patikointireissuista sekä road tripeistä Suomessa ja maailmalla.

28 Comments

  • Onnittelut 10 vuodesta. Sinun juttuja on aina kiva lukea, sillä meidän mielenkiinnonkohteet ovat hyvin lähellä toisiaan. Itse asiassa tuosta sinun listallasi olevista kohteista vain Madeira on käymättä, ja yhdeksän muuta ovat sellaisia, joista on tykätty/tykätään valtavasti. Ei voisi Madeira parempaa suositusta saada 🙂

    Reply
    • Heidi - Maailman äärellä
      10.2.2025 at 08:36

      Kiitos Mikko! Meillä on tosiaan hyvin samanlainen reissumaku😍. Mutta hienoa, että jokin vinkki löytyi vielä kohteesta, joka ei teille ole ennestään tuttu. Madeira ei ole meidän suosikki autoilukohteena, mutta onhan siellä upeat puitteet päiväpatikointiin. Kaksi kertaa olen patikoinut tämän reititn Arieirolta Ruivolle ja takaisin, ja ehdottomasti voisin lähteä kolmannenkin kerran – vaikka nykyään Madeirankaan monilla patikkapoluilla ei saa täysin rauhassa enää vaellella. Muutkin luontomatkaajat ovat saaren löytäneet.

      Reply
  • Menninkäinen
    9.2.2025 at 17:02

    Onnea kymppivee! Kun tiedän, että ilman lottovoittoa ei kaikkiin noihin paikkoihin millään itse pääse, niin lumoavat ja mukaansatempaavat matkakertomuksesi ovat mitä parhain korvike.
    Ja toki kotimaan matkailuun on löytynyt paljon kivoja vinkkejä myös!

    Reply
    • Heidi - Maailman äärellä
      10.2.2025 at 08:41

      Kiitos Menninkäinen! Ihana kuulla, että matkatarinoista on iloa, vaikkei itse matkaa näihin kohteisiin suunnittelisikaan. Ja mahtavaa, että Suomi-kohteisiinkin olet saanut vinkkejä. Tällekin vuodelle minulla on jo pari Suomi-reissua varattuna – katsotaan, päätyvätkö ne joskus blogiinkin. Varmaan nyt ainakin Instaan…

      Reply
  • Mari /Maailma kotina
    9.2.2025 at 17:43

    Niin niin mieletön kooste. Kun tämän lukee, niin ymmärtää miksi matkustus on paras ”harrastus” tai tapa elää

    Reply
    • Heidi - Maailman äärellä
      10.2.2025 at 08:45

      Kiitos Mari! Oli kyllä itsekin ihana tätä juttua koostaessa lueskella vanhoja blogijuttujani ja muistella ihania menneitä matkoja. On reissaaminen vaan niin ihanaa. En osaisi kuvitellakaan elämää ilman matkoja – niiden suunnittelua, toteuttamista, niistä kirjoittamista ja niiden muistelua♡.

      Reply
  • Reissu-Jani
    9.2.2025 at 20:24

    Hieno kooste. Itselläni aikalailla samat matkakohteet ovat nousseet Top 10 listoilla vaikkakin niitä on välillä vaikea laittaa järjestykseen kun maailmassa niin monta upeaa kohdetta. Itse pidän pitkistä road-trip tyylisistä matkoista jolloin toki välillä voi tulla “ähky” parhaista maisemista ja kokemuksista. Ja vaikka parhaita matkoja yleensä muistelee maisemien osalta, niin oikeasti parhaat muistot ovat syntyneet kohtaamisista ja keskusteluista muihin ihmisten kanssa.

    Reply
    • Heidi - Maailman äärellä
      10.2.2025 at 09:00

      Kiitos Jani! Meillä on pisimmät roadtripit olleet kolme viikkoa, niin siinä ajassa ei vielä ole päässyt ähky tulemaan, mutta voin kuvitella, että jos reissaa useamman kuukauden, niin alkaa kaivata jo enemmän pysähtymistä ja näiltä reissuilta maisemia paremmin muistaakin juuri ne kohtaamiset.
      Halusin koota tähän juttuun erityisesti kohteita, jotka ovat itsessään niin ihania, että niihin haluaisin matkustaa uudestaan – ja aika monessa näistä olenkin jo käynyt useamman kerran.

      Reply
  • Eveliina / Reissukuume
    10.2.2025 at 11:15

    Paljon onnea 10-vuotiaalle!! Upeita, tosi erilaisia ja monipuolisia reissuja on vuosiin mahtunut 🙂

    Reply
    • Heidi - Maailman äärellä
      11.2.2025 at 08:48

      Kiitos Eveliina! Kiitollinen olen, että olen kaikki nämä matkaunelmani päässyt toteuttamaan.

      Reply
  • Anne | Elämää Nomadina
    10.2.2025 at 18:10

    Upea kooste täynnä mielettömän hienoja kohteita ja mahtavia kuvia, tässähän ihan vaan lukiessakin liikuttui maailman kauneudesta. Matkustaminen antaa niin paljon, varsinkin kun siihen yhdistää huikeissa luontokohteissa patikointia. Hauska muuten tuo Patagonian reissu, kovin moni ei varmaan suuntaa Torres del Painen reiteille ihan ensimmäisillä patikointireissuilla 😀 Mutta kokemus on varmasti haastavuudesta huolimatta, tai ehkä osin myös sen takia, jäänyt mieleen ja jättänyt jäljen. Paljon onnea kymmenestä vuodesta ja toivottavasti jatkat tarinoita maailman ääreltä seuraavatkin kymmenen vuotta!

    Reply
    • Heidi - Maailman äärellä
      11.2.2025 at 08:54

      Kiitos Anne ihanasta kommentistasi! Ollaan jälkikäteen monesti ihmetelty ja vähän kauhisteltukin sitä, miten ihmeessä me täysin kokemattomina ja juuri mitään selvittämättä lähdettiin tekemään Patogonian pitkää patikkaa. No, ehkä ajattelin, että voihan sieltä kääntyä takaisin, jos tuntuu, ettei kykenekään. Tosin itseni tuntien jo tiedän, että sisu ei kyllä kovin helposti anna luovuttaa, jos jotain on päätetty tehdä 😅. Mutta siitäkin selvittää, ja vitsit miten hyvältä maistuikaa lasi viiniä ja pitsa, kun pitkän päivän iltana päästiin vihdoin takaisin majapaikalle.

      Reply
  • Heidi / Himomatkaajan turinoita
    10.2.2025 at 20:51

    Onnea 10 vuodesta! Perässä tullaan.
    Postaustasi oli hieno lukea, upeita kuvia, upeista kohteista. Ja mikä parasta niistä paistaa suuri elämänmyönteisyys!
    Jokainen matka kasvattaa meitä, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Jos ei muulla tavalla, niin tarjoamalla uusia, unohtumattomia kokemuksia.

    Reply
    • Heidi - Maailman äärellä
      11.2.2025 at 09:04

      Kiitos Heidi-kaima. Ihana kommentti. En kyllä osaisi kuvitellakaan elämää ilman matkustamista. Uudet paikat, uudet elämykset ja kokemukset todella antavat niin paljon. Onneksi ensi viikolla pääsee taas reissuun, ihan uutee kohteeseen.

      Reply
  • Pirkko / Meriharakka
    12.2.2025 at 21:37

    Lähelläkin voi olla ihan hienoja kohteita, mutta kummasti nuo matkat maailman ääriin tekevät sittenkin ne pysyvimmät muistijäljet 🙂
    Kivoja kohteita varmasti kaikki mainitsemasi, mm. Dolomiitit on kyllä itseltä kokematta. Madeiran levadat eivät oikein innostaneet, joko liikut omatoimisesti ja mietit minne reitti seuraavaksi menee tai liikut ryhmässä ja polut ovat ruuhkaisia. Tosin tuo huono omatoiminen kokemus oli ajalta ennen kaikkia nykyisiä karttaohjelmia, mutta eipä ole tullut lähdettyä yrittämään uudelleen.

    Reply
    • Heidi - Maailman äärellä
      14.2.2025 at 09:48

      Totta, minunkin listallani on monta kaukokohdetta, sellaista, jonne ei niin vaan palatakaan, vaikka ennen koronaa Afrikka-kuumeeni sai minut palaamaan kerta toisensa jälkeen Afrikan safareille. Mutta sentään yksi naapurimaakin vuorineen on minun sydämeni vienyt. Norjan vuorimaisemista, rannoista, jäätiköistä ja valaista tuleekin mieleen jopa Uusi-Seelanti. Sentään sademetsiä ja pingviinejä Norjasta ei voi bongailla. Vähän olen kyllä kateellinen norjalaisille.

      Jos päiväpatikointi ei erityisesti innosta, niin siinä tapauksessa en ehkä suosittele Dolomiitteja. Tai, no pääsee siellä kyllä kauniisiin maisemiin, vaikkei maastokenkiä nyörittäisikään jalkaan. Mutta silti, parhaimmat puolensa se näyttää kyllä, jos lähtee kävelyretkille.

      Madeiralla on kyllä ihan tosi hyvin merkattuja reittejä, joten jos yhtään on kokemusta, niin kyllä siellä pärjää vallan mainiosti omatoimisesti. Itse en tosiaan voisi kuvitellakaan, että lähtisin ryhmässä patikoimaan. Toki yksin nyt ei kannata löhteä, jos jotain sattuu matkalla. Mutta vaikka “kaikki” puhuvat Madeiran levadoista, niin minusta siellä parhaita ovat muut reitit kuin levadareitit. Erityisesti tämä vuoripatikka, jonka voi tehdä myös osittain, jos pitkä päiväretki ei kiinnosta.

      Reply
  • Elina / elinanmatkalaukussa
    13.2.2025 at 13:11

    Paljon onnea 10-vuodesta! Itselläkin tuli tammikuussa kymppi täyteen ja moneen kertaan oon itekin miettinyt blogin lopettamista, jäisi enemmän aikaa muuhun elämään. Tämä on kuitenkin ihana harrastus, toki itse matkustaminen menee kirjoittamisen edelle 😀 ihana kooste ja voin hyvin samaistua/kuvitella miksi kohteet on valikoitunut tälle listalle. Dolomiitit, Sri Lanka ja Norja on itselläkin lempparikohteita. Norja on sellainen, mihin tulee palattua yhä uudestaan ja uudestaan ja mietinnässä taas, että palataanko sinne jo tänä kesänä vai vasta ensi vuonna.

    Reply
    • Heidi - Maailman äärellä
      14.2.2025 at 09:53

      Kiitos Elina ja onnittelut myös sinulle. Hauska, miten samoihin aikoihin olemme blogimme perustaneet! Kyllä, matkustaminen menee toki minullakin kirjoittamisen edelle, enkä nykyään läheskään kaikista matkoistani ole päätynyt kirjoittamaan blogiini. Mutta tykkään kyllä myös palata omiin matkoihini lukemalla omia postauksiani.

      Meillä on siis paljon muutakin yhteistä kuin blogin aloitusvuosi♡. MInä viime vuonna mietin, löhteäkö kesälllä Norjaan vai ei. Päädyttiin sitten Itävaltaan, mutta melkein kyllä sielläkin Norjaa kaipasin – ja erityisesti Pohjois-Norjan keskiyön aurinkoa. Niinpä me tuleva juhannus ollaan sitten Norjassa – ja toivottavasti saadaan ihailla yöttömän yön aurinkoa.

      Reply
  • Matkalla kaikkialle / Sarianne
    14.2.2025 at 10:39

    Aivan ihana kooste ja monipuolisesti lähi- ja kaukokohteita! Hyvä tietää, että muillakin on vielä postauksia rästissä, itsellä myös maailmanympärimatkan loppupuolen postaukset esim. Uudesta-Seelannista ja Chilestä vielä tulossa 😀

    Reply
    • Heidi - Maailman äärellä
      14.2.2025 at 17:25

      Kiitos Sarianne. Todellakin on rästissä useita juttuja, ja todennäköisesti osa kohteista ei pääse koskaan blogiin asti. Mutta Uuden-Seelannin tarinoita haluan kyllä ryhtyä kirjoittamaan – kunhan tästä tormistaudun. Ja sinunkin Uusi-Seelanti-ja Chile-juttuja mielelläni lukisin: onhan ne minun lemppareita♡.

      Reply
  • Raija / Kohti avaraa maailmaa
    14.2.2025 at 16:54

    Uskomattoman hienoja kuvia upeista paikoista, ja ihanasti kirjoitettu. Onnittelut 10 vuodesta! Paikat eivät katoa maailmasta, vaikka niistä ei ehtisi saman tien kirjoittamaankaan. Itsellä on vielä muutama juttu 2020 -vuodelta jäljellä sinun 10. sijoituksestasi, Sri Lankasta. Minulle oli juuri Ellassa aamuhetki varmaankin ikimuistoisin kokemus, kun aurinko nousi vuoren takaa, munkit hymisivät laaksossa ja kohta alkoivat myös lapset laulaa koulun pihalla aamujumppaan osallistuessaan. Aloitin matkailun vasta iäkkäänä ja huonokuntoisena, joten monista hienoista paikoista saan kokemuksia vain tällaisten juttujen mukana.

    Reply
    • Heidi - Maailman äärellä
      14.2.2025 at 17:29

      Sinun aamuhetki Ellassa kuulostaakin täydelliseltä – juuri sellaiselta ikimuistoiselta, johon on ihana ajatuksissa palata yhä uudestaan. Minä rakastuin Sri Lankassa meidän hotelliin ja erityisesti sen sijaintiin Ellassa niin paljon, että rupesin haaveilemaan, että menisin sinne uudestaan joskus pitemmäksi aikaa. Kirjoittelisin, liikkuisin luonnossa (erityisesti auringonnousun aikaan, sillä se ne Sri Lankan aamut olivat häkellyttävän kauniita) ja joogailisin. Olisi aika täydellistä.

      Reply
  • Merja / Merjan matkassa
    16.2.2025 at 15:49

    Paljon onnea 10-vuotiaalle – upeita kohteita ja muistoja. Tein blogini alkuaikoina (mulle tulee ensi vuonna 10 vuotta täyteen) viikonloppumatkan Madridiin ja muistan löytäneeni blogistasi paljon kullanarvoisia vinkkejä reissulle. Teidän maailmanympärimatka oli juuri ennen meidän pidempää reissua, ja osittain meidän reitit menivät samoja latuja (ainakin Uuden-Seelannin ja Fidzin osalta). Toivottavasti jatkat blogin kirjottamista vielä toiset 10 vuotta. Juttujasi on aina ilo lukea! <3

    Reply
    • Heidi - Maailman äärellä
      17.2.2025 at 09:08

      Voi kiitos Merja! Onpa ihana kuulla, että löysit Madrid-postauksestani itsellesi sopivia vinkkejä.
      Huomasinkin silloin, että sinulla oli nämä ihanat samat kohteet, Uusi-Seelanti ja Fidži, omalla pitkällä reissullasi ♡. Olisi kyllä ihana, jos joskus vielä voisi toteuttaa näin pitkän reissun. Mutta ainakin toistaiseksi on pakko tyytyä vähän lyhyempiin. Ja kyllä, on minulla taas aikomus jatkaa blogia ja yrittää myös löytää sille vähän enemmän aikaa.

      Reply
  • Virpi / Virpin Maailma
    16.2.2025 at 16:38

    Onnittelut 10 vuotiselle blogitaipaleelle! Se on huikea saavutus ja aivan huikeita on teidän matkat, joita olette näinä vuosina tehneet.
    Nuo safarimatkat saavat ainakin minut innostumaan. Sellainen olisi huikea kokemus ja on useamman vuoden pysytellyt omalla bucket-listallani. Varmasti joskus vielä toteutuu. Ja Italia on ihana, itsekin muistelen kaiholla Dolomiittien kaunista vuoristoa!
    Vielä kerran onnentoivotukset upesta blogitaipaleesta ja kaikkea hyvää sekä mielenkiintoisia matkoja tuleville vuosille!

    Reply
    • Heidi - Maailman äärellä
      17.2.2025 at 09:11

      Kiitos paljon Virpi! Safarimatkat on kyllä niin ikimuistoisia aina. Jos suinkin mahdollista, yritä ihmeessä toteuttaa safariunelmasi. Et varmasti katuisi sitä. Jos muistan oikein (nykyään ei aina tiedä😅), niin sinä kävit ennen minua Dolomiiteilla ja minä innostuin Dolomiiteista lisää lukiessani sinun juttujasi! Ja onneksi sinne päädyin, lopulta useammankin kerran. Niin upea kohde. Ja on on tosiaan vielä aikomus palatakin…

      Reply
  • Aila ja Juha
    16.2.2025 at 22:03

    Onnittelut! Mielenkiintoinen kooste ja perustelut. Luin näitä kiinnostuneena myös siksi, että listallasi oli muutamia maita, ja kohteita, jotka ilman muuta ilmestyisivät myös omalle vastaavalle listalleni, nimittäin New York, Slovenia, Dolomiitit ja Saimaa, johon tutustuimme vasta viime kesänä enemmän. Sitä ennen tuttu oli vain Savonlinna, sekin eniten oopperajuhlien takia. Hyvää jatkoa! Aila

    Reply
    • Heidi - Maailman äärellä
      17.2.2025 at 09:13

      Kiitos paljon Aila! Kiva kuulla, että meillä on yhteisiä matkaihastuksia. Ja hienoa, että sinäkin olet ihastunut reissullasi Saimaaseen niin, että se päätyisi jopa sinun TOP10-listallesi. Ihania reissuja teille tulevaisuuteen ja tervetuloa takaisin myös tänne Saimaalle!

      Reply

Leave a Reply